Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Robotit valloittavat työpaikkoja – palauttavatko ne myös työtä Suomeen?

Robotti laskee jo palkkoja turkulaistoimistossa. Led-lamppujen valmistaja puolestaan kotiutti tuotannon Kiinasta Kajaaniin – automaation ansiosta.

Ura
 
Vesa-Matti Väärä
OpusCapitan palkka-asiantuntija Laura Mäkinen (vas.) saa aamulla sähköpostiin ilmoituksen, kun robotti on tehnyt hommansa. Muuten robotin työ ei näy toimistolla. Kehitysasiantuntija Merja Suutari (oik.) käyttää puolet työajastaan robottihankkeisiin.
OpusCapitan palkka-asiantuntija Laura Mäkinen (vas.) saa aamulla sähköpostiin ilmoituksen, kun robotti on tehnyt hommansa. Muuten robotin työ ei näy toimistolla. Kehitysasiantuntija Merja Suutari (oik.) käyttää puolet työajastaan robottihankkeisiin. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Kun Laura Mäkinen vasta aloittaa työpäivää, osa hommista on jo tehty. Roger on puurtanut yöllä palkka-ajoja ja viimeistellyt palkanlaskennan tarkistusraportin aamukahdeksaan mennessä.

Roger on Mäkisen uusi työkaveri. Oma käyttäjätunnuskin Rogerilla on. Mutta ihminen Roger ei ole, vaan robotti.

Palkka-asiantuntijana Postin tytäryhtiössä OpusCapitassa työskentelevä Mäkinen sai viime vuonna kollegakseen ohjelmistorobotin. Ohjelmistorobotit auttavat Turun Urusvuoren toimiston työntekijöitä Postin henkilöstön palkkojen laskennassa.

Artikkeliin liittyvät

Sovellusrobotit hoitavat öisin rutiinitöitä, joita palkanlaskijat laskivat ennen käsin. Näin palkanlaskijoiden päivästä säästyy puoli tuntia aikaa muihin töihin.

Rogeriksi nimetty päärobotti laskee esimerkiksi sen, että Postin työntekijän työvuosilisät ovat ajan tasalla. Yksittäisen työntekijän palkkaluokkaa kun voi joutua laskemaan yhtenään: yhdellä työntekijällä voi olla lyhyen ajan sisällä useita palvelussuhteita. Jokaiseen pitää laskea oikea palvelusaika ja sen mukaiset työvuosilisät.

”Palkka-asiantuntijan aika ei yksinkertaisesti riitä palvelusajan laskemiseen. Nyt robotti laskee. Se tunnistaa 17–18 Postin erilaista työehtosopimusta”, sanoo Merja Suutari, joka työskentelee kehitysasiantuntijana OpusCapitan Turun toimistolla.

Laura Mäkinenkin on tyytyväinen uuteen työkaveriinsa.

”Meidän aika on vapautunut monimutkaiseen ajattelutyöhön. Asiakaspalveluun on enemmän aikaa ja resursseja”, hän sanoo.

”Se on hirveän iso apu.”

Robotit valloittavat yhä useampia suomalaistyöpaikkoja. Ne kokoavat autoja Uudessakaupungissa. Ne tekevät led-lamppuja Kajaanissa. Meilahden sairaalassa robotti leikkaa jo sydämiä ja keuhkoja, ja Suomen yksityisiä hoivakoteja on viime syksynä kiertänyt ensimmäinen humanoidi hoivarobotti.

Teollisessa tuotannossa automaatio on ollut arkipäivää jo pidemmän aikaa. Ja nyt robotit valtaavat palkanlaskennan kaltaisia palvelualan tehtäviä.

”Ohjelmistorobotit ovat tosi lupaava käyttökenttä. Markkinoille tulevat uudet ratkaisut muuttavat pelisääntöjä”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön strategiajohtaja Antti Joensuu.

Tulevaisuudentutkija Jari Kaivo-ojan mukaan robotisaatio on osa 2010-luvulla alkanutta digitalisaation kolmatta aaltoa. Samaan aaltoon kuuluvat myös 3D-printtaus ja niin sanottu asioiden internet, jossa esineillä ja tavaroilla on yhteys nettiin.

