Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sosiaalisessa mediassa levinnyt ensimmäisten työpaikkojen listaus villitsi eri sukupolvet – mutta mitä ensimmäisistä töistä voi päätellä?

Keski-ikäisten ja nuorten ensimmäisissä työpaikoissa paljastui isoja eroja. Ilkka Alarodun seitsikko kertoo hänen ikäpolvensa tarinan.

Ura
 
Emilia Kangasluoma / HS
SOK:n vähittäistavarakaupan kaupallinen johtaja Ilkka Alaruotu aloitti työt 15-vuotiaana. Ensimmäisiin ammatteihin vaikuttivat isän työpaikka paperitehtaalla mutta myös omat mielenkiinnon.
SOK:n vähittäistavarakaupan kaupallinen johtaja Ilkka Alaruotu aloitti työt 15-vuotiaana. Ensimmäisiin ammatteihin vaikuttivat isän työpaikka paperitehtaalla mutta myös omat mielenkiinnon. Kuva: Emilia Kangasluoma / HS

Mitkä olivat seitsemän ensimmäistä työpaikkaasi? Tätä sosiaalisen median käyttäjät kyselivät toisiltaan kuluneella viikolla. #Firstsevenjobs-tunniste levisi erityisesti Twitterissä, jossa ihmiset jakoivat kokemuksiaan elämänsä ensimmäisistä töistä.

Ahkerana twiittaajana tunnettu kansanedustaja Alexander Stubb (kok) kertoi aloittaneensa työuransa shampoopullottajana, jonka jälkeen hän työskenteli muun muassa hampurilaismyyjänä ja jääkiekkovalmentajana.

Mutta mitä seitsemän ensimmäistä ammattiamme kertovat meistä ja yhteiskunnan muutoksesta? Ja miten ensimmäiset työpaikat vaikuttavat tulevaan työuraan?

Jonkinlainen vaikutus urapolkuun ensimmäisillä kesätöillä tai harjoitteluilla luonnollisesti on, tutkijatohtori Tuija Koivunen Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskukselta toteaa.

“Totta kai ensimmäiset työpaikat vaikuttavat esimerkiksi niin, että huomaa olevansa kiinnostunut alasta, luo suhteita ja verkostoja ja suuntautuu alalle. Tai sitten voi tulla tunne, että tämä on ihan kauheaa, en ikinä halua tällaiseen työhön.”

Suomalaisten ensimmäisiä työpaikkoja selatessa samat työt toistuvat. Monen ensikokemukset työelämästä ovat syntyneet marjanpoiminnasta, puhelinmyynnistä tai jäätelökioskilta.

Toisaalta sukupolvien välillä on eroja. Nuorista vain todella harva kertoo tehneensä tehdas- ja maataloustöitä, kun taas vanhemman polven suomalaisista tehdas- ja maataloustöissä näyttäisi olleen suuri osa.

Myös ammattinimikkeet ovat muuttuneet, ja osaa niistä ei ole enää olemassa. Kauppa-apulaisena, tukkimiehenä tai pankkineitinä työskentelee nykyään harva. Teknologisoitumisen myötä vähän osaamista vaativien työtehtävien määrä on kaventunut.

Työelämän ulkomuseo, viestinnän tekijä Eeva Lehtimäki viestintäyritys Ellun Kanoista totesikin keski-ikäisten listauksista. Nuoret saavat ensikosketuksensa työelämään yhä useammin palvelualalla.

“Työelämässä eri aloilla vaaditaan yhä enemmän asiakaspalveluotetta. Tavallinen siivoojakin on nykyään asiakaspalvelutyöntekijä, koska siivouspalvelut on ulkoistettu ja siivoojat käyvät asiakkaan tiloissa siivoamassa”, professori Koivunen toteaa.

Keski-ikäinen Ilkka Alarotu on yksi lukuisista ikätovereistaan, joka jakoi tiedot ensimmäisistä töistään Twitterissä. Alarotu, 48, on edennyt urallaan pitkälle: hän on SOK:n vähittäiskaupan kaupallinen johtaja.

Kaupallisen johtajan ensimmäisten töiden lista kuuluu näin: kauppa-apulainen, tukkimies, arkkisalin varamies, trukkikuski, kauppakeskuksen neuvoja, puhelinmyyjä ja tutkija.

Alarotu aloitti ensimmäiset työnsä 15-vuotiaana kuusankoskelaisen optikkoliikkeen apulaisena. Paperipaikkakunnan ja paperimiehen poikana Alarotu päätyi sen jälkeen tukinuittoon sekä paperitehtaalle.

Professori Koivusen tuntuman mukaan etenkin aiempina vuosikymmeninä ensimmäiset työpaikat hankittiin usein vanhempien kautta.

Alarotu ei kuitenkaan jäänyt kulkemaan isänsä jalanjälkiä, vaan pyrki kaupan alalle määrätietoisesti.

“Minulle oli koko ajan selvää, että kaupan alan tehtävät kiinnostavat enemmän. Paperitehtaalla varamiehenä tekemistä oli melko vähän, joten luin kauppakorkean pääsykoekirjoja”, Alarotu kertoo.

Vielä opiskeluaikanaan Tampereella Alarotu ajoi trukkia Takon kartonkitehtaalla. Valmistumisensa jälkeen Alarotu pääsi tutkijaksi Helsingin Liiketaloustieteelliseen tutkimuslaitokseen. ”Tutkimukset olivat ponnistus, joiden pohjalta päädyin SOK:lle töihin.”

Kuten tyypillisesti oman ikäpolvensa edustajilla, myös Alarodulla urapolku on ollut selvästi nousujohteinen. Nuoremmissa ikäluokissa samankaltainen eteneminen näyttää Twitteriä selatessa olevan harvinaisempaa. Erilaisia pätkätöitä ja niin sanottuja hanttihommia löytyy monilta pidempi lista.

Toisaalta on myös paljon niitä, joille työelämään pääseminen tuottaa vaikeuksia, eikä oman alan töitä ole juuri tarjolla.

Professori Koivusen mukaan tilastoissa työelämän pirstaloituminen ei vielä näy, mutta muutosta on selvästi tapahtunut.

”Vanhemmilla sukupolvilla ensimmäinen työpaikka on ollut portti, jonka kautta on päästy eteenpäin. Nykyään tuntuu olevan niin, että alku voi olla pidempään kokeilua tai työpaikkaa vaihdetaan muutaman vuoden välein.”

Alarodun mielestä alaskalaisen muusikon Marian Callin aloittama Twitter-tempaus kertoo hauskalla tavalla työelämän kehittymisestä ja urallaan edenneiden nuoruudesta.

”Yleensä en tällaisiin osallistu, mutta tämä tuntui tietyllä tavalla hauskalta. On mielenkiintoista nähdä jokaisen historia ja se, että nuorena tehdään monenlaisia töitä”, Alarotu toteaa ikätoveriensa päivityksistä.

Oikaisu 16. elokuuta kello 10.05: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, Tuija Koivunen on tutkijatohtori Tampereen yliopiston työelämän tutkimuslaitoksella, ei tutkijaprofessori.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!