Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kiekkotähti Tony Salmelaisen jääkiekkoura päättyi päävammaan, mutta nyt hän opiskelee korkeakoulussa

Tony Salmelainen oli jääkiekkotähti, jonka ura päättyi aivovammaan. Ensin hänen piti opetella opiskelemaan. Nyt Salmelainen opiskelee korkeakoulussa.

Ura
 
En koskaan unohda näitä kahta asiaa
En koskaan unohda näitä kahta asiaa
Tony Salmelainen joutui lopettamaan jääkiekkouransa päävamman takia. Nyt hän opiskelee uutta ammattia.
Kuka?

Tony Salmelainen

 Syntynyt Espoossa 1981.

 Opiskelee rahoitusta Genevessä.

 Entinen huippujääkiekkoilija. Pelasi Suomen lisäksi NHL:ssa, AHL:ssa, KHL:ssa ja Sveitsin liigassa.

 Harrastaa liikuntaa (tennis, golf ja vaellus) ja lukemista.

 Avoliitossa, yksi lapsi aiemmasta suhteesta.

Grogilasinkorkuinen syöttö laskeutuu B-pisteen kaarelle kuin minikokoinen ufo. Roope Hintzin maila heilahtaa ja musta kumilätkä singahtaa vasempaan yläkulmaan. Sama uudestaan. Ja uudestaan.

Juhani Niiranen / HS
HIFK:n liigajoukkueen kapteeni Arttu Luttinen ja Tony Salmelainen pelasivat kymmenen vuotta sitten samassa ketjussa. Nyt he kohtasivat HIFK.n aamuharjoituksissa Helsingin jäähallissa.
HIFK:n liigajoukkueen kapteeni Arttu Luttinen ja Tony Salmelainen pelasivat kymmenen vuotta sitten samassa ketjussa. Nyt he kohtasivat HIFK.n aamuharjoituksissa Helsingin jäähallissa.

Pleksin takana Tony Salmelainen seuraa, kuinka nuori Hintz ja kokeneemmat pelaajat hiovat laukauksiaan. Menossa ovat HIFK:n liigajoukkueen aamuharjoitukset Helsingin jäähallissa.

Yhtäkkiä joku kumauttaa mailallaan laitapleksiin.

”Iso tähti on tullut kaupunkiin”, HIFK:n valmentaja Antti Törmänen tervehtii Salmelaista ja hymyilee lämpimästi.

Sitten kaukalon reunalle kurvaa Arttu Luttinen, HIFK:n kapteeni. Kymmenen vuotta sitten Luttinen ja Salmelainen pelasivat samassa ketjussa HIFK:ssa. He olivat silloin nuoria tähtiä. Salmelainen voitti liigan maali- ja pistepörssin.

Kauden jälkeen hän lähti isompiin liigoihin. Kunnes maailma pimeni.

Tony Salmelainen on pistäytymässä Suomessa koeputken jälkeen. Hänellä on takanaan kahdeksan mittavaa tenttiä puolentoista viikon ajalta: riskienhallintaa, sijoittamisen psykologiaa, johtamista, kuluttajakäyttäytymistä.

Salmelainen, 34, opiskelee rahoitusta englanninkielisessä bisneskoulussa Sveitsin Genevessä. Kolmen vuoden alempi korkeakoulututkinto on puolivälissä.

”Kokeet ovat kuin jääkiekkoilijan pudotuspelit. Pitää keskittyä huolellisesti ja elää yhtä juttua varten”, Salmelainen sanoo jäähallin kahviossa. Vähän väliä joku vanha tuttu tai entinen pelikaveri tervehtii häntä. Salmelainen kertaa kuulumiset. Ne ovat myönteisiä, pitkästä aikaa.

”Tähän mennessä kaikki tentit ovat menneet läpi. Ja vielä hyvällä keskiarvolla”, hän kertoo.

Koulumenestys ei ole itsestäänselvyys. Tony Salmelaisen jääkiekkoilijan ura päättyi vakavaan päävammaan.

Kymmenen vuotta sitten Tony Salmelainen siirtyi NHL:n Chicago Blackhawksiin. Runsaan vuoden jälkeen hän palasi Eurooppaan, ensin Venäjälle ja sitten Sveitsiin vuonna 2008.

Helmikuussa 2012 Salmelaisen seura Genève-Servette HC pelasi SC Berniä vastaan. Avauserässä Salmelainen sai taklauksen seurauksena kovan iskun päähänsä. Hän pelasi ottelun loppuun, vaikka olo oli kummallinen. Oireet pahenivat ottelun jälkeen: oksentelua, rajua päänsärkyä, huimausta, hajamielisyyttä, muistikatkoksia. Kävi ilmi, että hän oli saanut aivotärähdyksen ja niskavamman.

Alkoi hidas kuntoutus, jossa rasitusta lisättiin vähitellen. Ohjelman laati fysioterapeutti ja tutkija Matti Vartiainen, joka on erikoistunut jääkiekkoilijoiden aivovammojen kuntoutukseen. Salmelainen halusi palata kaukaloon, vaikka vamman takia tavallinen arki oli haastavaa.

”Usko oli koetuksella monta kertaa”, Salmelainen sanoo.

Lopulta lähes vuoden pelitauon jälkeen Salmelainen koki olevansa valmis kaukaloihin.

Syksyllä 2013 Salmelainen palasi Suomeen ja HIFK:iin. Lokakuussa HIFK pelasi Espoon Bluesin vastaan kotihallissaan. Vaarattomalta vaikuttaneessa tilanteessa vastustajan maila osui Salmelaista päähän. Salmelainen putosi polvilleen ja hänen silmissään sumeni hetkeksi.

Hän luisteli vaihtoon, mutta palasi hetken kuluttua jäälle. Iskusta oli kulunut alle minuutti, kun Salmelainen teki maalin.

Ensimmäisellä erätauolla oireet pahenivat. Ura päättyi siihen otteluun.

Juhani Niiranen / HS
Tony Salmelainen tapasi Helsingin jäähallissa vanhoja pelikavereitaan, kuten Ville Peltosen, joka työskentelee HIFK:ssa valmennuspäällikkönä.
Tony Salmelainen tapasi Helsingin jäähallissa vanhoja pelikavereitaan, kuten Ville Peltosen, joka työskentelee HIFK:ssa valmennuspäällikkönä.

Iskun jälkeen Tony Salmelaisen puhe takelteli ja katse oli lasittunut. Hän kärsi pahoinvoinnista eikä pystynyt keskittymään kuin hetken. Lukemisesta tai television katselusta ei tullut mitään.

Jääkiekkoilijoiden päävammat ovat arka aihe lajin piirissä, mutta Salmelainen kertoi vammoistaan HS:n haastattelussa kaksi vuotta sitten. Hän on edelleen huolissaan kiekkoilijoiden asemasta, vaikka kiekkoilijoiden päävammoihin kiinnitetään onneksi jo enemmän huomiota.

”Paine mennä kentälle liian aikaisin on yhä välillä liian kova.”

Kiekkoilijalla saattaa olla lyhyt sopimus. Kun pelaaja pelkää pelipaikkansa menettämistä, hän saattaa mennä välillä jäälle liian aikaisin tällin jälkeen.

”Lääkäreillä on iso vastuu. Heidän pitää uskaltaa puuttua asiaan, eikä heidän sanansa yli saa kävellä.”

Salmelaisen uran päättänyt isku ei ollut poikkeuksellisen raju.

”Lääkärin mukaan näytti siltä kuin minulle olisi kroonistunut aivotärähdystila.”

Hänen oli vaikea käsittää koko tilannetta, vaikka muunlaiset vammat ovat pelaajien arkea.

”Olin tottunut pelaamaan ja elämään kivun kanssa. Mutta iskun jälkeen jokainen pieni tälli tuntui sata kertaa voimakkaammalta kuin ennen.”

Syksyllä 2013 hän vajosi pohjalle. ”Yritin ymmärtää, että hommat on ohi. Elämääni tuli iso tyhjiö.”

Salmelainen ei halunnut katsoa jääkiekkoa. Pelikavereiden kohtaaminen oli vaikeaa.

Ura oli päättynyt vammaan, joka varjosti koko loppuelämää.

”Terve Tony. Miten menee?”

Tällä kertaa tervehtijä on Simo Saarinen, yksi HIFK:n legendoista. Kun kuulumiset ja puhelinnumerot on päivitetty, Salmelainen jatkaa tarinaansa.

Uransa päättäneen iskun jälkeen hän kuntoutti itseään Suomessa. Matti Vartiainen neuvoi, kuinka vamman kanssa pitää oppia elämään. Salmelainen teki niskalihasten harjoituksia ja treenasi silmän ja käden koordinaatiota tennispallon avulla.

