Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tohtorit kyllästyivät surkutteluun, pätkätöihin ja työttömyyteen – ”Kiinnostavia työpaikkoja on muualla”

Nykymenolla vain noin kolmasosa uusista tohtoreista saa vakituisen työpaikan yliopistoista.

Ura
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/4ba906eddd55e063bd6f4e1eaf6b39c584121e58-maija_halkokari.jpg
Some-asiantuntija haluaa verkkoon lisää yhdessä tekemistä
Kunpa ihmiset siirtyisivät egosysteemeistä ekosysteemeihin, toivoo tohtori ja Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioasiantuntija Miia Kosonen.
Fakta

Tukea Tohtoriverkostosta

 Kokoaa yhteen eri alojen tohtoreita ja muita tohtoreiden urista kiinnostuneita.

 Tavoitteena edistää tohtoreiden monipuolisia uria, yrittäjyysvalmiuksia ja verkostoitumista.

 Toimii LinkedInissä, Twitterissä ja Skillhive-sovelluksessa. Toiminta on ennen kaikkea vapaamuotoista keskustelua ja vertaistukea.

 Verkosto on järjestänyt myös työpajoja ja muita tapaamisia.

 Tohtori Miia Kosonen perusti verkoston kesällä 2015. Verkostolla ei ole vielä virallista muotoa.

Tammikuun toisena perjantaina Rolle Alhon ura nytkähti poispäin akateemisesta maailmasta. Valtiotieteiden tohtori oli jäänyt viikkoa aiemmin työttömäksi erikoistutkijan määräaikaisesta toimesta, ja nyt avautui mahdollisuus toisenlaiseen työhön.

Tuona perjantaina Alho osallistui kesällä perustetun Tohtoriverkoston työpajaan. Tohtoriverkosto pyrkii edistämään tohtoreiden urakehitystä, yrittäjyysvalmiuksia ja verkostoitumista, ja työpajan aiheena oli oman osaamisen tunnistaminen.

Työpaja tuntui Alhosta hyödylliseltä, mutta suurin hyöty tuli vastaan kahvitauolla: Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala tuli kysymään, kiinnostaisiko Alhoa jäsensihteerin sairausloman sijaisuus.

Alhon työttömyys jäi puoleentoista viikkoon, sillä työt alkoivat jo neljän päivän päästä. Työsuhde kestää kuitenkin vain muutaman kuukauden. Alho ei vielä tiedä, mitä sen jälkeen tekee. Tuskin ainakaan palaa yliopistolle, jossa esimerkiksi rahoituksen hakeminen vie liikaa aikaa varsinaiselta tutkimukselta.

Alho ehti työskennellä tutkijana Turun ja Helsingin yliopistoissa sekä Berliinissä 11 vuotta, 15 eri työsopimuksella. Hänen alaansa ovat yhteiskuntatieteet, erityisesti maahanmuutto- ja työmarkkinakysymykset.

”Yksitoista vuotta yliopistotutkijana oli erittäin hyvää ja kiinnostavaa aikaa, mutta olosuhteet ja mahdollisuudet tehdä tutkimusta suomalaisissa yliopistoissa alkavat olla tosi heikot. Kiinnostavia työpaikkoja on paljon muuallakin.”

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä sai viime viikolla valmiiksi raportin tutkijoiden urista. Lisäksi valmistui ministeriön konsulttiyritys Rambollilta tilaama selvitys Miten tohtorit työllistyvät, jossa tarkasteltiin tohtoreiden työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä.

Julkaisuista välittyy kuva, että tohtoreille voi syntyä uusia uramahdollisuuksia ennen kaikkea yliopistojen ulkopuolella. Tämä pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon tohtorikoulutuksessa ja tehostaa uravalmennusta, jotta entistä useampi tohtori hakeutuisi ja työllistyisi akateemisen maailman ulkopuolelle.

Vaikka tohtorit työllistyvät korkeakoulutetuista edelleen parhaiten, työttömien tohtoreiden määrä peräti kolminkertaistui vuosina 2006–2015. Tammikuussa tohtoreita oli työttömänä hieman yli tuhat.

Tilannetta vaikeuttaa niin huono taloudellinen tilanne kuin tohtorien määrän kasvu. Kun vuonna 2001 tohtoreita valmistui 1 206, vuonna 2015 määrä oli jo 1 881. Kasvu on seurausta koulutuspolitiikasta, jonka tarkoituksena on ollut nostaa väestön koulutustasoa. 1 600 tohtorin vuositavoite on kuitenkin ylittynyt kirkkaasti.

Jos tilanne ei muutu, vain noin kolmasosa uusista tohtoreista saa vakituisen työpaikan yliopistoista.

”Loppujen täytyy tehdä tutkimus- tai kehittämistyötä yliopistoissa määräaikaisina tai löytää työpaikka jostain muualta”, sanoo ministeriön opetusneuvos ja tutkijanuratyöryhmän jäsen Paavo-Petri Ahonen.

Hän toivoo, että erityisesti elinkeinoelämä löytäisi yhä enemmän käyttöä tohtoreille. Suurin osa tutkimus- ja kehitysrahoituksesta on yrityksissä, mutta vain neljä prosenttia yritysten tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä on tohtoreita.

”Se on aika pieni osuus. Sitä voisi nostaa.”

Tohtoreita voi tietysti työllistyä yrityksiin muuallekin kuin tutkimus- ja kehitystehtäviin. Myös julkinen sektori ja yrittäjyys tarjoavat mahdollisuuksia.

Kauppatieteiden tohtori Miia Kosonen keksi Tohtoriverkoston viime kesänä maidonhakureissulla Ruokolahden S-marketiin. Hän parkkeerasi marketin pihalla autoa, kun palaset alkoivat loksahdella paikoilleen hänen päässään.

Kosonen oli työtön ja koki, ettei saanut tarvitsemaansa tukea. TE-toimiston virkailija vain kikatti kaikelle, mitä Kosonen sanoi. Startti yrittäjyyteen -tilaisuudessa kannustettiin kärjistetysti siihen, että miehet ryhtyvät metsäkoneen kuljettajiksi ja naiset parturi-kampaajiksi.

”Jossain vaiheessa minua pyydettiin verkostomarkkinoimaan aloe vera -tuotteita. Siinä kohtaa minä melkein suutuin”, Kosonen kertoo.

Tietojohtamiseen erikoistunut Kosonen olisi kaivannut neuvoja koulutuspakettien myymiseen yrittäjämäisesti. Hän myös ihmetteli tohtorien työttömyydestä käytävää julkista keskustelua, joka tuntui keskittyvän surkutteluun ja yliopistojen huononevaan tilanteeseen. Eikö ennemmin kannattaisi tehdä jotain?

Siinä marketin pihalla Kosonen tajusi, että hän voisi osaltaan tarttua toimeen ja samalla saada haluamaansa tukea. Hän voisi laittaa alulle itseorganisoituvan ryhmän, joka toimisi tohtorien vertaistukiverkostona ja jossa opeteltaisiin akateemisen maailman ulkopuolella tarvittavia taitoja. Kosonen päätti kysyä Tohtorille töitä -bloginsa lukijoilta, kiinnostaako tällainen muita. Kannustusviestejä tuli heti paljon.

Käytännössä verkoston reilu 400 jäsentä keskustelee LinkedIn-ryhmässä. Puheenaiheet vaihtelevat työnhakuvinkeistä ja yrittäjätarinoista teoreettisiin pohdintoihin.

”Ainakin itselleni on ollut ihan mahtavaa, että voi keskustella tohtoreiden kanssa, jotka ovat ihan eri aloilta”, Kosonen sanoo.

Suunnittelutapaamisia ja työpajoja on ollut reilun puolen vuoden aikana neljä. Jatkossa voi olla esimerkiksi yritysvierailuja.

Alhon uusi työpaikka on puolisen vuotta toimineen Tohtoriverkoston selkeä onnistuminen. Muuten konkreettisia aikaansaannoksia on toistaiseksi vähän, mutta Kososen mukaan jäsenet ovat kokeneet tuen hyödylliseksi.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtajan Eeva Rantalan mielestä on hyvä, että tohtorit etsivät erilaisia työllistymiskanavia ja vaihtoehtoja. Rantala perää toimia kaikilta osapuolilta: yliopistoilta, tohtoreilta, Tieteentekijöiden liitolta. Hän näkee mahdollisuuksia niin julkisella sektorilla kuin yrittäjyydessä, mutta erityisesti jo olemassa olevissa yrityksissä.

”Pitäisi olla jotain yritysyhteistyöhankkeita tai vaikka Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa yhteistyötä. Vaikka se olisi määräaikaista, niin katsottaisiin, millaista lisäarvoa tohtori toisi yritykselle”, Rantala sanoo.

Niin, mitä lisäarvoa tohtorit voivat tuoda yrityksiin? Rantala nostaa esiin sen, että tohtorit oppivat väitöskirjaa tehdessä hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia, löytämään sieltä olennaisen ja tekemään johtopäätöksiä. Samalla tavalla tohtorit voisivat katsoa yrityksen kokonaiskuvaa ja etsiä sieltä kehitettävää.

Tohtoreilla on myös paljon osaamista omasta alastaan, ja sitä hyödyntämällä voi syntyä kokonaan uusia innovaatioita. Samankaltaisia myönteisiä piirteitä nousi esiin Miten tohtorit työllistyvät-selvityksestä, jossa työnantajilta kysyttiin heidän näkemyksiä tohtoreista.

Alho ja Kosonen korostavat, että tohtorit eivät ole yhtenäinen joukko, mutta tunnistavat heissä kyllä yhteisiä piirteitä. Kompastuskiveksi osoittautuu usein tuon kaiken osaamisen pukeminen sanoiksi ja markkinoiminen: Akateemista uraa tekevät tohtorit eivät ole tottuneet tuomaan osaamistaan esiin, koska yliopistomaailmassa pelataan tutkinnoilla ja julkaisuilla.

Tohtorit myös suhtautuvat omaan osaamiseensa samalla kriittisyydellä kuin tutkimukseen, ja se johtaa osaamisen vähättelyyn.

Ongelman toinen puoli on se, että koska työnantajat eivät tunne tohtorien osaamista, he toimivat mielikuvien perusteella. Ennakkoluulot nousivat esiin niin selvityksissä kuin Rantalan, Alhon ja Kososen puheissa. Ennakkoluulojen mukaan tohtorit ovat kapea-alaisia tutkijoita, jotka eivät osaa soveltaa tietoa käytännössä.

”Kun hain yhteen it-yritykseen, minulle sanottiin, että nämä sinun paperisi ovat vaikuttavat. Että sinähän osaat nämä asiat teoriassa”, Kosonen kertoo.

Näin siitä huolimatta, että hän oli tehnyt ennen työttömäksi jäämistään kymmenen vuotta töitä uusien viestintäteknologioiden parissa.

Kosonen sai töitä viime kesän lopulla. Työpaikka on määräaikainen, joskin melko pitkä, vappuun 2017 saakka. Hän työskentelee tutkimus- ja kehitystehtävissä Mikkelin ammattikorkeakoulun digitaalisen tiedonhallinnan tutkimuskeskuksessa.

Tulevaisuuden suhteen Kosonen on toiveikas. Usko omaan osaamiseen ja sen tarpeellisuuteen on vahva. Toki hän toivoo myös hyviä poliittisia päätöksiä. Esimerkiksi siirtyminen eri työelämän roolien, kuten yrittäjyyden ja työsuhteiden, välillä saisi helpottua.

Myös Alho näkee tulevaisuudessa paljon mahdollisuuksia. Hän voisi kuvitella työskentelevänsä esimerkiksi jossain järjestössä tai ammattiliitossa.

Jukka Gröndahl / HS
Tohtorit Rolle Alho ja Miia Kosonen löysivät töitä yliopistojen ulkopuolelta.
Tohtorit Rolle Alho ja Miia Kosonen löysivät töitä yliopistojen ulkopuolelta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!