Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Naisverkostojen suosio lähti kasvuun – Mihin naiset tarvitsevat toisiaan näinä aikoina niin kovasti?

Naisten keskinäiset verkostot elävät selvästi uutta tulemista.

Ura
 
Heini Kilpamäki
Fakta

Suositut naisverkostot

 Vuonna 2014 perustetussa Ompeluseurassa on lähes kymmenentuhatta jäsentä Facebookissa.

 Seinällä käydyn keskustelun lisäksi verkosto järjestää tapaamisia ja tarjoaa jäsenilleen tilan järjestää tilaisuuksia itse.

 Vuonna 2012 perustetussa Aalto Women in Business -verkostossa on vajaat parituhatta jäsentä.

 Aallon verkostolla on myös nettisivut, Instagram- ja Twitter -tilit sekä uutiskirje, joka tiedottaa tapahtumista.

 Sen ydinryhmä järjestää 2–4 tapahtumaa kuukaudessa.

 Kummankin verkoston henki on pääasiassa sovitteleva ja kannustava.

Kannattaako vanhempainvapaa merkitä ansioluetteloon? Voinko pyytää jo eläkkeelle jäänyttä entistä esimiestäni suosittelijakseni? Osaisiko joku opettaa InDesignin perusteita? Meillä vapautuu työpaikka, kysy minulta lisää!

Tässä kysymyksiä ja kommentteja, joita pulpahtelee yhä kiihtyvämmässä tahdissa naisverkostojen Facebook-seinille.

Naisten keskinäiset verkostot elävät selvästi uutta tulemista. Facebookissa toimivan Ompeluseuran suosio räjähti kasvuun tämän vuoden aikana, kun ryhmän jäsenmäärä kaksinkertaistui lähes kymmeneentuhanteen kevään ja kesän kuluessa. Toinen suuri verkosto, Aalto Women in Business, kukoistaa myös: ryhmässä on parituhatta jäsentä lukuisilta eri aloilta.

Kumpikin ryhmä järjestää tapaamisia, tiedottaa asioista – ja mahdollistaa avoimen keskustelun ja naisten keskinäisen avunannon Facebook-seinillään.

Siitä on seitsemisen vuotta, kun Milla Halme oli jättämässä vanhan työpaikkansa. Hän tajusi tuolloin, että hän tiesi seuraajakseen sopivan tyypin.

Hän kutsui mieleensä juolahtaneen henkilön, entisen opiskelutoverinsa, tamperelaiseen opiskelijaravintolaan kahville ja kannusti tätä hakemaan vanhaa pestiään.

”Opiskelimme molemmat hallintotieteellisessä tiedekunnassa. Jokin Mariassa oli tehnyt vaikutuksen, ja ajattelin, että juuri hän sopisi tähän tehtävään”, 32-vuotias Halme muistelee.

Niin opiskelutoveri, Maria Teikari, haki Halmeen kannustamana työtä ja sai sen. Teikari kertoo toverusten pohtineen jälkikäteen, että työelämän verkostoja ei tuntunut olevan.

”Monet työpaikat ovat piilotyöpaikkoja, jotka menevät läpi sormien, jos ei tunne oikeita ihmisiä”, 29-vuotias Teikari sanoo.

Leif Rosas / redstar
Milla Halme (oik.) ja Maria Teikari perustivat Facebookiin naisverkosto Ompeluseuran. Verkoston jäsenmäärä kaksinkertaistui kymmeneentuhanteen muutamassa kuukaudessa.
Milla Halme (oik.) ja Maria Teikari perustivat Facebookiin naisverkosto Ompeluseuran. Verkoston jäsenmäärä kaksinkertaistui kymmeneentuhanteen muutamassa kuukaudessa.

Oli siis tarve verkostolle, jossa piilotyöpaikat ja työelämän hiljainen tieto tulisivat näkyväksi. Vuonna 2014 naiset päättivät käynnistää sellaisen. Niin Ompeluseura oli perustettu.

Samoihin aikoihin huomiota naisten työelämäverkostojen puuttumiseen kiinnittivät myös Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun naisopiskelijat. Ajatus verkostosta muhi muutaman vuoden, kunnes vuonna 2012 syntyi Aalto Women in Business.

Suomessa on toki muitakin naisverkostoja, mutta sosiaalisessa mediassa toimivista nämä ovat suurimmat. Sekä Ompeluseuran että Aalto Women in Businessin edustajat kertovat, että heidän verkostoillaan ei ole suoria esikuvia ulkomailla.

