Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Täsmällisyys on tärkeintä – tältä suomalainen työelämä näyttää maahanmuuttajan silmin

Sdp:n Nasima Razmyar ja vihreiden Ozan Yanar ryhtyivät maahanmuuttajien työelämäoppaiksi.

Ura
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/6f34ef9e72191874a09918c3c785b8a318204728-2392857-suomi_kodiksi_maahanmuuttajat_sttk_1801_05.jpg
Maahanmuuttajille suunnattu opetusvideo neuvoo: Älä myöhästele töissä
Pysy aikataulussa, ole oma-aloitteinen ja ymmärrä, että suomalaiset puhuvat suoraan ja lyhyesti. Muun muassa näin suomalaisesta työelämästä kertovat kansanedustajat Ozan Yanar ja Nasima Razmyar toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n videolla, joka on suunnattu maahanmuuttajille. Kuva: STTK.

Täsmällisyys. Luotettavuus. Oma-aloitteisuus. Suorapuheisuus. Vaatimattomuus.

Nämä ovat suomalaisen työelämän tärkeimpiä arvoja, jotka maahanmuuttajan on syytä ymmärtää pyrkiessään töihin Suomessa.

Tällaisia vinkkejä antaa toimihenkilöjärjestö STTK videosarjassaan Suomi kodiksi, jossa maahanmuuttajataustaiset kansanedustajat, Sdp:n Nasima Razmyar ja vihreiden Ozan Yanar, toimivat maahanmuuttajien työelämäoppaina.

Tärkeimmäksi ohjeeksi nousee luotettavuus ja aikatauluissa pysyminen. Työaika Suomessa alkaa täsmällisesti ja myöhästymistä voidaan pitää loukkaavana, Razmyar ja Yanar opastavat.

Tulijan ei pidä myöskään hätkähtää suomalaista lyhytsanaisuutta tai suorapuheisuutta.

Videoilla opetetaan myös tapakulttuuria. Suomalaiset arvostavat vaatimattomuutta. He eivät kehu itseään tai perhettään, videolla opastetaan.

Suomessa ihmisen asemaa ei voi päätellä ulkoisista asioista, kuten pukeutumisesta.

”Korkeaa asemaa ei korosteta kalliilla vaatteilla”, Yanar sanoo videolla.

Videoiden tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita pääsemään kiinni suomalaiseen työelämään.

Videot ovat suomenkielisiä, mutta niistä on julkaistu sekä englannin että arabian kielellä tekstitetyt versiot. Videoilla esiintyy myös turvapaikanhakijoita.

Eri kulttuurista tulevalta vaaditaan työnhaussa vielä enemmän sinnikkyyttä kuin suomalaissyntyiseltä. Nasima Razmyar kertoo videolla esimerkin omasta työnhaustaan. Hän haki monesta paikasta töitä, mutta ei saanut vastauksia. Lopulta hän meni kysymään suoraan huoltoasemalta töitä. Aseman esimies oli lähdössä kahvitauolle. ”Hoidetaan tämä sitten saman tien”, esimies tokaisi.

Puolen tunnin haastattelun esimies oli vakuuttunut. Hän halusi kysyä vielä yhden kysymyksen:

”Tiedätkö mitään lasinpesunesteistä?”

”En vielä, mutta teen parhaani, että tiedän sitten tulevaisuudessa”, Razmyar vastasi.

Vastaus kelpasi ja Razmyar sai ensimmäisen työpaikkansa, hän kertoo videolla.

Haasteena on työnhaussa jo eksoottinen nimi. Työnantajat kiinnittävät luonnollisesti huomiota virtasista ja mähösistä poikkeaviin nimiin jo hakuvaiheessa.

Taloustieteitä opiskellut Ozan Yanar halusi ensimmäisen opiskeluvuotensa jälkeen oman alansa töihin kesäksi.

”Lähetin kymmeniä hakemuksia. Sitten soittelin perään niin paljon, että osa työnantajista kyllästyi”, Yanar kertoo HS:lle.

Lopulta tärppäsi.

”Sinnikkyydellä pääsee eteenpäin”, Yanar sanoo.

Hän toivoo, että videot antaisivat uskoa ja arkisia neuvoja uusille maahanmuuttajille.

”Olemme Nasiman kanssa tulleet nuorena Suomeen, ja meistä on tullut nuorena kansanedustajia. Kerromme ihmisille, että Suomessa asiat on mahdollisia”, Yanar sanoo.

Omia havaintojaan turvapaikanhakijoiden ahtaasta asemasta työmarkkinoilla on kerännyt puolestaan kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen. Hän lähti kolmen viikon työharjoitteluun Otaniemen vastaanottokeskukseen tammikuuksi, jolloin eduskunnassa on istuntotauko.

Mykkänen on kysellyt Facebookin avulla työharjoittelupaikkoja turvapaikanhakijoille. Hänen mukaansa heidän joukossaan on paljon kielitaitoisia ja päteviä henkilöitä, jotka janoaisivat päästä kiinni töihin pitkän turvapaikkapäätöksen odottamisen aikana. Mykkänen kertoo saaneensa muutamia yhteydenottoja yrityksistä ja instituutioista.

”Täällä on kielitaitoisia tyyppejä, jotka ovat edustaneet vaikka jotain muotibrändiä omassa maassaan”, Mykkänen sanoo.

Hänen havaintojensa mukaan ainakin Otaniemessä turvapaikanhakijoiden ryhmä jakautuu kolmeen osaan.

”On pieni osa niitä, jotka työllistävät henkilökuntaa ja aiheuttavat jatkuvasti ongelmia. Toisessa ääripäässä se pieni vähemmistö, joka löytää itse itselleen kaikki mahdolliset paikat, hankkii ja maksaa itsensä ammattiopiston kursseille eikä paljon apua tarvitse”, Mykkänen sanoo.

Ääripäiden välissä on iso massa, joka ymmärrettävästi turhautuu oltuaan monta kuukautta toimettomana.

”Kun on paljon nuoria miehiä koolla toimettomana – oli kyseessä sitten suomalainen alokaskomppania tai turvapaikanhakijat – olisi hyvä saada jotain mielekästä tekemistä. Se ei edes ole olennaista, maksetaanko siitä palkkaa”, Mykkänen sanoo.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok) sanoi lauantain Helsingin Sanomissa, että maahanmuuttajien työllistämiseksi olisi otettava käyttöön esimerkiksi palkkajoustoja. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola torjui ajatuksen. Palolan mukaan halpatyömarkkinoiden luominen ei olisi kenenkään etu.

Orpo puhui haastattelussa esimerkiksi oppisopimuskoulutuksesta ja työssä oppimisesta. Kai Mykkäsen mukaan juuri erilaiset työkokeilut ja -harjoittelut olisivat kotoutumisen kannalta olennaisia.

”Moni maahantulija ei odota heti pääsevänsä normaalin työehtosopimuksen tasoiseen työsuhteeseen. Olisi huomattavasti tärkeämpää, että he pääsisivät jonkinlaisiin työnantajille halvempiin ja vähemmän riskipitoisiin työharjoitteluihin tai työsuhteisiin”, Mykkänen sanoo.

Nyt ongelmana on Mykkäsen mukaan se, että esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tarkoitettu työkokeilu ei ole lain mukaan sallittua henkilöille, jotka ovat ensimmäistä kertaa Suomen työmarkkinoilla.

Ozan Yanarin mukaan eritaustaisia myös arvostetaan työyhteisössä.

”Useimmissa paikoissa koetaan, että tämä tyyppi tuo jotain lisää.”

Entä miten oleskeluluvan saaneita uusia maahanmuuttajia pystyttäisiin paremmin työllistämään?

Yanarin mielestä kielitaitovaatimuksista pitäisi joustaa.

”Joillakin aloilla kielitaitoa ei tarvitsisi olla niin laajasti. Kriteereitä voitaisiin höllentää, että ihmiset pääsisivät työelämään kiinni – ja oppimaan sitä kautta kieltä.”

Myös muualla suoritettujen tutkintojen arvostusta pitäisi parantaa, Yanar sanoo.

”Istanbulissa tai Bagdadissa tehty tutkinto ei vaikuta työnantajan silmissä niin hyvältä kuin Suomessa saatu tutkinto. Varsinkin korkeakoulutetut henkilöt eivät välttämättä pääse oman alansa töihin Suomessa. Heidän vahvuuksiaan ei käytetä riittävästi.”

Pete Aarre-Ahtio
Ozan Yanar, vihreät (vas.) ja Nasima Razmyar, Sdp, valittiin eduskuntaan keväällä 2015.
Ozan Yanar, vihreät (vas.) ja Nasima Razmyar, Sdp, valittiin eduskuntaan keväällä 2015.
Pekka Elomaa
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Kai Mykkänen (kok) on tammikuun työharjoittelussa Otaniemen vastaanottokeskuksessa. Kuvassa Mykkänen tekee vaalityötä keväällä 2015.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Kai Mykkänen (kok) on tammikuun työharjoittelussa Otaniemen vastaanottokeskuksessa. Kuvassa Mykkänen tekee vaalityötä keväällä 2015.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!