Valikko
Ura

Asiantuntijat kertovat työelämän viisi keskeisintä muutosta – näitä taitoja vastavalmistuvat tarvitsevat

Espoolainen Veera Juurikka kuuluu niihin tuhansiin nuoriin, jotka saavat tutkintonsa valmiiksi lähiviikkoina. Hän tietää jo ennen valmistumistaan palaavansa koulunpenkille vielä jonain päivänä.

Espoolainen Veera Juurikka, 23, valmistuu toukokuun lopussa sairaanhoitajaksi.

Kolmen ja puolen vuoden opinnot Metropolia ammattikorkeakoulussa ja kuuden viikon työharjoittelu Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikalla päättyvät, ja sen kunniaksi Juurikka on vuokrannut juhlapaikakseen huvimajan Espoon Matinkylästä.

Juhlien jälkeen odottavat arki ja palkkatyö uudessa ammatissa. Juurikka sai kesätyöpaikan Jorvin sairaalasta Espoossa.

”Olen tosi innoissani, toisaalta vastuu myös pelottaa.”

Mutta millaiseen työelämään tänä keväänä ammattiin valmistuvat tarkalleen ottaen astuvat? Mitä taitoja ja asenteita he tarvitsevat pärjätäkseen?

Kysyimme asiantuntijoilta työelämän viisi kuuminta trendiä. Entä mitä mieltä ensi viikolla sairaanhoitajaksi valmistuva Veera Juurikka on niistä?

1. Liikkuva työ/etätyö

Perinteinen kahdeksasta neljään työaika ei ole trendi eikä trendikästä, mutta se ei myöskään ole kadonnut tai katoamassa mihinkään.

”Kahdeksasta neljään toimistotyö on yhä voimissaan”, Tampereen yliopiston tutkija Satu Ojala kertoo. Hän on tutkinut kotona työskentelyä eli etätyötä.

”Noin 80 prosenttia toimihenkilöistä istuu aamuisin kiltisti toimistoissaan. Lounas- ja kahvitauot ovat tärkeitä.”

Mutta kun ihmisiltä kysyy, tekevätkö he enemmän etätöitä kuin ennen, niin vastaus on kyllä.

”Hetkellinen ja lyhytaikainen etätyö ja liikkuva työ kyllä hitaasti yleistyvät, mutta työnteon arki näyttää ajankäyttötutkimuksessa yllättävän samankaltaiselta kuin 1980-luvulla, etenkin ajan ja paikkojen suhteen.”

Etätyö mielletään usein kotona tehtäväksi työksi. Työterveyslaitoksen tutkijan Anu Järvensivun mukaan etätyötä parempi termi on liikkuva työ. Työtä voi tehdä kahvilassa tai laiturilla. Liikkuvan työn tekemisessä suomalaiset ovat Euroopan kärkeä.

”Työpaikan rajat hämärtyvät. Töitä tehdään paljon eri työpaikoissa olevien ihmisten kanssa yhdessä, esimerkiksi projekteja asiakkaan työtiloissa”, Järvensivu sanoo.

Kannettavan tietokoneen kanssa hakeudutaan monesti kotisohvan sijaan muiden ihmisten luokse.

”Ihmiset eivät halua pitkään tehdä töitä yksin kotona, vaikka siihen olisi mahdollisuus. He kaipaavat yhteisöjä. Erilaisia yhteisöllisiä työtiloja nouseekin kuin sieniä sateella.”

Konsulttiyhtiö Mercuri Urvalin Suomen toimitusjohtaja Karl-Johan Kronberg sanoo, että johto- ja asiantuntijatehtävissä liikkuva työ lisääntyy hurjaa vauhtia:

”Tietokoneen äärellä tehtävää ajatustyötä ei sido mikään paikka, sitä voi tehdä missä vaan.”

Henkilöstöalayhtiö StaffPointin toimitusjohtaja Mika Kiljunen on samaa mieltä.

”Liikkuvuus on kaikkien etu. Voi olla vaikea löytää työntekijää, jos työnantaja tarjoaa työkaluksi pelkän pöytäkoneen.”

Veera Juurikka:”Hoitotyössä ainoa liikkuva työ on ensihoidossa, kotihoidossa ja kotisairaalassa. Silloin liikutaan asiakkaan luokse.”

”Tykkäisin tehdä töitä niin, että voisi olla välillä muualla kuin sairaalassa. Voisi tehdä työtä oman aikataulun mukaan. Ei tarvitsisi aina herätä aikaisin.”

”Katson usein kateellisena vierestä internet-alalla työskentelevää veljeäni, joka tekee töitä kotoa. Hänen ei tarvitse lähteä toimistoon.”