Mistä verkostojen äkillinen suosio oikein johtuu?

Yksi selitys on, että elämme sosiaalisen median myötä verkostoitumisen aikaa ja toinen, että työelämä on murroksessa. Digitalisaation myötä ei muutu pelkästään työelämä vaan koko yhteiskunta. Enää ei voi luottaa siihen, että oma työnkuva pysyy muuttumattomana koko työuran ajan. Maisterinpaperitkaan eivät takaa varmaa työpaikkaa.

”Työelämä vaatii nyt jatkuvasti uuden omaksumista ja tiedon hakemista. Siksikin on vähän hupsua ajatella, että työpaikat pitäisi löytää yksin”, Ompeluseuran Halme sanoo.

Entä miksi naiset kokevat tarvetta keskinäiseen verkostoitumiseen juuri nyt? Onhan tasa-arvoa edistetty jo vuosikymmeniä.

Työelämän rakenteellisen epätasa-arvon purkamiseksi, Ompeluseuran Halme ja Teikari vastaavat. Samat jo vuosikymmeniä tunnetut epäkohdat ajoivat myös Aalto Women in Business -ryhmän perustamiseen.

”Perustajajäsenemme huomasivat, että valmistumisen jälkeen oli hankala tavata eri alojen hyviä tyyppejä. Miehillä on luontaisesti löyhiä verkostoja, jotka syntyvät armeijassa tai harrastuksissa. Naisilla taas on tyypillisesti muutamia sydänystäviä, mutta työelämässä tärkeät löyhät kontaktit usein puuttuvat”, verkoston ydintiimiin kuuluva Niina Ounasvuori, 28, pohtii ja jatkaa:

”Naiset tarvitsevat kannustusta ja vertaistukea, sillä liian moni meistä vähättelee osaamistaan.”

Toistaiseksi kumpaankaan ryhmään ei ole edes hakenut miehiä jäseniksi. Ompeluseura on ryhmän kuvauksen mukaan ”naiseksi itsensä kokeville suunnattu verkosto”. Ryhmä on avoimesti feministinen ja tähtää tasa-arvoisempaan työelämään.

”Emme aja sinällään naisasiaa, vaikka tässä onkin voimakas tasa-arvon näkökulma”, Teikari kertoo.

Ompeluseuran Teikari huomauttaa, että naiset eivät ole ainoa ryhmä, johon työelämän epätasa-arvo kohdistuu.

”Jostain on kuitenkin aloitettava, kun rikotaan syrjiviä rakenteita. Tärkeintä meille Ompeluseurassa on keskustella ja oppia työelämästä, mikä taas muuttaa maailmaa yksi askel kerrallaan", Teikari sanoo.

Teikarin ja Halmeen mielestä on yhteinen etu, etteivät ihmiset tule kohdelluiksi työelämässä miehinä tai naisina, vaan omien kykyjensä ja ominaisuuksiensa mukaan.

”Tasa-arvo hyödyttää kaikkia työntekijöitä yhteiskunnassa. Myös miehiä. Seuraavaksi aiomme miettiä, miten Ompeluseura huomioisi laajemmin kaikki Suomen naiset, ei vain korkeakoulutettuja ja kantasuomalaisia”, Teikari sanoo.

Nimi Ompeluseura on itseironinen: se kumpuaa ajalta, jolloin tasa-arvoa ei ollut nimeksikään. Toisaalta juuri ompeluseurat olivat satoja vuosia paikkoja, joissa naiset saivat kokoontua hyväksytysti.

”Samalla saatettiin ratkoa omat ja lähipiirin ongelmat sinänsä vaatimattoman nimen alla”, Milla Halme sanoo.

Naisten nykyisessä verkostoitumisessa on Naisasialiitto Unionin vt. pääsihteerin Taru Anttosen mukaan pieni sävyero aiempaan. Anttonen kuuluu itsekin Ompeluseuran Facebook-ryhmään.

”Aiemmin haluttiin muuttaa yhdessä vain yhteisiä asioita. Nyt tarve lähtee enemmän henkilökohtaisesta eli omasta urasta, johon saadaan ryhmästä apua. Totta kai samalla voidaan vaikuttaa yhteisiin asioihin.”

Kumpikin verkosto onkin tuottanut menestystä jäsenilleen: jäseniä on työllistynyt ja edennyt työelämässä – kiitos verkoston.