”Tässä aallossa uusiutuvat teollinen sektori, palvelusektori ja liikenne”, sanoo Kaivo-oja, joka työskentelee Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa tutkimusjohtajana.

Se tietää siis suuria mullistuksia työelämässä.

Ne vievät meidän työt. Näin ajatellaan usein digitalisaatiosta ja siihen yhdistyvästä globalisaatiosta. Töitä ulkoistetaan Suomesta halvemman työvoiman maihin. Viime vuosina erityisesti palvelualan töitä kuten taloushallintoa ja it-tukea on siirretty Intiaan, Baltiaan ja keskiseen Itä-Eurooppaan.

Mutta nyt moni asiantuntija kääntää ajattelua päälaelleen. Visioi, että robotisaatio ja 3D-printtaus voivatkin tuoda työt takaisin Suomeen.

Näin uskovat sekä Kaivo-oja että Joensuu. Robotiikkaan panostaminen edistäisi Joensuun mukaan Suomen kilpailukykyä.

”Juuri kun opimme globalisaation perusparadigman – että työ siirtyy halvempien kustannusten maihin – se muuttuu. Muut tekijät kuin työn hinta määräävät jatkossa sen, missä työ ja tuotanto ovat”, Joensuu sanoo.

Hän arvioi, että osa palvelusektorin työstä palaa Suomeen samalla tavoin kuin tuotannolle on jo joissakin tapauksissa käynyt robotiikan ansiosta.

Joensuu tietää, että moni epäilee ajatusta. Epäilijöitä hän kehottaa katsomaan vaikka Valmetin Uudenkaupungin autotehdasta. Siellä robotit tekevät autoja yhdessä noin 1 700 työntekijän kanssa.

”Ilman niitä robotteja töitä ei olisi ainakaan meillä.”

Työn palaaminen länsimaihin ei ole vain Joensuun ja Kaivo-ojan ajatus. Ilmiöstä ovat puhuneet esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja maailman tunnetuimpiin yhteiskuntatieteilijöihin kuuluva brittisosiologi Anthony Giddens.

Holistisesta yhteiskuntakäsityksestä tunnettu Giddens puhuu Euroopan uudelleenteollistumisen puolesta – juuri 3D-printterien ja robottien vuoksi.

Samankaltaisia näkymiä maalaa myös Petri Karjalainen. Hän on varatoimitusjohtaja ja innovaatiojohtaja OpusCapitassa – valtio-omisteisessa yrityksessä, joka on viime vuosina ulosliputtanut taloushallinto- sekä it-työtä ulkomaille ja perustanut näitä palveluja tarjoavia palvelukeskuksia esimerkiksi Viroon, Puolaan ja Latviaan.

”Uskon, että tässä on mahdollisuus tuoda työtä takaisin Suomeen”, Turun robottipalkanlaskua esittelevä Karjalainen sanoo.

Juuri halvemman työvoiman maihin niin sanottuihin palvelukeskuksiin siirtynyt työ on hänen mukaansa ensimmäistä, joka taloushallinnossa voidaan automatisoida.

Karjalaisen mukaan palvelukeskustyöstä pystytään ensivaiheessa siirtämään roboteille kymmenesosa. Ennuste on, että myöhemmin työstä voidaan automatisoida jopa 40 prosenttia.

Esimerkiksi palkanlaskennassa robotit tarkoittavat huomattavia kustannussäästöjä ihmistyöhön verrattuna. Robotti maksaa itsensä takaisin alle puolessa vuodessa.

Kun OpusCapita ilmoitti robottien tulosta Laura Mäkisen ja Merja Suutarin työpaikalla, pelot saivat ihmisistä vallan.

”Aika paljon vastarintaa oli. Ihmiset ajattelivat, että robotit tulevat ja vievät meidän työt”, Suutari sanoo.

Ketään ei ole kuitenkaan irtisanottu, vaikka työn tehostaminen onkin vaatinut keskusteluja luottamusmiehen kanssa.

