Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tom Laine on LinkedInin verkostoitunein suomalainen – hän neuvoo, miten somea käytetään työnhaussa

Yksityisistä työpaikoista jo noin 70–80 prosenttia täytetään arvioiden mukaan ilman julkista hakua.

Ura
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/01aa53197ddc9c9e6e7902ff74db9eb1371b790b-Tom_Laine_2201.00_00_41_04.Still001.jpg
Näin teet videotyöhakemuksen
Videohakemukset ja videohaastattelut yleistyvät työnhaussa. Sosiaalisen median rekrytointiasiantuntija Tom Laine antaa vinkkejä videohakemuksen tekoon - ja esittelee itsensä kameralle malliksi. Toimittaja: Tanja Vasama, kuvaus ja leikkaus: Juhani Niiranen
Kuka?

Tom Laine

 46-vuotias sarjayrittäjä Oulusta. Kouluttaa organisaatioita sosiaalisen median hyödyntämiseen erityisesti rekrytoinnissa ja työnantajakuvan brändäyksessä.

 Koulutukseltaan ohjelmistoinsinööri ja markkinointimerkonomi.

  Oma yritys BI-IT oli Suomen ensimmäinen some-rekrytointiyritys. Myi BI-IT:n Varamiespalvelu-Yhtiöille 2010.

 Työskennellyt Kööpenhaminassa ja Lontoossa, koulutuksia Suomen lisäksi paljon Venäjällä. Tänä vuonna useita koulutuskeikkoja Arabian niemimaalle.

 Perhe: Vaimo sekä 6- ja 7-vuotiaat tyttäret.

 Matkapäiviä viime vuonna 120–140. Lähettää reissuilta tyttärilleen kortteja erikoisilla postimerkeillä.

”Suomen ykkösasiantuntija LinkedInissä.”

”Yksi Euroopan kokeneimmista sosiaalisen median rekrytoinnin / työnantajabrändäyksen kouluttajista.”

”Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä.”

Sosiaalisen median kouluttaja Tom Laine tietää, kuinka oma osaaminen brändätään. Eivätkä esittelytekstit verkostoitumispalvelu LinkedInissä taida olla ihan pelkkää sanahelinää.

Laine on sarjayrittäjä, joka on hiljattain jälleen myynyt yhden miehen pikkufirmansa alan isommalle toimijalle. Aikoinaan hän perusti Suomen ensimmäisen sosiaalisen median rekrytointifirman, on työskennellyt sosiaalisen median rekrytointikonsulttina Lontoossa ja kouluttanut sittemmin kymmeniä yrityksiä ja organisaatioita tehokkaampaan somen käyttöön.

Asiakasluettelosta löytyy sekä suomalaisia että kansainvälisiä yrityksiä UPM:stä ja Atriasta Louis Vuittoniin, Ikeaan ja Mercedes Benziin.

Tuore valloitus on Saudi-Arabia. Siellä Laine on jakanut some-oppejaan muiden muassa päivittäistavaraketju Pandalle. Se aikoo tänä vuonna palkata huimat 11 000 uutta työntekijää. Rekrytointien täytyy sujua nopeasti, kustannustehokkaasti ja parhaat tekijät tavoittaen.

Tähän asiakkaat hakevat Laineen koulutuksista vinkkejä.

Artikkeliin liittyvät

Sosiaalisesta mediasta leipänsä saava mies on itse asiassa oikea some-rekrytoinnin evankelista. Laineen mielestä some-rekrytoinnilla on perinteisiin työnvälityskanaviin nähden ylivertainen etu: sitä kautta työnantaja voi löytää haluamaansa tehtävään parhaan osaajan, ei vain parasta työnhakijaa.

Siksi hän kehottaa työntekijöitä verkostoitumaan ja jakamaan tietoa ammatillisesta osaamisestaan sosiaalisessa mediassa. Myös niitä, jotka eivät edes etsi uutta työpaikkaa.

Nurkan takaa saattaa löytyä vielä parempi.

Sosiaalista mediaa hyödyntävä rekrytointi yleistyy. Esimerkiksi tieto- ja viestintäalalla moni työpaikka liikkuu jo LinkedInin, Facebookin, Twitterin ja muiden some-kanavien kautta. Toisaalta useat muut sektorit ottavat kentällä vasta ensi askeliaan. EK:n viime vuonna toteuttaman jäsenkyselyn mukaan alle viidennes yrityksistä oli käyttänyt rekrytoinnissa sosiaalista mediaa.