”Opiskelin Helsingin yliopistossa kasvatustieteitä, kun liityin Aalto Women in Business -verkostoon muutama vuosi sitten. Sain ensimmäisen työpaikkani tutun kautta, jonka tapasin verkostossa. Verkoston vuoksi minulla on enemmän luottoa työelämään. Jos nyt jäisin työttömäksi tai haluaisin vaihtaa työpaikkaa, minua ei jännittäisi niin paljon”, Aalto Women in Business -verkoston ydintiimin jäsen Veera Virintie kertoo.

Sosiaalinen verkosto mahdollistaa myös hiljaisen tiedon jakamisen. Ompeluseuran Teikari loi Ompeluseuraan anonyymin kyselyn, johon ihmiset kirjasivat nimettömästi palkkansa ja muun muassa työkokemuksensa, työalansa ja työhönsä kuuluvat etunsa.

”Listasta näki yhtäkkiä, millaisia palkkoja oikeasti on. Ajattelin listaa katsoessani, etten saa työstäni asianmukaista palkkaa. Menin siis esimieheni luo, pyysin ja sain palkankorotuksen”, Teikari kertoo.

Sekä Ompeluseura että Aalto Women in Business syntyivät siis korkeakouluopiskelijoiden työllistymistarpeista, mutta varsinkin Ompeluseura on laajennut eri alojen ja monenikäisten foorumiksi.

”Meillä taisi juuri olla ryhmässä ensimmäinen eläkkeelle jäävän henkilön kommentti”, Halme kertoo.

Yllättäen vain reilu viikko sitten Ompeluseura päätti kieltää uusilta jäseniltä pääsyn verkostoon. Se ei kuulosta kovin tasa-arvoiselta.

Sulku on voimassa kuitenkin vain toistaiseksi, ja Halmeella ja Teikarilla on sille perustelut. Tuhansien uusien jäsenten vyöry muutamien kuukausien aikana on koetellut rakentavaa keskustelukulttuuria, ja mielipiteenvaihto on toisinaan päätynyt kiivaaseen väittelyyn.

Ketään ei kuitenkaan ole poistettu ryhmästä.

”Haluamme opetella elämään tämän kokoisina, jotta keskustelut pysyvät jatkossakin työelämässä ja kannustavina”, Halme ja Teikari pohtivat.

Naiset aikovat avata Ompeluseuran uusille jäsenille miettimistauon jälkeen.

Verkostoja oli jo kauan ennen internetiä

Yliopistot ja työelämä olivat Suomessa pitkään miesten aluetta. Ensimmäinen naisylioppilas Marie Tschetschulin painoi valkolakin päähänsä vuonna 1870.

Vuonna 1884 perustettu Suomen ensimmäinen naisasiajärjestö Suomen Naisyhdistys ajoi naisten oikeutta koulutukseen, ansiotyöhön ja kansalaisoikeuksiin.

Naisverkosto koostui suurimmaksi osaksi joko sivistyneistömiesten rouvista tai opettajista. Ryhmään kuului myös kirjailijoita ja taiteilijoita.

Viisi vuotta myöhemmin syntyi Sivistystä kodeille (nykyisin Marttaliitto) -ryhmä ja siitä parin vuoden päästä vuonna 1892 Naisasialiitto Unioni. Äänioikeuden naiset saivat Suomen suuriruhtinaskunnassa vuonna 1907.

1900-luvun alkuvuosina saivat alkunsa vielä toiminnassa olevat työelämän tasa-arvoisuutta ajavat Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Suomalainen naisliitto. Suomen akateemisten naisten liitto perustettiin vuonna 1922.

1960-luvulla oli uusi verkostoitumisen buumi, kun työelämään suuntautuvia ja naisten yhteiskunnallista asemaa kehittäviä ryhmiä syntyi. Yhdistys 9 -järjestö keskittyi sukupuolirooleihin. Radikaalissa vasemmistolaisryhmässä otettiin kantaa muun muassa subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen. Kolmasosa opiskelijaliikkeen jäsenistä oli miehiä.

Lähde: Saara Tuomaala: Holhouksenalaisuudesta koulutetuksi ja vapaaksi kansalaiseksi

Leif Rosas
Milla Halme (vas.) ja Maria Teikari perustivat Facebookiin naisverkosto Ompeluseuran. Verkoston jäsenmäärä kaksinkertaistui kymmeneentuhanteen muutamassa kuukaudessa.
Milla Halme (vas.) ja Maria Teikari perustivat Facebookiin naisverkosto Ompeluseuran. Verkoston jäsenmäärä kaksinkertaistui kymmeneentuhanteen muutamassa kuukaudessa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!