Suutari tuntuu suhtautuvan tulevaisuuteen tyynesti. Postinjakajana ja palkanlaskijana aiemmin työskennellyt kehitysasiantuntija toivoo, että kun työ tehostuu ja laatu parantuu, yhtiö saisi uusia asiakkaita. Näin henkilöstölle riittäisi yhä työtä.

Työpaikkojen pysymistä Suomessa toivoo myös OpusCapitan pääluottamusmies Ossi Lillomäki. Ja uskoo sen olevan mahdollistakin robotiikan vuoksi.

”Robotiikka tehostaa työtä. Jos robotiikan takia menisi jossain esimerkiksi 6 työpaikkaa 20:stä, niin olisi se parempi kuin että kaikki 20 ihmistä irtisanottaisiin ja työ siirtyisi ulkomaille”, Lillomäki sanoo.

Eikä robotti pärjää ilman ihmistä. Turun Urusvuoressa yön ja aamun tunteina työskentelevä Roger-robotti tulostaa muuttuneet palkkatiedot Excel-taulukoiksi, jotka palkka-asiantuntija katsoo läpi.

Ihminen valvoo robotin työtä. Ihminen kantaa vastuun.

Asiantuntijoiden visioima ilmiö tuotannon paluusta Suomeen on jo totta Kajaanissa.

Led-valaisimia tekevä oululaisyritys Valtavalo kotiutti vuonna 2012 tuotantonsa Kiinasta Kajaaniin. Samalla rutiiinitehtävät siirtyivät halpatyömaasta robottien hoidettavaksi Suomessa.

”Nyt yksi ihminen tekee saman kuin 150 ihmistä Kiinassa”, toimitusjohtaja Markku Laatikainen sanoo.

Keväällä 2012 Valtavalolla oli Suomessa 4 työntekijää, nyt 17. Lisää rekrytointeja on luvassa, sillä Valtavalo on hankkimassa toista täysautomaattista tuotantolinjaa ja aikoo moninkertaistaa tuotannon. Uusia tehdastyöpaikkoja syntyy silti vähän.

”Automaation tehtävä ei ole työllistää tuotantoon, mutta sen ympärille myyntiin ja hallinnointiin senkin edestä”, Laatikainen sanoo.

Ihmiselle jäävä työ – oli se sitten halpatyömaassa tai Suomessa – näyttää siis vähenevän vääjäämättä. Työ- ja elinkeinoministeriön Joensuun ja tulevaisuudentutkija Kaivo-ojan mukaan rutiininomaisen työn perään on kuitenkin turha haikailla.

Sitä paitsi: digitalisaatio, robotisaatio ja 3D-printtaus etenevät Suomen kehityskulusta huolimatta väistämättä maailmalla. Kaikkein vaarallisinta on Joensuun mielestä jättäytyä syrjään vielä epävarman näköisestä kehityskulusta.

Ja työtä ihmiselle riittää jatkossa. Digitalisaatio ja uudet työt synnyttävät jälleen uudenlaisia töitä.

Entä sitten motivaatio? Robotin työ on tasalaatuisempaa kuin inhimillisiin virheisiin sortuvan ihmisen. Jälki voi olla jopa parempaa. Mistä ihminen löytää motivaation, jos rinnalla työskentelevä robotti tekee työn paremmin?

Tulevaisuudentutkija Kaivo-oja onkin huolissaan ihmisen motivaatiosta. Lääkäreillä on hänen mukaansa huomattu jo motivaatio-ongelmia, kun robotti voi kirurgiassa tehdä tarkempaa työtä kuin ihminen.

Turun palkanlaskijoiden motivaatio ei näytä kärsineen roboteista. Alun vastarinta on laantunut sen jälkeen, kun robotit on otettu käyttöön. Tylsemmistä hommista on päästy eroon. Kukaan työpaikalla ei haluaisi Merja Suutarin mukaan palata enää vanhaan.

”Meidän on aivopesty.”

Vesa-Matti Väärä
Jaana Toivonen ja Laura Mäkinen saivat työkaverikseen palkanlaskentarobotin.
Jaana Toivonen ja Laura Mäkinen saivat työkaverikseen palkanlaskentarobotin.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!