Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Teknologia mullistaa ammatteja – mistä löytyvät tulevaisuuden työt?

Teknologia mullistaa ammatteja ja koneet korvaavat ihmistyötä. Ihmistä tarvitaan silti luovuuteen ja sosiaalisiin taitoihin perustuvissa hommissa. Liikunnanohjaajiksi ja valmentajiksi opiskeleville teknologia on mahdollisuus, ei uhka.

Ura
 
Älykiekkoa ja videovalmennusta - teknologia muuttaa jääkiekkovalmennusta
Älykiekkoa ja videovalmennusta - teknologia muuttaa jääkiekkovalmennusta
Teknologia mullistaa työelämää lähes kaikilla aloilla. Onko digitalisaatio uhka vai mahdollisuus? Ammattivalmentajaksi opiskeleva Harri Heinonen arvioi teknologian vaikutuksia ammattivalmentajan työhön. Toimittaja: Tanja Vasama, kuvaus ja leikkaus: Juhani Niiranen

Harri Heinonen hengittää syvään ja keskittää katseensa eteenpäin. Oikea tukijalka joustaa kohti kyykkyä, vasen jalka ojentuu takaviistoon.

Takaviistossa maassa makaa mittanauha ja sen päällä pieni pahvilaatikko. Heinonen alkaa työntää sitä jalallaan yhä loitommalle.

”Metri ja kaksi senttiä”, mittaa 21-vuotias kurssikaveri Patrik Björkskog. Niin pitkälle Heinonen, 24, onnistuu pahvilaatikon siirtämään.

Meneillään on ammattikorkeakoulu Haaga-Helian ammattivalmennukseen erikoistuvien opiskelijoiden tasapainotestaus Vierumäen urheiluhallilla. Takaviistoon sijoitetun pahvilaatikon kurottelu muistuttaa jääkiekkoilijan luistelupotkuasentoa.

Pian jatketaan jäälle treenaamaan.

Juhani Niiranen / HS
Kanadalainen Adam West haki Vierumäelle opiskelemaan vanhan valmentajansa neuvosta.
Kanadalainen Adam West haki Vierumäelle opiskelemaan vanhan valmentajansa neuvosta.

Opiskelijajoukko on kansainvälistä, sillä jääkiekkoon painottuva noin 3,5-vuotinen ammattivalmennuskoulutus on niittänyt mainetta ulkomaillakin.

Haluttuja opiskelupaikkoja ovat myös muut Haaga-Helian Vierumäen-liikuntakoulutukset. Sisään pääsee vain murto-osa hakijoista.

Juhani Niiranen / HS
Elsa Mantere valmistuu liikunnanohjaajaksi tulevana keväänä. Työmarkkinat vaikuttavat ”ihan hyviltä”.
Elsa Mantere valmistuu liikunnanohjaajaksi tulevana keväänä. Työmarkkinat vaikuttavat ”ihan hyviltä”.

Kun Elsa Mantere pääsi ensiyrittämällä vuonna 2013 liikunnanohjaajakoulutukseen, 60 opiskelupaikan koulutusohjelma oli huiman 1 013 hakijan ensisijainen vaihtoehto. Kaikkiaan hakijoita oli 2 191, joten sisään pääsi alle 3 prosenttia hakeneista.

Tänä keväänä Mantere, 21, aikoo valmistua. Edessä on joko työpaikan etsintä tai jatko-opiskelut.

Liikunnanohjaajien työmarkkinat vaikuttavat Mantereen mielestä ”ihan hyviltä”.

Todella luottavaiselta kuulostaa jääkiekkovalmennusta opiskeleva kanadalainen Adam West.

”Koululla on maailmanlaajuinen maine. Calgarystä on tultu tänne viisi vuotta putkeen, ja valmistuneet saavat töitä heti”, itsekin Calgarystä kotoisin oleva West kehuu.

Mutta millaiset ovat suositun liikunta-alan työnäkymät tulevaisuudessa? Riittääkö töitä? Kun teknologia kehittyy ja harrastajat sekä urheilijat voivat käyttää uusia huippulaitteita ja ohjelmia treenauksessa, onko liikunnanohjaajille entisenlaista kysyntää?

Digitalisaatio mullistaa työelämää nyt lähes kaikilla aloilla. Koneet korvaavat ihmisten tekemiä töitä kiihtyvällä tahdilla.

Suuret digitaaliset tietovarastot ja analytiikka mahdollistavat ihmistyön korvaamisen esimerkiksi kirjanpidon kaltaisissa rutiiniaivotöissä, mutta myös luovissa ei-rutiininomaisissa tehtävissä. Robotit valloittavat työpaikkoja. 3D-printtaus edistyy harppauksin.

Seuraukset ovat huimat: Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan tietokoneistuminen uhkaa yli kolmannesta Suomen nykyammateista.

Eniten uhattuina ovat matalapalkkaiset, vähemmän koulutetut ja teollisuustyöntekijät, mutta myös rutiininomaiset tietotyöt.

Uhattujen ammattien kärjessä ovat puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät. Synkkä ennuste on myös sihteereillä ja monilla muilla toimistotyöntekijöillä.

