Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Data-analyytikko nimettiin maailman seksikkäimmäksi ammatiksi – Olli Luukkonen kuuluu alan huippuihin

Hyvä data-analyytikko on matikkanörtti, joka ymmärtää myös ihmistä. Sellainen on Olli Luukkonen, ja sellaisia työmaailma nyt haluaa.

Ura
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/a5160ce9bd7299fc2d7ecd4b683aa81de768963e-olli_luukkonen.jpg
Älykkyys ja tieto tulevat ohjaamaan toimintaamme nykyistä paljon enemmän, sanoo data-analyytikko Olli Luukkonen
Ihmiset keräävät itsestään yhä enemmän tietoa ja käyttävät sitä itseään koskevassa päätöksenteossa, sanoo Luukkonen, joka toivoo hyviä purjehduskelejä ja Runebergin torttuja ympäri vuoden. Toimittaja: Jose Riikonen, kuvaus: Rio Gandara, leikkaus: Kristiina Marttinen

Seuraava tarina on huhu, mutta se kuvaa Olli Luukkosen ammatin mahdollisuuksia niin hyvin, että se on syytä kertoa.

Tarina liittyy Netflix-videopalvelun menestyssarja House of Cardsiin sekä data-analyytikon työhön.

Tarinan kertoo Taneli Tikka. Hän on Tiedon Teollinen internet -yksikön johtaja, ja hänen alaisuudessaan työskentelee tämä Luukkonen, data-analyytikko.

Artikkeliin liittyvät

”He (Netflixissa) eivät sitä ole ikinä myöntäneet, mutta Netflixillä on kuulemma niin hyvä data-analytiikkakoneisto, että sarja olisi syntynyt niin sanotusti nappia painamalla: Netflix kerää tarkkaa tietoa siitä, kuka katsoo, milloin katsoo, mitä katsoo, ketä näyttelijää katsoo ja niin edespäin. Kerätty tieto on analysoitu ja ajettu erilaisten algoritmien läpi, ja lopputuloksena syntyi House of Cards.”

Kärjistetysti sanottuna trendikäs laatusarja on syntynyt matemaattisen analyysin pohjalta, ilman minkäänlaista niin sanottuun hyvään makuun tai taiteelliseen silmään liittyvää aspektia.

Tällaisia juttuja tekevät data-analyytikot. He ovat tällä hetkellä työmarkkinoilla kuumaa tavaraa. Esimerkiksi arvostettu johtamisen alan ammattilehti Harvard Business Review on kutsunut data-analyytikon toimea vuosisadan seksikkäimmäksi työksi.

Olli Luukkonen, 35, ei ole Netflixillä töissä, mutta hän on silti kuumaa tavaraa kaikin puolin.

Tietokoneista ja matematiikasta ymmärtävät nörtit ovat juuri nyt halutuimpia ihmisiä työmarkkinoilla, eikä sosiaalisissakaan tilanteissa enää tarvitse hävetä matematiikka- ja teknologiaorientoituneisuuttaan, päinvastoin.

Trendikkäimmät työpaikat liittyvät jollain tavalla teknologiaan. Startup-maailma on täynnä lähinnä teknologiaosaamisen kautta syntyneitä kasvuyrityksiä. Tietokonepeleillä tehdään miljoonia.

Kohta tv:ssäkin tulee varmaan Huippumalli haussa -ohjelman sijaan Huippu data-analyytikko haussa. Jos haluaa saada isoa palkkaa, sellaiseen ohjelmaan kannattaisi hakea.

”Hyvät, asiansa osaavat ammattilaiset tienaavat USA:ssa äkkiä 200 000 – 300 000 dollaria vuodessa. Ja jos puhutaan oikeasti huippuosaajista, palkka saattaa olla 900 000 dollaria vuodessa”, Taneli Tikka sanoo.

Data-analyytikoiden kysynnän kasvuun on vaikuttanut moni asia.

Tiedon eli datan tallentaminen ja työstäminen on käynyt tekniikan kehityttyä niin halvaksi, että ala on kasvanut nopeasti. Lisäksi on mahdollista hyödyntää dataa uudenlaisella tavalla, kun lähes kaikki laitteet ovat elektronisia.

Ja se tieto, sitä vasta riittääkin. Erilaisen datan määrä kaksinkertaistuu maailmassa joka kolmas vuosi. Sitä pitää seuloa sillä tavalla, että siitä on organisaatiolle hyötyä. Sitä data-analyytikko tekee.

Näillä kavereilla riittää töitä, ja sen Olli Luukkonenkin on huomannut. Mutta ennen data-analyytikoksi ryhtymistä hänen piti päästä ulos ”tutkijan kammiosta”.

Kannelmäestä kotoisin olevaa, Tapiolan lukion käynyttä Luukkosta on aina kiinnostanut etenkin matematiikka ja fysiikka. ”Matematiikka on vähän kuin kieli. Sillä voi kuvata asioita”, Luukkonen sanoo.

Rio Gandara / HS
Harvard Business Review on kutsunut Olli Luukkosen työtä, data-analyytikon toimea, vuosisadan seksikkäimmäksi työksi.
Harvard Business Review on kutsunut Olli Luukkosen työtä, data-analyytikon toimea, vuosisadan seksikkäimmäksi työksi.