Tärkeimmässä some-työnhakukanavassa LinkedInissä ilmoittelu kasvaa joka tapauksessa hurjaa vauhtia: kun runsaat kaksi vuotta sitten palvelussa oli suomalaisia työpaikkailmoituksia keskimäärin 200, nyt niitä on päivittäin 1 800–1 900. Mukana on jo perusduunaripaikkojakin.

Samaan aikaan korostuvat verkostot ja suorahaut.

”Suomessa rekrytoidaan tänä päivänä valtavasti suhteilla. Se on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin”, Laine sanoo.

Yksityisistä työpaikoista jo noin 70–80 prosenttia täytetään eri arvioiden mukaan ilman julkista hakua. Ja näiden niin sanottujen piilotyöpaikkojen täyttämisessä käytetään usein hyväksi myös sosiaalista mediaa.

Työnantajille sosiaalinen media on rekrytointikanavana Laineen mielestä houkuttava monesta syystä.

Ensinnä suorahaku esimerkiksi LinkedInin kautta on ainakin välillä nopeampaa ja suoraviivaisempaa kuin julkinen haku.

”Jos Helsingissä laittaa ilmoituksen johonkin vähän yleisempään osaamisalueeseen, tulee tuhat hakemusta”, Laine sanoo.

Sellaisen määrän käsittely vaatii työnantajalta paljon resursseja. Siis rahaa. Laine sanoo yritysten säästävän some-opeilla valtavasti.

On myös tapauksia, jolloin organisaatio ei halua julkisesti mainostaa hakevansa uutta työvoimaa. Vaikka yrityksessä olisi vasta irtisanottu työntekijöitä yt-neuvotteluissa, uutta väkeä saatetaan hakea varovaisesti juuri sosiaalista mediaa hyödyntäen.

Tällaisia yrityksiä on Laineen mukaan ”valtava määrä”.

Mutta erityisen houkuttava potentiaali on some-lähettilään mielestä se, että asiantuntijuutta korostavasta verkostoitumispalvelusta löytyvät parhaat osaajat. Rekrytoiva työnantaja voi bongata somen kautta alan osaajia – niitäkin, jotka eivät juuri silloin etsi töitä aktiivisesti.

”Somessa korostuu se, että ihmisen ei tarvitse olla vapailla työmarkkinoilla vaihtaakseen työpaikkaa. LinkedInin tilastojen mukaan käyttäjistä 45 prosenttia olisi valmiita vaihtamaan työpaikkaa, jos tilaisuus tulee”, Laine sanoo.

Samansuuntaisia tuloksia työpaikan vaihtohaluista on saatu myös yksittäisiä aloja koskeneissa suomalaiskyselyissä.

Laine itse on pestannut ja tullut pestatuksi töihin sosiaalisen median kautta useamman kerran. Niin kuin silloin, kun lupaavasti alkanut työ rekrytointikonsulttina Lontoossa oli pakko jättää ja pakata tavarat Suomeen. Vaimon isä oli sairastunut vakavasti, ja perhe muutti Ouluun.

Niinpä Laine ilmoitti muiden muassa LinkedInissä etsivänsä uusia töitä. Yhteydenottoja tuli kolmisenkymmentä, joista muutamia kiinnostavia. Laine valitsi lopulta tarjouksista isoimman. Sen teki eräs brittiyritys.

”En koskaan tavannut heitä. He tiesivät Lontoosta jonkun, joka tiesi minut. Se riitti suositukseksi. Ja he olivat niin vakuuttavia puhelimessa, että ajattelin sen olevan riskin väärti.”

Puolitoista vuotta meni hyvin, kunnes verottajalta tuli yllätyslasku. Työnantaja oli Laineen mukaan jättänyt työnantajamaksut hoitamatta.

”Irtisanouduinkin etänä.”

Työnhakijalle sosiaalinen media on mahdollisuus erottautumiseen, asiantuntijuuden korostamiseen ja näkyvyyden rakentamiseen.

Piilotyöpaikkoja työnhakijan on silti usein vaikea löytää.

Piilotöitä kyllä liikkuu esimerkiksi LinkedInin työnhakuryhmissä. Useista ryhmistä on kuitenkin hiljattain tullut piilotettuja LinkedInin tekemien palvelumuutosten vuoksi, ja jäseneksi pääsee vain kutsusta.

Suomalaisia työnhakuryhmiä ovat esimerkiksi Talent Pool Finland, Uratärpit ja Ejobs.