Juhani Niiranen / HS
Jääkiekkovalmentajaksi Vierumäellä opiskeleva Harri Heinonen testaa tasapainoa kurottelemalla pahvilaatikkoa mahdollisimman kauas. Päivän apuvalmentajana toimii kurssikaveri Patrik Björkskog.
Jääkiekkovalmentajaksi Vierumäellä opiskeleva Harri Heinonen testaa tasapainoa kurottelemalla pahvilaatikkoa mahdollisimman kauas. Päivän apuvalmentajana toimii kurssikaveri Patrik Björkskog.

Miltä aloilta löytyvät sitten tulevaisuuden työpaikat?

Tätä monet vanhemmat kysyvät Etlatiedon toimitusjohtajalta Petri Rouviselta. Hänen mukaansa lupaavia tulevaisuuden ammatteja kannattaa miettiä siitä näkökulmasta, mitkä tehtävät ovat koneelle vaikeita 20 vuodenkin päästä.

Ihminen on koneeseen verrattuna ylivertainen erityisesti luovuutta, sosiaalisia taitoja sekä aisteja ja motoriikkaa vaativissa tehtävissä. (Tarkemmin aloja eritellään oikealla olevassa jutussa.)

Vähiten uhattujen ammattien kärkipäässä ovat monet sosiaali- ja terveysalan sekä opetusalan työt: lääkärit, hoitajat, psykologit ja opettajat.

Esimerkiksi motivointitehtävissä ihmisiä tarvittaneen aina: ihmiset kaipaavat toisen ihmisen ohjausta niin opiskelussa kuin jumppasalilla.

”Ryhmävalmennuskin on pohjimmiltaan hyvin henkilökohtainen palvelu. Viime kädessä se menee yksilöön aika kokonaisvaltaisesti. Sen tyyppinen toimiminen säilyy hyvin potentiaalisesti tästä ikuisuuteen jossain muodossa”, Rouvinen sanoo.

Vierumäellä ammattivalmentamisen opiskelijat harjoittelevat motivointia toinen toisiaan vuoroin valmentamalla. Luennointi on siirtynyt koulutuksessa vähemmälle ja henkilökohtainen ohjaaminen on keskiössä.

”Psykologinen osa-alue on tosi tärkeä. Valmentajalla on niin iso psykologinen vaikutus joukkueeseen”, jääkiekkoa kuusivuotiaasta harrastanut opiskelija Harri Heinonen sanoo.

Heinonen ehti pelata kiekkoa pari vuotta Floridassakin yliopistojoukkueessa ennen Vierumäen opintoja. Kokemusta on kertynyt sekä tsemppaavista valmentajista että sellaisista, joista saa pelätä, mitä nämä milloinkin jäällä huutavat.

”Jos urheilija rupeaa pelkäämään ja jännittämään valmentajaa, niin hän epäonnistuu takuulla varmemmin”, Heinonen sanoo.

Kurssikaveri Antti Kinnunen vetää tasapainotestaukset ja jäätreenit tänään täysin ilman teknisiä apulaitteita. Silti teknologia tunkee jääkiekkovalmennukseenkin.

Koulutuksessa on kokeiltu muiden muassa iPad-avusteista jäätreeniä, ja SM-liigassa otetaan juuri käyttöön älykiekko, joka kerää kiekon liikkeistä jäällä dataa jopa pelaajakohtaisesti. Valmennuksessa käytetään myös mobiilisovelluksia.

Opiskelijoiden ja heidän opettajiensa mielestä teknologian kehittyminen on työn kannalta huima mahdollisuus, ei uhka.

”Datan saaminen voi motivoida valmentajia – ja urheilijoita. Jos dataa osaa hyödyntää oikein, se on iso etu”, sanoo urheilupsykologian lehtori Markus Arvaja.

Selvää on, että tulevaisuudessa töitä on huippuosaajille. Pelkän peruskoulun käyneille ei ole 15 vuoden päästä tarjolla juuri mitään työpaikkoja, opetus- ja kulttuuriministeriön trendiennuste toteaa.

Mutta vaikka digitalisaatio uhkaa eniten matalapalkka-aloja ja vähemmän koulutettuja työntekijöitä, korkeasti koulutetutkaan eivät ole välttämättä turvassa.

Asiantuntijat eivät silti synkistele. Ajatushautomo Demoksen Johannes Koponen ottaa esimerkin: vaikka myyjän työ on yksi uhatuimmista ammateista, se ei tarkoita ammattikunnan täydellistä katoamista.

”Myyjästä voi tulla vaikka kuudesta automaattikassasta vastaava kassacontroller tai kirjanpitäjästä automatisoidun kirjanpidon valvoja”, ennakointiin erikoistunut Koponen sanoo.

”Kyse on siitä, että ihmisen ja koneen vuorovaikutus lisääntyy. Ei välttämättä riitä, että kone voisi korvata jonkun ihmisen työstä 86 prosenttia. Jos se ihmiselle jäävä 14 prosentin osuus on tärkein, työhön voidaan palkata yhä ihminen”, Rouvinen huomauttaa.

Harri Heinonen haluaisi tulevaisuudessa vaikuttaa Suomen nuorten fysiikkavalmennukseen. Paremmat työmarkkinat jääkiekkovalmentajalle ovat kuitenkin ulkomailla.

Liikunnanohjaajaksi valmistuvan Elsa Mantereen unelmatyö olisi urheilutapahtumakoordinaattori tai liikuntapalvelujen kehittäjä.

Molemmissa tarvitaan tulevaisuudessakin ihmistä ideoimaan – koneet kun eivät ajattele aidosti.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!