Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomalainen ratkoo suomalaisten ongelmia intialaisessa yrityksessä – joka sijaitsee Puolassa

Erityisesti palvelu- ja it -ala siirtävät työpaikkoja edullisten kustannusten maihin. Elämä Varsovassa maistuu, sanoo kaksi suomalaista. Puolassa palkasta jää enemmän käteen.

Ura
 
Katarina Malmberg
Helpdesk-työntekijä Kimmo Pursiainen: Varsovassa tulee hyvin toimeen suomalaisena.
Helpdesk-työntekijä Kimmo Pursiainen: Varsovassa tulee hyvin toimeen suomalaisena.
Joukkoliikenne toimii, kaupat ovat auki, ja palkka riittää vaikka ravintoloissa käymiseen.

Kun Kimmo Pursiainen kävelee työpaikalleen Varsovan keskustassa, pääsisäänkäynnin yllä marmoriseinässä lukee mustin kohokirjaimin Millennium Plaza.

Lounasaikaan 26. kerroksisen tornitalon hisseissä on liikennettä, ihmiset kantavat lounaskeittojaan ja -salaattejaan, osa menee ulos syömään. Ollaan miljoonakaupungissa, eikä sosialismin karuudesta ole jäljellä juuri mitään. Stalinin Kulttuuripalatsi jää lasisten pilvenpiirtäjien varjoon.

Pursiainen jää pois 16:ssa kerroksessa, jossa sijaitsee hänen työpaikkansa Wipro. Hänen tittelinsä on Service Desk Analyst, mikä on käytännössä asiakasfirman työntekijöiden tietokoneongelmien ratkomista puhelimitse ja sähköpostitse. Asiakkaat ovat Suomessa.

Wipro on intialainen it-alan konsultointia ja järjestelmäintegraatiopalveluita kauppaava yritys. Se tarjoaa asiakkailleen mahdollisuutta yhdistää omia ohjelmistojaan laajempiin it-ratkaisuihin, ja se ratkaisee käyttö- ja yhteensopivuusongelmia. Liiketoimintaa on 67 maassa.

”Otan välillä etäyhteyden työntekijän tietokoneeseen, tai selvittelen sähköpostilla tulleita pyyntöjä. Osa työstä on vain salasanojen nollaamista”, kertoo Pursiainen, joka on työskennellyt it-alalla 25 vuotta.

”Aika asiakasta kohden on vähentynyt helpdesk-työssä koko ajan. Täytyy huomioida, ettei jonossa joudu odottamaan liian kauan. Kiirettä lukuun ottamatta pidän työstäni kovasti.”

Marzena Hmielewicz / EST&OST
Työ vei suomalaiset Kimmo Pursiaisen (vas.) ja Rony Khanin Varsovaan. He viihtyvät Puolassa.
Työ vei suomalaiset Kimmo Pursiaisen (vas.) ja Rony Khanin Varsovaan. He viihtyvät Puolassa.

Toimipiste Varsovassa säästää kuluja. Työnantaja pystyy Puolassa tarjoamaan työterveysedun, työpisteen keskeisen sijainnin ja kilpailukykyisen palkan edullisemmin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Myös työntekijälle jää palkkaan kuuluvan kielilisän ja edullisten hintojen jälkeen enemmän rahaa omaan käyttöön.

Varsovan-toimistossa asiakaspalvelutyötä asiakasyrityksen äidinkielellä tekee 11 suomalaista, yksi suomea puhuva puolalainen ja kuusi hollantilaista. Samassa toimistossa on myös joitakin intialaisia ja puolalaisia, jotka tekevät muuta kuin puhelintyötä.

”Tarvitsemme koko ajan lisää helpdesk-työntekijöitä. Suomalaisesta tiimistä puuttuu kolme työntekijää”, Pursiaisen tiimin hollantilainen esimies Dennis Zuidwind kertoo.

Työntekijät vaihtavat paikkaa usein. Ollaan nuoria, halutaan kokeilla ulkomailla asumista, tulee uusia työtarjouksia ja koti-ikävä.