2. Pomo piilossa

Johtajuudessa on tapahtunut muutos. Esimies saattaa olla eri rakennuksessa tai jopa eri maassa.

”Alaisen on oltava itseohjautuva. Pitää osata tehdä, vaikka pomo ei ole vahtimassa olan takana”, Mercuri Urvalin Kronberg sanoo.

Parhaimmillaan tai pahimmillaan oman pomon voi nähdä kerran vuodessa kehityskeskusteluissa.

”Työ pitää organisoida itse, mikä voi olla hirveän vaativaa ja vaikeaa joillekin. Sen myötä tulee myös vapautta ja mahdollisuus vaikuttaa. Kun joku muu sanoo, mitä pitää tehdä, niin työntekijän ei tarvitse itse ottaa vastuuta”, Työterveyslaitoksen Anu Järvensivu sanoo.

Johtaminen voi ylittää organisaatioiden rajat. Kuka on sairaalassa työskentelevän vartiointiliikkeen vartijan esimies?

”Voiko johtaa toisen palkkalistoilla olevaa? Esimerkiksi projektipäälliköt menevät ristiin projekteissa. Johtajuus hajautuu”, Järvensivu sanoo.

Johtajuus myös jakautuu, muistuttaa apulaisprofessori Olli-Pekka Kauppila Aalto-yliopistosta:

”Esimiehen ja alaisen roolit eivät ole yhtä selkeästi rajattuja kuin ennen. Monissa työyhteisöissä ja -tehtävissä johtajuus on ainakin osin jaettua. Vetovastuu voi vaihtua tilanteen mukaan riippuen tarvittavasta osaamisesta, suhteista ja ajasta. Alaisen on kyettävä ottamaan johtajan roolia, ja johtajan on kyettävä ottamaan seuraajan roolia.”

Veera Juurikka:”Olen työskennellyt kotihoidossa tiimissä, jossa pomon näki kerran viikossa. Se oli aika itsenäistä työtä. Työ oli itseohjautuvaa ja perusasiat käsiteltiin tiimissä. Isot ongelmat vietiin pomolle, ei pieniä. Sairaalassa esimies on yleensä samassa rakennuksessa. Sairaalassakin työskentelemme itsenäisesti, mutta tiimissä. Viereltä löytyy aina back up, sairaanhoitajakollega.”

”Sosiaali- ja terveysalalla pomon olisi hyvä tuntea alaiset. Tällä alalla on vaikea johtaa kaukaa.”

”Esimiehet ovat yleensä sairaanhoitajia, jotka ovat lisäkouluttautuneet, jolloin he ovat lähempänä työntekijää, he muun muassa pukeutuvat samoihin vaatteisiin kuin hoitajat.”

”Esimies on asiantuntija, joka pyörittää työyhteisön toimivuutta, mutta hän ei välttämättä ole ihmisenä korkeammalla. Ennen esimies johti ylhäältä tällä alalla, mutta tällä hetkellä tilanne on muuttumassa siihen, että johdetaan enemmän viereltä, tukijana ja tiennäyttäjänä. Työyhteisö johtaa itseään, ja esimies on tukena ja motivoi. Muutos on nyt vauhdikas: perinteistä ylhäältä johtamista en ole vielä koskaan kokenut kunnolla tällä alalla. Se on hyvä juttu.”

3. Valmius oppia uutta: uusi työ tai toimenkuva

”Maailma muuttuu niin kovaa vauhtia, että pitää olla valmis joustamaan ja oppimaan uutta työelämän aikana. Aktiivisuus, uteliaisuus sekä kyky uudistua ja hyväksyä epävarmuus on tärkeää”, Mercuri Urvalin Kronberg sanoo.

Kannattaa asennoitua niin, että yhdellä koulutuksella ei pärjää läpi työuran.

”Valmius jatkuvaan oppimiseen on tärkeää, sillä vanhoja ammatteja poistuu ja uusia tulee tilalle”, Kronberg sanoo.

Ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Johannes Koponen laittaa hieman jäitä hattuun: ”Monet asiat kuitenkin pysyvät samoina, vaikka muutoksista puhutaan paljon. Uteliaisuuden rooli kuitenkin kasvaa.”

Myös työt ja toimenkuvat muuttuvat jatkuvasti.

”Tiettyihin tarkkaan rajattuihin tehtäviin erikoistumisen sijasta työelämän trendinä on työntekijöiden tehtäväkentän laventuminen. On myös aiempaa harvinaisempaa, että työntekijän tehtävät pysyvät samoina vuodesta toiseen, sillä niiden halutaan muuttuvan tarpeen mukaan. Esimerkkinä on ruohoa leikkaava postinkantaja”, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Olli-Pekka Kauppila kertoo.

