Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Nettilukio on työssä käyvien valinta – Micke Kontinen hankkii valkolakin vuodessa

Ura
 
Otavan opiston nettilukiosta saa tietoa – netistä.
Otavan opiston nettilukiosta saa tietoa – netistä.
Fakta

Massaluentoja maailmalla

 Maailmalla ovat viime vuosina yleistyneet MOOCsit (massive open online course) eli massaluennot verkossa. Kurssit eivät johda tutkintoon, mutta niiden avulla voi kehittää omia tietojaan ja miettiä, mikä on itselle sopiva pääaine tulevaisuudessa.

 Usein osallistuminen on ilmaista, mutta virallinen todistus kurssin suorittamisesta voi maksaa erikseen.

 Suurimmat järjestäjät ovat edX, Coursera, Udacity, Novoed ja Openuped. Massaluennoilla pääsee osallistumaan muun muassa Berkeleyn, Harvardin ja  Stanfordin yliopistojen kursseille.

 Suomessa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos ja Aalto-yliopisto tarjoaa MOOC-kursseja.

Aamulla Micke Kontinen, 23, asettaa päivän tavoitteen. Yksi essee valmiiksi ennen lounasta ja toinen lounaan jälkeen. Koulupäivä saattaa venyä kymmentuntiseksi, mutta seuraavana päivänä hän ei välttämättä opiskele lainkaan.

Ammatikseen tennistä pelannut Kontinen aloitti lukion viime keväänä loukkaantumisen jälkeen ja aikoo saada valkolakin vuodessa. Se on mahdollista koska Kontisen koulu, Otavan Opiston Nettilukio, toimii kokonaan verkossa.

”Matkustan paljon, joten nettilukio sopi kuin nenä päähän. Saan valita itse opiskelujen tahdin ja sijainnin”, Kontinen kertoo.

Suomessa on kymmeniä etälukioita, joista vanhimmat on perustettu jo vuonna 1997. Osa on itsenäisiä toimijoita, osa toimii aikuislukioiden ohessa.

Etälukiossa voi suorittaa koko ylioppilastutkinnon tai yksittäisiä lukiokursseja. Jos etälukion suorittaa tutkintotavoitteisena, opetus on maksutonta. Yksittäisten kurssien hinnat vaihtelevat muutamasta kymmenestä eurosta noin 150 euroon.

Jokaisella etälukiolla on omat toimintatapansa, joten kannattaa ensin tutustua tarjontaan. Monissa pidetään verkko-opintojen lisäksi myös lähiopetustunteja ja kurssikokeita, ja opetus saatetaan rytmittää jaksojen mukaan. Tarjolla on paljon myös omaan tahtiin suoritettavia etäkursseja.

Micke Kontinen valitsi Otavan Opiston Nettilukion, koska siellä lukuvuosia tai jaksoja ei ole. Opinnot voi aloittaa koska tahansa ja kurssit ovat kaiken aikaa saatavilla.

”Löysin oman opiskelutyylin nopeasti. Teen yhden kurssin kerrallaan, mutta nopeasti, joskus vain muutamassa päivässä. Sitten saatan olla viikon tekemättä mitään”, Kontinen kuvailee.

Nettilukion erikoisuus on kokeettomuus. Arviointi perustuu opiskelijan tekemiin oppimistehtäviin ja -päiväkirjaan, jotka kertyvät portfolioon.

Otavan Opiston verkkokoulutuspäällikön Taru Kekkosen mukaan etälukiossa pitää tehdä perinteistä lukiota enemmän töitä. Opiskeleminen vaatii vastuun ottamista, vahvaa motivaatiota ja itsekuria. ”Opiskelu on itsenäisempää, mutta samaan aikaan opiskelijamme kertovat, että oppiminen on syvempää, kun asioista joutuu ottamaan selvää itse.”

”Toisaalta itsenäinen ote on opittavissa. Ei voi olettaa, että minkään ikäinen oppija olisi automaattisesti itseohjautuva.”

Nettilukion oppilaiden ikähaitari on 18–80 vuotta. Suurin osa on reilu parikymppisiä, työssä käyviä aikuisia.

”Joukossa on vuorotyötä tekeviä, paljon matkustavia, ulkomailla asuvia, pienten lasten vanhempia, ammattiurheilijoita, liikuntaesteisiä ja huonolle sisäilmalle altistuneita. Monella on myös kielteisiä kokemuksia aiemmasta koulunkäynnistään”, Kekkonen kertoo.

Kekkosen mukaan opiskelijamäärät ovat nousseet tasaisesti. Yleisin huolenaihe on se, mistä tiedetään, kuka tehtävät oikeasti tekee.

”Lukio-opiskelussa on kyse pitkästä prosessista, ja opettajat ovat paljon vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Ihmiset myös oppivat vastuuseen. Joku varmasti joskus kokeilee copy-paste-taitojaan, mutta sillä ei liene eroa jokaisessa koulussa silloin tällöin tapahtuvaan lunttaamiseen”, Kekkonen sanoo.

Sosiaalisuus jää etälukiossa vähemmälle, mutta usein opiskelijoiden elämäntilanne on sellainen, että kavereita löytyy muualta.

”Vertaistukea ja kavereita saa jos haluaa. Järjestämämme kohtaamisen paikat ovat verkossa, sillä opiskelijamme asuvat ympäri maailmaa. Opiskelijat ovat myös itse rakentaneet kohtaamisen paikkoja verkkoon”, Kekkonen kertoo.

Onko etäopiskelu sitten yhtä tehokasta kuin perinteinen lukio? Opetushallituksen etäkoulutuksesta vastaavan ylitarkastaja Kimmo Koskisen mukaan tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, mutta opetuksen laatuun voi hänestä luottaa.

”Joissakin kansainvälisissä tutkimuksissa etäopetuksessa saavutetut oppimistulokset ovat olleet parempia, joissakin huonompia. Tämä johtuu siitä, että opiskelijoiden ikä, oppiaine, opetusmenetelmät ja kurssin kesto vaikuttavat paljon.”

Koskisen mukaan tällä hetkellä haasteena on saada nuoret kiinnostumaan etäopiskelusta. ”Useat lukiot ovat joutuneet leikkaamaan kurssitarjontaa, joten etälukioita kannattaisi hyödyntää. Jos valmistuminen esimerkiksi viivästyy sairastumisen takia tai jos kurssi on täynnä, on etälukio mainio mahdollisuus nopeuttaa ja täydentää opintoja.”

Lisätietoa etälukio-opiskelusta: edu.fi/etalukio Suomalaiset etälukiot: edu.fi/etalukioetusivu/etalukiot Etäopetuksesta: www.etaopetus.fi

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!