”Kaikki eivät voi eivätkä halua irtautua elämästään kotimaassaan. Myös kulttuuri Puolassa on kovin erilainen verrattuna esimerkiksi suomalaiseen, hollantilaiseen tai saksalaiseen”, Zuidwind sanoo.

Kimmo Pursiainen on moneen verrattuna kokenut ja vähän vanhempikin, 48-vuotias. Hän ehti tehdä pitkän työuran Suomessa ennen ulkomaille lähtöään.

”Olin vähän aikaa työttömänä vuonna 2007. Työvoimatoimiston nettisivuilla haettiin helpdesk-työntekijää Dubliniin. Olin eronnut muutama vuosi aiemmin eikä minulla ollut lapsia. Hain hommaa, ja päätös oli lopulta helppo tehdä.”

Suomessa on kansainvälisen työnvälityksen kautta työpaikkoja auki Eurooppaan noin parikymmentä viikossa, kertoo Taina-Tellervo Vilkama Pintos Uudenmaan TE-toimistosta. ”Monissa toivotaan suomen kielen osaamista, muttei kaikissa.”

Vilkama Pintos työskentelee asiantuntijana ja Eures-neuvojana. Eures on eurooppalainen työnvälistysverkosto.

”Euroopan lisäksi paikkoja on haettavana myös Thaimaahan, Kiinaan ja Qatariin.”

Jokin aika sitten haettiin Suomesta Kiinaan joulupukkia, koska haluttiin ”aito” pukki.

Ilmiö, jossa suomen kielellä työskenteleviä haetaan ulkomaille, näyttää laajenevan. Erilaisia palvelukeskuksia, esimerkiksi puhelinmyyntityötä, siirretään maihin, joissa on tarjolla joko edullista ja sopivaa työvoimaa, edulliset vuokrat tai matala hintataso.

Myös yritysten markkinat vapaan liikkuvuuden Euroopassa laajenevat koko ajan. Suomalaisia työntekijöitä lähtee ulkomaille useita satoja vuodessa. Tarkkoja lukuja lähtevistä työntekijöistä ei ole, sillä työllistymisväyliä on monia.

Eniten suomen kieltä edellyttäviä, ulkomailla sijaitsevia vapaita paikkoja on palvelu- ja it-alalla. Lehtien tai sähkösopimusten puhelinmyyntiä voi tehdä mistä vain. Skype, sähköposti ja puhelin toimivat.

STT-Lehtikuvakin on siirtänyt yötyövuoronsa Australiaan. Sinne muutamaksi vuodeksi muuttaneet suomalaiset toimittajat tekevät virkeinä päiväsaikaan sen, mitä täällä joudutaan tekemään kalliilla öiseen aikaan. Muita eurooppalaisia uutistoimistoja on seurannut suomalaisten esimerkkiä.

Eniten suomalaisia haetaan Pohjois-Irlantiin, Viroon, Saksaan, Espanjaan, Puolaan, Ruotsiin ja Norjaan. Muissa Pohjoismaissa arvostetaan suomenkielisiä kokkeja, insinöörejä ja opettajiakin. Ulkomailta voi hakea töitä työnantajilta myös suoraan.

Varsinkin it-alalla ahkeroivat myös yksityiset rekrytointikonsultit. He seuraavat alalla olevien LinkedIn-profiileja ja osallistuvat ympäri Eurooppaa järjestettäviin työnvälitystapahtumiin.

Suomalainen Rony Khan on Kimmo Pursiaisen nuorempi kollega. Kolmikymppinen Khan muutti Puolan Katowiceen 2013 haettuaan ensin töitä Suomesta 11 kuukautta.

”Ei lähteminen ihan helppoa ollut, kun minulla on perhe ja ystävät Helsingissä.”

Katowicesta löytyi tyttöystävä, mutta muuten kaupunki oli liian hiljainen menevälle nuorelle miehelle. Nyt hän on asunut noin vuoden Varsovassa.

”Täällä on paljon enemmän ravintoloita ja shoppailumahdollisuuksia.”

Katowicessa työskennellessään Khan ei hakenut uutta työpaikkaa aktiivisesti, vaan kansainvälinen rekrytointiyritys Hays otti häneen yhteyttä LinkedIn-profiilin kautta.