Oman alan osaamisryhmiin kannattaa Laineen mukaan joka tapauksessa yrittää aktiivisesti hakeutua.

Some-kouluttajalla on myös muita neuvoja piilotyöpaikkojen etsijöille:

Ota aktiivisesti suoraan yhteyttä firmoihin – joko rekrytointihenkilöihin tai oman osaamisalueen vastuuihmisiin.

Etsi muitakin omaan osaamiseen liittyviä asiantuntijayhteisöjä ja käy keskusteluja eri kanavissa. Bloggaa.

Verkostoidu – joko kasvotusten tapahtumissa tai verkossa.

Laineella on silti lohdullista sanottavaa myös niille, joille some työnhaussa tuntuu vieraalta.

”Perinteiset toimintatavat ja digitaaliset palvelut eivät sulje toisiaan pois”, hän sanoo. Työpaikkojen sanomalehti-ilmoittelu ei katoa, sillä vain on nyt erilainen tehtävä kuin aiemmin – se on yritykselle myös brändi- ja imagomainontaa. Perinteiset työhaastattelut säilyvät. Rekrytointimessujakin tarvitaan.

Kun tulostaa Laineen oman LinkedIn-profiilin paperille, printteri sylkee ulos 16 sivua. Lista on hengästyttävä: firmoja, projekteja toisensa perään.

”Tykkään olla mukana siinä vaiheessa, kun asioita käynnistetään. Mutta sitten kun se muuttuu standardiksi normaaliksi liiketoiminnaksi, kiinnostukseni lopahtaa”, Laine sanoo.

Siksi startup-maailma sopii hänelle. Laine on kussakin hommassa mukana pari vuotta ja voi sitten myydä osuutensa pois.

”Onko se kypsymättömyyttä vai ADHD:tä”, hän heittää.

Laine on taas siirtymävaiheessa. Hän myi yhden miehen yrityksensä joulukuussa ylivieskalaiselle Projantille. Koulutuskeikat jatkuvat nyt sen palkkalistoilla. Laine vastaa myös kasvuyrityksen uuden toimiston perustamisesta Ouluun.

Ja on kuulemma tyytyväinen tilanteeseen – ADHD:tään hän tyydyttää kirjoittamalla opasta verkkovaikuttamisesta.

Mutta palataan vielä yhteen esittelytekstiin: ”Suomen verkostoitunein henkilö LinkedInissä”.

Paljonko niitä kontakteja on?

Siihen Laine ei osaa lonkalta vastata. Ei ole tullut laskeneeksi, sillä verkostoitumispalvelu sallii yhdelle profiilille ”vain” 30 000 kontaktia. Se luku tuli jo aikoja sitten täyteen. Nyt profiileja on LinkedInissä yhteensä jo kuusi. Niitä Laine käyttää kouluttajan työssään.

Kontaktien määrästä on Laineen mukaan paljon hyötyä – ja hän sanoo suuren osan ihmisistä olevan jopa oikeasti hänen tuttujaan. Kontakteilla on suora vaikutus löydettävyyteen ja siihen, miten henkilön osaaminen pystytään tunnistamaan.

”LinkedIn rankkaa ihmisiä toisiaan vasten. Jos etsitään tietyn alan osaajaa, sillä on suora merkitys, missä järjestyksessä hakutulokset löydetään. Se, kuinka lähellä tai kaukana olet hakevan henkilön verkostosta, vaikuttaa siihen, mistä löydyt.”

Ja kun kontakteja on kymmeniätuhansia, voi päätyä intialaisen koulutusfirman kautta kouluttamaan vaikka saudiarabialaista supermarketketjua.

Juhani Niiranen / HS
Kahvilapöytä käy toimistosta, kun oululainen Tom Laine käy Helsingissä työkeikoilla. Laineelta kysytään joskus, saako hän LinkedIniltä rahaa. ”Ei missään nimessä. En ole minkäänlainen edustaja. Teemme toki tiivistä yhteistyötä, mutta itse asiassa toivoisin, että löytyisi parempi palvelu, koska LinkedIn on arvaamaton.”
Kahvilapöytä käy toimistosta, kun oululainen Tom Laine käy Helsingissä työkeikoilla. Laineelta kysytään joskus, saako hän LinkedIniltä rahaa. ”Ei missään nimessä. En ole minkäänlainen edustaja. Teemme toki tiivistä yhteistyötä, mutta itse asiassa toivoisin, että löytyisi parempi palvelu, koska LinkedIn on arvaamaton.”
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!