Keväällä 2014 kuntoutus oli edennyt sen verran, että Salmelainen palasi Sveitsiin tyttöystävänsä luo. Hän sai Genevestä osapäivätyön amatöörijoukkueen valmentajana. Seuran johtaja tarjosi myös työharjoittelupaikkaa pankista, mutta Salmelainen ei halunnut paikkaa. Hän oli viimein keksinyt, mikä olisi elämän seuraava askel.

Uransa aikana Tony Salmelainen oli haaveillut korkeakouluopinnoista. Syksyllä 2014 hän aloitti Geneven englanninkielisessä kauppakorkeakoulussa.

Opiskelu oli alussa lähes mahdotonta. Kahden tunnin luennolla Salmelainen jaksoi keskittyä ensimmäisen tunnin. ”Sen jälkeen olin sippi. Aivot eivät enää reagoineet.”

Kun ensimmäinen koe alkoi, Salmelainen tuijotti paperia itku kurkussa. Hän oli istunut viimeksi koulussa lukiovuosinaan.

”Mietin, mihin olen itseni laittanut. Ajatus katosi kokonaan. Silmät sumenivat lyhyenkin luku-urakan jälkeen.”

Vaikeina hetkinä pikkuveli Tobias Salmelainen antoi tukeaan. Tobias on entinen kiekkoilija ja nykyinen urheiluagentti.

”Pikkuveli sanoi, että siirrät opiskeluun vain saman asenteen, joka sinulla oli kiekossa.”

Vähitellen opiskelu alkoi sujua. ”Minun piti opetella keskittymään. Se vei pari kuukautta. Alussa jaksoin 45 minuuttia, nyt jo pitkän päivän. Jälkeenpäin sanottuna en tiedä, miten selvisin ensimmäistä kuukausista.”

Vuosi sitten hän jätti valmennuksen ja keskittyi opintoihinsa.

Tony Salmelainen avaa kannettavansa ja klikkaa auki Claned-sovelluksen. Se on suomalaisyhtiön kehittämä oppimissovellus, jota Salmelainen käyttää opiskeluissaan. ”Tämä on tavoitehakuisen opiskelijan työkalu, kuin Sports Tracker opintoja varten”, Salmelainen sanoo viitaten kuntoilusovellukseen.

Claned kertoo, että hän on käyttänyt Risk Management -kurssiin neljäkymmentä tuntia. Ohjelma kirjaa opiskeluajat ja muistiinpanot ja muun materiaalin yhteen paikkaan. Se ehdottaa aiheeseen liittyviä linkkejä ja kerää teemasta tietoa. Clanedin koekäyttäjänä ollut Salmelainen on sovelluksesta niin innoissaan, että hän on tehnyt veljensä kanssa yhtiöön pienen sijoituksen.

Salmelainen elää taas kurinalaisesti kuin huippu-urheilija. Luentoja on 4–6 tuntia neljänä päivänä viikossa. Sen päälle useampi tunti omaehtoista opiskelua. Liikuntaa sen minkä vointi sallii, kunnon yöunet ja terveellinen ruokavalio.

Tony Salmelainen on alkanut miettiä myös opintojen jälkeistä elämää. Hänelle kertyi pelivuosista säästöjä, mutta niistä 20 000 euron vuosittaiset lukukausimaksut vievät osansa.

”Investoin nyt itseeni.”

Tulevaisuus on auki. Töitä voisi tehdä Sveitsissä, Suomessa tai melkein missä tahansa. Suomessa hänellä on kuusivuotias tytär aiemmasta suhteesta.

”Kehitän itseäni koko ajan siihen, että voin ottaa uudet haasteet vastaan. Olen löytänyt uudet päämäärät ja välitavoitteet. Seuraava tavoite on työpaikka.”

Monelle urheilijalle uran lopettaminen on kova paikka. Töistä saa harvoin samanlaisia kokemuksia kuin kentiltä. Salmelaiselle totuttelu on ollut vielä haastavampaa, sillä ura loppui kuin seinään ja jätti jälkeensä elämää varjostavan vamman.

Hän on löytänyt omat keinonsa. ”Pitää löytää henkinen tasapaino. Sen jälkeen ei ole ongelmaa. Maailma on mahdollisuuksia täynnä.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!