Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ajatteluoppaista tuli buumi – ”Työelämässä pärjätäkseen pitää päivittää omaa ajatteluaan”

Aivotutkimusta ja psykologiaa yhdistelevät kirjat ovat velkaa Daniel Kahnemanille, sanoo kustantaja

Ura
 
Kimmo Taskinen
Ajattelutaitojen kehittämisessä ei ole kyse superyksilöiden valmennuksesta, vaan aivan arkisesta työelämässä pärjäämisestä.
Ajattelutaitojen kehittämisessä ei ole kyse superyksilöiden valmennuksesta, vaan aivan arkisesta työelämässä pärjäämisestä. Kuva: Kimmo Taskinen

Kehitä aivojasi. Terävä ajattelu. Selkeän ajattelun taito. Nokkela muutos. Kriittinen ajattelu. Tehokkaan ajattelun viisi tekijää. Mielen työkalut.

Tällaisilla nimillä varustetut englanninkieliset teokset ovat nousseet tietokirjalistoille maailmalla. Esimerkiksi Britannian suurimmissa kirjakaupoissa ”smart thinking” -osastot (terävä ajattelu) ovat rohmunneet tilaa muulta populaarilta tietokirjallisuudelta, kuten elämäkerroilta ja historialta. Ajatteluoppaat ovat näyttävästi esillä myös lentokentillä bisneskirjojen seassa.

Monet smart thinking -teoksista muistuttavat tyyliltään elämäntaito-oppaita ja muita self-help- eli itseapukirjoja. Ajatteluoppaiden tekijät pyrkivät kuitenkin erottumaan höttöisimmästä self-helpistä (viisi keinoa päästä eroon milloin mistäkin) korostamalla väitteidensä tieteellistä perustaa.

Monet ajatteluoppaista ovat helppolukuisia ja ne nojaavat tapausesimerkkeihin. Kirjoissa hyödynnetään usein poikkitieteellisestä lähestymistapaa, jossa yhdistellään esimerkiksi aivotutkimuksen, sosiaalipsykologian ja psykologian eri haarojen tutkimusta.

Mutta mistä näiden ajattelukirjojen suosio johtuu?

Filosofian tohtori Lauri Järvilehto on tutkinut ajattelua ja soveltanut oppejaan yritysten valmennuksessa. Järvilehto pitää Ajattelun ammattilainen -blogia, ja hän on julkaissut muun muassa Tee itsestäsi mestariajattelija -teoksen (Tammi 2011), jossa hän hyödyntää neurotieteen, kognitiivisen psykologian ja mielenfilosofian tuoretta tutkimusta. Järvilehto on perustanut Filosofian Akatemia -nimisen tutkimus- ja koulutusyrityksen, joka myy ajattelutaitoja ja valmennusta yrityksille ja yhteisöille.

Järvilehdon mukaan ajatteluoppaiden tarve nousee työelämän muutoksesta.

”Ihmiset ovat heränneet työelämässä siihen, että vanhalla tavalla tekeminen, kierrosten lisääminen ja tehostaminen eivät enää riitä. Pärjätäkseen pitää päivittää omaa ajatteluaan”, Järvilehto sanoo.

Hänen mukaansa ajattelua käsittelevien teosten yleistyminen johtuu tieteen monista läpimurroista.

”Kahdenkymmenen viime vuoden aikana aivotutkimuksessa on valtava määrä tutkimusta kirjoitettu uusiksi tarkempien kuvantamismenetelmien ansiosta. Sillä on ollut iso vaikutus. Nyt pystytään paremmin arvioimaan aivotoiminnan ja ajattelun välisiä yhteyksiä.”

Toinen merkittävä trendi Järvilehdon mukaan on positiivisen psykologian nousu.

”Kehitystä ja ratkaisuja tarkasteleva kokeellinen psykologinen tutkimus on osaltaan vaikuttanut siihen, että tutkimuksessa keskitytään muuhunkin kuin ongelmien ehkäisyyn.”

Järvilehdon mukaan ajattelutaitojen kehittämisessä ei ole kyse mistään superyksilöiden valmennuksesta, vaan aivan arkisesta työelämässä pärjäämisestä.

”Sekä aivotutkimus että positiivinen psykologia ruokkivat kenttää, jossa huomataan, että muuttamalla omaa ajattelua voidaan vaikuttaa omaan pärjäämiseen ja kehittymiseen.”

Järvilehdon mukaan henkisen valmennuksen merkityksen tunnustaminen urheilussa on esimerkki samasta ilmiöstä. Jääkiekon maailmanmestaruuden voittanut Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkue käytti apunaan henkistä valmennusta. Sellainen ei olisi tullut kuuloonkaan takavuosikymmeninä.

”On alettu tajuta, että sillä mitä korvien välissä tapahtuu, on kriittinen merkitys pärjäämisen kannalta”, Järvilehto sanoo.

Pitkän linjan kustantaja Kimmo Pietiläinen puolestaan on sitä mieltä, että ajattelukirjojen suosio johtuu pääasiassa yhdestä miehestä: Daniel Kahnemanista.

Kahneman on israelilais-yhdysvaltalainen psykologi, joka voitti Nobelin taloustieteen palkinnon vuonna 2002 yhdessä Vernon L. Smithin kanssa. Kahneman julkaisi vuonna 2011 teoksensa Thinking, Fast and Slow. Siitä tuli globaali hittikirja. Pietiläinen on suomentanut ja julkaissut merkkiteoksen nimellä Ajattelu nopeasti ja hitaasti (Terra Cognita 2012).

Kirjassaan Kahneman vetää yhteen tutkimustuloksensa ja kuvaa, miten ihmisen ajattelua ohjaavat kaksi järjestelmää toimivat. Järjestelmä 1 edustaa nopeaa ja intuitiivista ajattelua ja järjestelmä 2 hitaampaa ja harkitsevampaa ajattelua. Perusteellisten esimerkkien avulla Kahneman osoittaa, kuinka kaksi erilaista ajattelujärjestelmää vaikuttavat niin yksilöiden kuin yritysten toimintaan.

”Kahneman on merkittävin elävä psykologi. Hän avasi kirjallaan portit itsensä auttamisen kirjoille ja loi niille kysynnän”, Kimmo Pietiläinen sanoo.

Kahnemanin teos on vaativa, mutta monet seuraajien kirjoista ovat Pietiläisen mielestä helpompia.

”Niiden ohjeet ovat yksinkertaisempia, joita kuka tahansa voi noudattaa.”

Pietiläisen mukaan yksi mies loi kokonaisen uuden kirjagenren vähän samaan tapaan parikymmentä vuotta sitten, kun Antonio Damasio julkaisi 1994 teoksen Descartes’ error. Pietiläinen käänsi ja julkaisi teoksen suomeksi vuonna 2001 nimellä Descartesin virhe: Emootio, järki ja ihmisen aivot.

Kirjassaan Damasio osoitti, kuinka merkittävästi tunteet vaikuttavat päätöksentekoon.

”Damasion kirja käynnisti keskustelun tunneälystä”, Pietiläinen sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!