Kimmo Pursiainen on työskennellyt ennen Puolaa Irlannissa, Espanjassa, Pohjois-Ruotsissa, Virossa ja vähän aikaa hanttihommissa Yhdysvalloissa.

Pursiainen viihtyy Puolassa paremmin kuin missään muualla. Palkka ei ole ihan Suomen tasoa.

”Täällä palkka riittää hyvään asuntoon keskustassa ja ulkona syömiseen. Hinnat ovat sen verran halpoja. Vuokra keskustan asunnostani on alle 500 euroa.”

Pursiainen arvostaa myös sitä, että suihkusta tulee aina lämmintä vettä ja kaupan juustohyllyllä on muutakin kuin Irlannista tuttua cheddar-juustoa.

”Voi kuulostaa hassulta, mutta en kamalasti pidä matkustamisesta, vaikka minua kiinnostavat kielet ja uudet kulttuurit. Haluan elää täällä tavallista paikallista arkea. Olen kotonani paikassa, jossa sillä hetkellä olen.”

Rony Khan sen sijaan on ostanut palkkarahoillaan auton ja ajelee välillä Saksaan viikonlopuksi.

Kenen sitten kannattaa vaihtaa arki hyvinvointivaltiossa seikkailuun Euroopan työmarkkinoilla?

”Valittamaan tänne ei kannata lähteä. Pitää olla ennakkoluuloton ja valmis neuvottelemaan ja sopeutumaan erilaisiin työkulttuureihin”, Pursiainen sanoo.

”Asiakaspalvelutyössä pitää olla sosiaalinen ja iloinen, vaikka ei aina siltä tuntuisi”, Rony Khan sanoo.

Kimmo Pursiainen kävi Suomessa itsenäisyyspäivän tienoilla, edellisen kerran nelisen vuotta sitten. Hän ei kaipaa Suomeen, sillä Suomi on hänestä muuttunut riitaisammaksi maaksi, ainakin uutisten perusteella.

Pursiainen ei saa nykyisestä työstään eläkekertymää Suomeen. Se ei häntä huoleta.

”En ole ajatellut eläkevirkaa. Nykyinen työnantajani on todella hyvä. Voisin ihan hyvin lähteä vielä vaikka Intiaan töihin.”

Rony Khan viettää sosiaalista elämää. Hänellä on Varsovassa muutama hollantilainen kaveri, joiden kanssa hän käy keilaamassa ja pelaamassa biljardia. Välillä he vain istuskelevat jonkun luona tai käyvät baareissa.

”Haaveilen muuttavani vielä vähäksi aikaa töihin Maltan lämpöön. Sen jälkeen voisin asettua Saksaan ja elää loppuelämäni siellä.”

”Arvostan suuresti koulutustani Suomessa, mutta en varmaankaan enää pysyvästi muuta asumaan sinne.”

Työnhakuun Viroon ja Puolaan

Töitä toisesta Euroopan maasta voi löytää helposti Eures-työnvälitysportaalin ja TE-toimistojen kautta. Eures on eurooppalainen työnvälistysverkosto.

Lisäksi töitä välittävät yksityiset henkilöstöpalveluyritykset.

Viime syksynä järjestettiin Helsingissä, Turussa ja Tampereella työnvälitystapahtuma, jonne saatiin työnantajia mukaan useasta Euroopan maasta. Mukana olivat ainakin Ruotsi, Saksa, Hollanti, Tšekki, Pohjois-Irlanti ja Viro.

Aloilla, joilla Suomessa on työttömyyttä, voi helposti löytyä töitä Virosta tai Puolasta. Palkka ei ole sen isompi, mutta hintataso ja verotuskäytännöt vaihtelevat niin, että käteen jäävä summa on helposti reilumpi.

EU-maissa yrityksille on syksystä alkaen alettu myöntää tukea myös kulttuurisiin perehdyttämisohjelmiin. Käytännössä se on ulkomailta tulevien työntekijöiden kielikoulutusta ja sopeuttamista elinoloihin. Se voi olla apua maahantulotodistusten täyttämisessä, koulun etsimisessä lapsille tai työtodistusten kääntämistä paikalliselle kielelle.

Lue lisää: eures.europa.eu

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!