Hän meni Otaniemeen teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan pääaineenaan sähköfysiikka. Siihen aikaan, reilut kymmenen vuotta sitten, nörtit eivät olleet kovassa huudossa. Luukkosen kaverit kyselivät, että eikö ole vähän hassua käydä opiskelijajuhlissa, joissa on pelkästään miehiä paikalla.

”Niillä korteilla pitää pelata, jotka jaetaan”, Luukkonen sanoo ja nauraa.

Hän tosin ei jäänyt pelaamaan sillä pakalla, vaan keräsi vuosien varrella paljon valtteja hihaansa eri paikoista.

Vuonna 2004 Luukkonen lähti puoleksi vuodeksi Berliiniin vaihto-oppilaaksi. Sieltä tarttui ymmärrys rennommasta työskentelyilmapiiristä.

Ihan vastakkaisesta työskentelyilmapiiristä Luukkonen taas sai kuvan, kun hän lähti vuonna 2009 USA:han Pennsylvania yliopistoon Fullbright-stipendillä.

Luukkosen väitöstutkimus kuulostaa korkealentoiselta: Keinotekoiset impedanssipinnat. Väitöskirjan ohessa Luukkonen oli Yhdysvalloissa mukana tutkimassa esineiden tutkapoikkipinta-alan pienentämistä tekemällä niistä näkymättömiä.

Näiden juttujen selittämiseen menisi sivu jos toinenkin, joten tyydytään sanomaan, että kyse on korkealentoisesta matematiikasta ja fysiikasta.

”USA:ssa meno oli hyvin työorientoitunutta. Kollegat tekivät väitöskirjojaan ja asuivat siellä laboratorioissa 24/7. Kyllä sitä hetken jaksaa, kunnes tulee raja vastaan”, Luukkonen sanoo.

USA:sta palattuaan Luukkonen meni tutkimustöihin Nokialle. Kun Nokia leikkasi projekteistaan, Luukkonen sai lähteä.

Työt Nokialla sekä aiemmin yliopistolla olivat olleet pitkälti yksityiskohtaista teknistä tutkimusta, jossa dialogia käytiin kuten tutkijat usein käyvät. Luukkonen kertoo esimerkin.

”Olin puhumassa eräässä tiedekonferenssissa Venäjällä. Esitin kaavoillani, miten asia on. Eräs vanha venäläinen professori nousi yhtäkkiä seisomaan ja sanoi, että ’Ei! Ei ei ei! Olet väärässä!’ Tuo kuvaa hyvin sitä, mille tasolle dialogi tutkijoiden kesken usein jää. Intressissä ei ole ratkaista ongelmaa, kuin puolustaa omaa tutkimusta.”

Luukkonen pääsi lähemmäs ongelmanratkaisukeskeisempää maailmaa, kun hän siirtyi töihin startup-yritys Fairspectrumille vuonna 2012.

Hän oli nyt ensimmäistä kertaa tekemisissä asiakkaan kanssa. Tutkijan kammio sai jäädä. Silloin hän aloitti myös mallin työt.

Luukkosen kaveri oli jo pitkään sanonut, että Luukkosen pitäisi lähettää kuviaan mallitoimistoon. Koska startup-maailmassa tulot eivät ole erityisen säännölliset, mallin hommat silloin tällöin toisivat varmuutta.

”Se [mainosmaailma] on aika erilainen ympäristö. Ihmiset ovat siellä ehkä enemmän ulospäin suuntautuneita kuin insinööripiireissä on tottunut”, Luukkonen sanoo.

Vuonna 2014 Luukkonen tapasi Taneli Tikan. He keskustelivat, ja lopulta Tikka palkkasi Luukkoseen tekemään data-analyytikon hommia Tiedolle.

Luukkonen on sen verran vaatimaton kaveri, että häneltä on vähän turha kysyä, miksi hän on niin hyvä työssään. Kysytään sitä siis hänen pomoltaan.

”Hänellä on kova tieteellinen ura noin nuoreksi mieheksi. Ollilla taitaa olla kuutisenkymmentä tieteellistä julkaisua. Lisäksi hän tulee toimeen ihmisten kanssa ja osaa kaivaa asiakkaalta sen, mitä tämä haluavat ratkaista”, Tikka sanoo.

Tässä tiivistyy se, mitä hyvältä data-analyytikolta vaaditaan: kova tiedepohja, mutta myös ymmärrystä käytännön asioista ja ihmisistä.

Tätä kaikkea Luukkonen on oppinut vähän sattumalta erilaisten elämänsä aikana tekemiensä töiden pohjalta.

”Urani on mennyt sillä lailla, että koko ajan olen tavallaan tullut sieltä tutkijan kammiosta lähemmäs päivänvaloa, ja pidän siitä. Matkan varrella tosin osa kavereista on juossut takaisin sinne kammion suojaan”, hän sanoo ja nauraa.

Rio Gandara / HS
Olli Luukkonen työskenteli aiemmin tutkijana, mutta palvelee nykyisin asiakkaita.
Olli Luukkonen työskenteli aiemmin tutkijana, mutta palvelee nykyisin asiakkaita.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!