Valikko
Ura

Kaksi oman alansa uudistajaa muuttaa kuvaa kunnista ja valtiosta työnantajana: ”Julkisen sektorin olisi syytä pohtia olemassaolonsa oikeutusta”

Työelämä muuttuu – myös kunnissa ja valtiolla. Opettaja Joel Nissinen ja ylitarkastaja Johanna Kotipelto tekevät hiljaista uudistustyötä omassa työssään ja jakavat oivalluksiaan perustamissaan Facebook-ryhmissä.

Nummi-Pusulan koululla Lohjalla on alkamassa seitsemäsluokkalaisten poikien liikuntatunti. Opettaja Joel Nissinen käskee poikia muodostamaan pieniä ryhmiä siten, että jollakin ryhmässä on toimiva älypuhelin.

Tehtävänä on etsiä koulun lähimaastosta seitsemän rastia. Apuna on verkkoselaimessa toimiva Seppo-oppimisalusta, jonne Nissinen on tehnyt kartalle reitin. Oppilaat näkevät koko ajan oman sijaintinsa kartalla.

Jokaisella rastilla pitää ottaa selfie, jossa näkyvät kaikki ryhmän jäsenet ja taustalla rastin kohde. Pisteitä nostaa, jos kuvasta välittyy hyvä fiilis.

”Annan pisteitä täältä reaali­ajassa. Maksimipistemäärä on seitsemänkymmentä”, koululle jäävä Nissinen ohjeistaa.

Sitten saa lähteä liikkeelle. Nissinen seuraa oppilaiden etenemistä puhelimelta. Kun ensimmäinen selfie ilmestyy järjestelmään, hän antaa sille yhdeksän pistettä ja kirjoittaa pojille viestin: ”hyvä jätkät”.

”Teknologian käyttö on osa luovuutta liikunnanopetuksessa”, Nissinen toteaa.

Opettajalla on toinenkin havainto tietotekniikasta: sen avulla oppimisesta tulee kivempaa.

Julkista sektoria ei yleisesti pidetä kovin ketteränä teknologian hyödyntäjänä. Mielikuvan mukaan ohjelmistohankkeet kestävät niin kauan, että ohjelmistot ovat vanhentuneita jo valmistuessaan.

Opettaja Nissinen kuitenkin keksii omia, tietotekniikkaa hyödyntäviä ja muitakin lajeja ja kehittää niihin oppilaiden kanssa lennosta sääntöjä. Ja hän jakaa osaamistaan: hän on perustanut Jotain todella uutta liikunnanopetuksessa -nimisen ryhmän Facebookiin. Siellä hän ja muut innokkaat opettajat kertovat kokeiluistaan.

Ryhmä kasvaa koko ajan. Neljän vuoden aikana siihen on liittynyt noin 4 000 jäsentä.

Nissisen kaltaiset oman alansa uudistajat romuttavat kuvaa julkisesta sektorista kankeana ja tehottomana ja toisaalta kiireen riivaamana työympäristönä.

”Kun puhutaan julkisen sektorin pöhöttyneisyydestä, ilmeisesti ajatellaan, että siellä on vain papereita pyöritteleviä byrokraatteja”, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.

Yksi piirre on läpäissyt valtion ja kunnan työpaikat: ne on perinteisesti koettu turvatuiksi. Etenkin vakituinen virka on ollut tae siitä, että työ on ja pysyy.

Se on antanut mahdollisuuden työskennellä pitkäjänteisesti ja kehittää asioita. Kun ei tarvitse koko ajan huolehtia toimeentulosta, voimavaroja vapautuu luovaan tekemiseen, Sutela huomauttaa.

”Tilanne on kuitenkin muuttunut. Julkinen sektori ei ole enää niin lintukotomainen”, Sutela sanoo.

Viime aikoina ovat puhuttaneet erityisesti Helsingin yliopiston massiiviset irtisanomiset. Muutenkin työn menettämisen pelko on tullut julkiselle sektorille. Puhutaan määrällisestä epävarmuudesta.

Sitten on laadullista epävarmuutta. Se tarkoittaa, että työntekijälle tärkeät työn ominaisuudet muuttuvat. On organisaatiomuutoksia ja digitalisaation mukanaan tuomia muutoksia. Uuden opetteleminen vie voimavaroja.

Muutos ei kuitenkaan ole aina pahasta. Parhaimmillaan siitä syntyy parempia toimintatapoja ja uusia ideoita.

Opettaja Nissisen uralla sattui haastava muutos kaksi vuotta sitten. Tuolloin kosteusvaurio sulki Nummi-Pusulan lukion liikuntasalin. Opetus jouduttiin siirtämään viereisen alakoulun liikuntasaliin, eli siitä lähtien kaksi koulua on jakanut yhden salin.

”Se oli radikaali olosuhteiden muutos. Oli hyvä, että se tuli, koska se opetti minua opettajana varautumaan ihan mihin vain.”

Jo ennen kosteusvaurioita Nissinen oli ymmärtänyt, että erityisesti maaseutukoulussa tarvitaan luovuutta. Keilahallit ja kuntosalit ovat kaukana, ja pienessä koulussa liikuntasalit ovat pienet. Kun tilaa on vähän, ei ole turvallista pelata esimerkiksi sählyä viidellä kenttäpelaajalla.

Osa Nissisen oppilaidensa kanssa kehittämistä uusista lajeista toimii, osa ei. Esimerkiksi polttopallosta sovellettu turmiopallo on noussut oppilaiden suosikiksi. Sen sijaan polttopallon ja sählyn yhdistäminen osoittautui huonoksi ideaksi. Nissinen ja oppilaat totesivat tunnin jälkeen yhdessä, että tätä ei pelata uudestaan.

”On tärkeää ottaa vastaan palaute, jos peli ei ollutkaan hyvä. Silloin kehitetään peliä tai heitetään se romukoppaan”, Nissinen sanoo.

Yhteistyö ja jakaminen. Niiden tärkeyttä korostaa Verohallinnon ylitarkastaja Johanna Kotipelto.

Hänkin on perustanut Facebook-ryhmän. Se on nimeltään Virkamiesten avoin verkosto. Siellä julkishallinnon eri toimijat voivat keskustella ja ideoida vapaamuotoisesti – tehdä yhteistyötä ja jakaa.

Kotipelto painottaa, että organisaatiot eivät voi toimia yksin. Verohallinto ei voi yksin ratkoa esimerkiksi sitä, miten silpputyöläisten tai itsensä työllistäjien asemaa voisi parantaa. Eri ministeriöiden, Kelan ja Verohallinnon täytyy pelata yhteen.

”Tarvitaan iso yhteiskunnallinen keskustelu. Miten me hyvinvointiyhteiskuntana ratkaisemme tällaisen haasteen?”

Yksi haaste on Kotipellon mielestä ylitse muiden. Hän sanoo, että Verohallinnon, julkisen sektorin ja ylipäätään ihmisten olisi syytä pohtia olemassaolonsa oikeutusta. ”Mitä enemmän työ karkaa roboteille ja algoritmeille, sitä enemmän meidän olemassaolomme oikeutus on jossain muualla kuin työssä.”

Verohallinnossa on tällä hetkellä noin 5 000 työntekijää. Kotipelto arvioi, että viidentoista vuoden päästä määrä on tipahtanut tuhanteen, ehkä allekin.

Hän on työskennellyt Verohallinnossa 19 vuotta. Kiire ja työmäärä ovat kasvaneet viime vuosina. Tekijöitä on entistä vähemmän.

Työkuorman tasaamista helpottaa mahdollisuus etätyöhön. ”Jossakin kohtaa tuntui, että etätyö ei ikinä saavuta julkishallintoa. Tällä hetkellä meillä on mahdollisuus sopia kahdesta etätyöpäivästä viikossa.”

Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan henkilöstön riittämättömyys ja kiire ovat todellisia ongelmia.

Kuntasektori alkoi 1990-luvun alun jälkeen johtaa työpainetilastoja. Vuoden 2013 tutkimuksen mukaan 34 prosenttia kuntien palkansaajista kokee erittäin tai melko paljon haittaa kiireestä. Valtiolla vastaava luku on 22 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 27 prosenttia. Kiire on selvästi haitallisinta terveydenhoitoalalla, mutta myös opetusala erottuu muista.

Kun työpaikalla on liian vähän henkilöstöä työtehtäviin nähden, ei puhuta enää luovuudesta, vaan keskitytään tekemään ydintoiminnot, Tilastokeskuksen Sutela huomauttaa. ”Sillä lailla rattaat pyörivät, mutta asiat eivät välttämättä kasva ja kehity.”

Kotipellon käsitys omasta työnantajasta Verohallinnosta on muuttunut viime vuosina. Hänestä mielikuva sen kankeudesta ja byrokraattisuudesta ei pidä enää paikkaansa.

”Kolme vuotta sitten olisin sanonut, että pitää. Nyt ei enää.”

Muutos on tapahtunut Kotipellon mukaan hurjaa vauhtia. On ymmärretty, että muutos on selviytymisen edellytys.

Yksi suuri muutos on ollut digitalisaatio, ja siinä Verohallintoa pidetään edelläkävijänä. Verohallinto ei pelkästään muuttanut lomakkeita sähköiseksi, vaan alkoi myös kerätä itse tietoja eri lähteistä.

Kotipelto katsoo kuitenkin jo eteenpäin: Mitä seuraavaksi? ”Eihän se riitä, että me olemme kerran onnistuneet.”

Valtava koneisto

 Julkinen sektori on valtava koneisto. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan valtiolla työskenteli helmikuussa 127 000 ihmistä, kunnissa 511 000 ihmistä.

 Se on lähes 27 prosenttia kaikista työllisistä.

 Joukkoon mahtuu lukuisia aloja ja työtehtäviä: erityisasiantuntijoita, ylitarkastajia, lakimiehiä, johtajia, assistentteja, sairaanhoitajia, poliiseja, opettajia ja puistotyöntekijöitä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Ura
  • Perusopetus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    2. 2

      Humaltujia on neljää tyyppiä – Jos olet ”Mr. Hyde”, syy voi olla perimässä

    3. 3

      Tuore haastattelu paljastaa: prinssi Harry halusi jättää kuningasperheen

    4. 4

      Bottas venyi uskomattomaan taisteluun – nousi toiseksi viime metreillä

    5. 5

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    6. 6

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    7. 7

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    8. 8

      Suomen poliittinen järjestelmä on rakennettu suosimaan miehiä, väittää politiikan sukupuolittumista tutkinut Salla Turunen

    9. 9

      Bottas ja Räikkönen kolaroivat keskenään ensimmäisellä kierroksella – ”Sama ***** kaveri osui minuun taas”

    10. 10

      Pariskunta muutti kaupungista maalle, hankki eläinlauman ja ryhtyi tuottamaan ruokaansa itse – ”Ensimmäisessä teurastuksessa seisoin nurkan takana sormet korvissa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    2. 2

      Punttisalilla aloittelijat ja hyvän perimän omaavat ovat vahvoilla – HS listasi seitsemän vinkkiä lihasten kasvattamiseen

    3. 3

      Luonnonvastaisista, sairaista koiraroduista pitää päästä eroon

    4. 4

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    5. 5

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    6. 6

      Kyypartiomies Mikko Turunen puolustaa pahamaineisia käärmeitä – video näyttää, kuinka haastattelutilanne muuttuikin kyyn yllätys­hyökkäykseksi

    7. 7

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    8. 8

      Stand-up-koomikko Iikka Kivi katuu höyrähtämistään Halla-ahon ajatuksiin – ei voi olla ”vähän kuin ilta- tai viikonloppunatsi”

    9. 9

      7 vuotta sitten Alex kuuli olevansa oikeasti Alexander, venäläisten vakoilijoiden poika – oikeus päätti nyt antaa hänelle Kanadan kansalaisuuden takaisin

    10. 10

      Putken rikkoutuminen puski tulikuumaa höyryä Helsingin ydinkeskustassa – julkisen liikenteen erikoisjärjestelyt jatkuvat vielä maanantaina

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    2. 2

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    5. 5

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    6. 6

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    7. 7

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    8. 8

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    9. 9

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    10. 10

      Krp: Temppeliaukion kirkon suuroperaatio johtui terrori-iskuun varautumisesta – poliisin mukaan välitöntä uhkaa ei ole

    11. Näytä lisää