Yhden työntekijän vastuu on suurempi kuin ennen.

”Automaattikassat eivät ole poistaneet ihmistä kaupan kassalta, mutta nyt yksi ihminen vastaa kuudesta kassasta”, Demoksen Koponen sanoo.

Veera Juurikka:”Meidän alalla puhutaan, että oppiminen vasta alkaa, kun valmistuu. Tämä on jatkuvaa uuden oppimista. Hoitotyö kehittyy ja potilasryhmät muuttuvat, joten on tärkeää, että sairaanhoitajat kouluttautuvat jatkuvasti. Sillä varmistetaan, että tietotaso on tarpeeksi hyvä. Esimerkiksi lääkehoidosta on tentti viiden vuoden välein.”

”Itsensä kehittäminen on aina hyvästä.”

”Kyllä varmaan koulun penkille vielä itse lähden, en tiedä vielä vaihdanko uudelle uralle, vai kouluttaudunko sairaanhoitajana erilaisiin tehtäviin.”

4. Monikulttuurisuus

Yksityiselämässään ihmiset voivat useimmiten valita, missä määrin he ovat tekemisissä eri kulttuuritaustaisten tai erimielisten ihmisten kanssa, mutta työelämässä tätä mahdollisuutta ei ole.

”Aika, jolloin työtä tehtiin samanlaisten ja samanmielisten ’kuplissa’ on ohi. Työntekijät ovat aiempaa enemmän tekemisissä muista kulttuureista tulevien työtovereiden ja asiakkaiden kanssa. Työelämä onkin monille ensimmäinen paikka, jossa monikulttuurisuus kohdataan henkilökohtaisesti”, apulaisprofessori Olli-Pekka Kauppila kertoo.

Veera Juurikka:”Meidän työyhteisössä on jo paljon monikulttuurisuutta. Yhä enemmän ja enemmän potilasryhmissä on ulkomaalaisia. Kielitaito on aika tärkeä. Ruotsi ei ole enää pääkieli vaan englanti. Kauempaa tulleet eivät puhu ruotsia. On potilaita, jotka eivät puhu englantia. On aika jännää, kun odotetaan tulkkia paikalle.”

”Monikulttuurisuus ei ole ongelma minulle.”

”Aivan varmasti menen jossain vaiheessa ulkomaille töihin. Olin jo vaihdossa Madridissa. Espanjassa perheen tärkeys näkyi hoitotyössä. Potilaan perhe auttoi hoitotyössä, pukeutumisessa, pesussa ja ruokailussa.”

5. Yhdessä tekeminen

Tekniikan ansiosta ihmisten kyky vuorovaikutukseen on koko ajan parempi ja parempi, jo pelkästään kännykän ansiosta.

”Tämän seurauksena yhdessä tekemisen taidot ovat korostuneet. Yhä enemmän työskennellään yhdessä tiimeissä, esimerkiksi tutkijat, ehkä jopa lääkärit”, Demoksen Koponen sanoo.

”Esimerkiksi koodareilla on omia isoja nettiyhteisöjä, joissa he voivat kysyä apua ongelmiin. Luulisin, että esimerkiksi juristeilla on samanlaisia nettiyhteisöjä, tai ainakin ne olisivat tarpeellisia.”

Veera Juurikka:”Teemme yhdessä töitä työyhteisössä, johon kuuluvat lääkärit, hoitajat, laitosapulaiset ja niin edelleen. Yhdessä tekeminen on sairaalassa arkea.”

Oikaisu 23.5. kello 16: Ajatuspaja Demos muutettu Ajatushautomo Demos Helsingiksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • etätyö
  • sairaanhoitaja
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan

    4. 4

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    5. 5

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    6. 6

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    7. 7

      Mauno Koiviston hautajaiset ilmasta ja 360-asteen pallopanoraamoina

    8. 8

      Piispa Eero Huovinen siunauspuheessaan: ”Satavuotiaan Suomen historiaan Mauno Koivisto ehti jättää syviä kädenjälkiä” – lue puhe kokonaisuudessaan

    9. 9

      Toive toteutui – Mauno Koiviston hautajaispäivästä tuli koko Suomen päivä

    10. 10

      ”Tätä on ihana katsoa, kaikki pitivät hänestä niin paljon”– yli 30 000 ihmistä seurasi presidentti Koiviston surusaattoa Helsingissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan

    4. 4

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    5. 5

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    6. 6

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    7. 7

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    8. 8

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    9. 9

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    10. 10

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää