Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Näin Hiwa Rahmani pääsi kiinni suomalaiseen työelämään: Ole reipas, positiivinen ja opettele kieltä

Osa työnantajajista asettaa maahanmuuttajille edelleen kohtuuttomia kielivaatimuksia, sanoo kurditaustainen kokki Hiwa Rahmani

Ura
 
Juhani Niiranen / HS
Hiwa Rahmani (vas.) työskentelee ruokapalvelutyöntekijänä päiväkoti Tonttulassa Helsingissä. Hänen työkavereitaan päiväkodin keittiössä ovat palvelutyöntekijä Heidi Haapsaari ja ruokapalveluvastaava Timo Markkanen.
Hiwa Rahmani (vas.) työskentelee ruokapalvelutyöntekijänä päiväkoti Tonttulassa Helsingissä. Hänen työkavereitaan päiväkodin keittiössä ovat palvelutyöntekijä Heidi Haapsaari ja ruokapalveluvastaava Timo Markkanen. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Hiwa Rahmani on tullut tammikuisena keskiviikkona töihin päiväkoti Tonttulaan aamuseitsemältä, kuten yleensä.

Rahmani, 30, työskentelee ruokapalvelutyöntekijänä Helsingin kaupungin palvelukeskus – liikelaitoksella. Käytännössä se tarkoittaa kokin työtä. Helsingin Etelä-Haagassa sijaitsevassa Tonttulassa on tänään ruokalistalla palapaistia ja kasvisruokana kasvis-kaalilaatikkoa.

Rahmani pääsi nopeasti töihin kiinni muutettuaan Suomeen. Se on vaatinut oma-aloitteisuutta ja sinnikkyyttä.

Rahmani muutti vanhempiensa ja kahden pikkuveljensä kanssa Suomeen 2008. Perhe pakeni Iranin Kurdistanista ensin Turkkiin ja asui siellä vuosia, kunnes he pääsivät lopulta Suomeen.

”Kun tulimme Suomeen, aloimme heti aktiivisesti opiskella kieltä”, Rahmani kertoo. Kieli on hänen mukaansa ”jokaisen kodin avain”. Siksi kielen oppimista pitäisi tehostaa maahanmuuttajien parissa.

Perhe asettui Jyväskylään. Rahmani kävi ensin valmistavaa koulua ja pääsi sen jälkeen ammattikoulun kokkilinjalle. Hänen äitinsä opiskeli samalla linjalla. Nyt vanhemmilla on ravintola Hyvinkäällä.

”Pitää lähteä rohkeasti opiskelemaan”, Rahmani sanoo.

Hän on itse työskennellyt hotellissa ja ravintolassa ennen nykyistä työtä. Rahmani sanoo oppineensa suomalaisen työelämän tavat nopeasti. Parhaiten se käy töissä eikä kursseilla.

Turvapaikanhakijoiden määrän takia keskustelu maahanmuuttajien työllistämiskeinoista käy nyt kiivaana. Sisäministeri Petteri Orpo ehdotti työllistämisen helpottamiseksi palkkajoustoja. Myös erilaiset työkokeilu- tai harjoittelumallit ovat olleet esillä. Toimihenkilöjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola torjui Orpon ehdotuksen. Palolan mukaan halpatyömarkkinoiden luominen ei olisi kenenkään etu.

STTK haluaa opastaa tuleville ja ja tuleville suomalaisille työelämän pelisääntöjä omassa Suomi kodiksi -videosarjassaan, jossa maahanmuuttajataustaiset kansanedustajat, Sdp:n Nasima Razmyar ja vihreiden Ozan Yanar, toimivat maahanmuuttajien työelämäoppaina.

Kimmo Räisänen
Kansanedustaja Ozan Yanar esiintyi HS:n ja Aalto EE:n Taloudenpuolustuskurssilla elokuussa 2015.
Kansanedustaja Ozan Yanar esiintyi HS:n ja Aalto EE:n Taloudenpuolustuskurssilla elokuussa 2015.

Videoiden perusteella suomalaisen työelämän tärkeimmät arvot ovat tutut: täsmällisyys, luotettavuus, oma-aloitteisuus, suorapuheisuus, vaatimattomuus, tasa-arvoisuus.

”Työelämän tasa-arvo on punainen lanka filmeillämme. Kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet”, sanoo STTK:n viestintäjohtaja Marja-Liisa Rajakangas.

Työaika Suomessa alkaa täsmällisesti ja myöhästymistä voidaan pitää loukkaavana, STTK opastaa videollaan. Tulijan ei pidä myöskään hätkähtää suomalaista lyhytsanaisuutta tai suorapuheisuutta.

Eri kulttuurista tulevalta vaaditaan työnhaussa vielä enemmän sinnikkyyttä kuin suomalaissyntyiseltä. Haasteena työnhaussa on jo eksoottinen nimi, joka pomppaa työnantajan silmään virtasten ja mähösten keskellä.

Taloustieteitä opiskellut Ozan Yanar halusi ensimmäisen opiskeluvuotensa jälkeen oman alansa töihin kesäksi.

”Lähetin kymmeniä hakemuksia. Sitten soittelin perään niin paljon, että osa työnantajista kyllästyi”, Yanar kertoo. Lopulta tärppäsi.

”Sinnikkyydellä pääsee eteenpäin”, Yanar sanoo.

Omia havaintojaan turvapaikanhakijoiden ahtaasta asemasta työmarkkinoilla on kerännyt puolestaan kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen. Hän lähti kolmen viikon työharjoitteluun Otaniemen vastaanottokeskukseen tammikuuksi, jolloin eduskunnassa on istuntotauko.

Pekka Elomaa
Kansanedustaja Kai Mykkänen on työskennellyt tammikuun ajan Otaniemen vastaanottokeskuksessa.
Kansanedustaja Kai Mykkänen on työskennellyt tammikuun ajan Otaniemen vastaanottokeskuksessa.

Mykkäsen havaintojen mukaan turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon kielitaitoisia ja päteviä henkilöitä, jotka janoaisivat päästä kiinni töihin odottaessaan turvapaikkapäätöstä. Hänen mukaan ainakin Otaniemessä turvapaikanhakijoiden ryhmä jakautuu kolmeen osaan.

”On pieni osa niitä, jotka työllistävät henkilökuntaa ja aiheuttavat jatkuvasti ongelmia. Toisessa ääripäässä se pieni vähemmistö, joka löytää itse itselleen kaikki mahdolliset paikat, hankkii ja maksaa itsensä ammattiopiston kursseille eikä paljon apua tarvitse”, Mykkänen sanoo.

Ääripäiden välissä on iso massa, joka ymmärrettävästi turhautuu oltuaan monta kuukautta toimettomana.

”Kun on paljon nuoria miehiä koolla toimettomana – oli kyseessä sitten suomalainen alokaskomppania tai turvapaikanhakijat – olisi hyvä saada jotain mielekästä tekemistä. Se ei edes ole olennaista, maksetaanko siitä palkkaa”, Mykkänen sanoo.

Hänen mukaansa moni maahantulija ei odota heti pääsevänsä normaalin työehtosopimuksen tasoiseen työsuhteeseen.

”Olisi huomattavasti tärkeämpää, että he pääsisivät jonkinlaisiin työnantajille halvempiin ja vähemmän riskipitoisiin työharjoitteluihin tai työsuhteisiin”, Mykkänen sanoo.

Nyt ongelmana on Mykkäsen mukaan se, että esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tarkoitettu työkokeilu ei ole lain mukaan sallittua henkilöille, jotka ovat ensimmäistä kertaa Suomen työmarkkinoilla.

Hiwa Rahmanilta on löytynyt samanlaista sinnikkyyttä kuin Yanarilta. Opiskeluaikoinaan Rahmani hakeutui työharjoitteluun myös joulu- ja kesäloman ajaksi saadakseen työkokemusta.

Hän sanoo havainneensa Helsingin seudulla paljon myönteistä kehitystä maahanmuuttajien työllistymisessä.

Rahmanin mukaan monissa työyhteisöissä on edelleen ennakkoluuloja maahanmuuttajia kohtaan.

”Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että työnantajat asettavat erittäin korkeita vaatimuksia kielitaidolle.”

Rahmanin mukaan Suomessa pitää tottua työskentelemään itsenäisesti ja oma-aloitteisesti.

”On oltava reipas ja positiivinen.”

Hän ei ole törmännyt rasismiin tai riistoon työpaikoillaan. Päinvastoin. Monet työkaverit ovat ottaneet melkein perheenjäsenekseen, hän kertoo.

Väärinymmärrykset työpaikoilla johtuvat usein kielitaidon puutteesta. Silti pitää uskaltaa avata suunsa, Rahmani opastaa.

”Jos ei tiedä, aina voi kysyä.”

Oikaistu 25.1. kello 13.00: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, Hiwa Rahmani työskentelee ruokapalvelutyöntekijänä Helsingin kaupungin palvelukeskus – liikelaitoksella, ei palveluyhtiö Palmiassa.

Maahanmuuttajille suunnattu opetusvideo neuvoo: Älä myöhästele töissä
Maahanmuuttajille suunnattu opetusvideo neuvoo: Älä myöhästele töissä
Pysy aikataulussa, ole oma-aloitteinen ja ymmärrä, että suomalaiset puhuvat suoraan ja lyhyesti. Muun muassa näin suomalaisesta työelämästä kertovat kansanedustajat Ozan Yanar ja Nasima Razmyar toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n videolla, joka on suunnattu maahanmuuttajille. Kuva: STTK.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!