Ura

Valikko
Ura

Geenitutkija kyllästyi yliopistouran epävarmuuteen ja ryhtyi tennisvalmentajaksi – HS:n kyselyssä alanvaihtoon vei myös kiitosten puute ja jatkuva stressi

Huippukoulutettu geenitutkija jätti yliopistotyön ja valitsi lasten valmentamisen.

Töps, pehmeä lasten tennispallo lentää verkon yli. Annika Wolin vastaa kevyesti lyöntiin niin, että pelikaveri osuu varmasti palloon Taivallahden tenniskeskuksessa Helsingissä. Yhdeksänvuotiaalle on tärkeää tuottaa kokemuksia onnistumisesta. Nyt ei vielä pelata hiki otsassa kiiltäen, vaan vasta harjoitellaan tennistä.

Ympärillä pörrää parikymmentä Taivallahden ala-asteen eka- ja tokaluokkalaista. He ovat tulleet suoraan koulupäivän jälkeen tennistunnille.

Annika Wolin, 35, on unelmatyössään. Hän opettaa ja valmentaa 3–10-vuotiaita lapsia tenniksessä. Vielä pari vuotta sitten hän oli täysipäiväinen geenitutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä. Sitten harrastus alkoi viedä yhä enemmän ajasta. Annika Wolin teki rohkean ratkaisun. Hän vaihtoi ammattia. Geenitutkijasta tuli tennisvalmentaja.

Wolin kuuluu niihin runsaaseen kahteensataan alan vaihtajaan, jotka vastasivat Helsingin Sanomien tuoreeseen kyselyyn ammatin vaihtamisesta.

Virallisesti Wolin aloitti uudessa työssään tennisseura HVS:n valmentajana elokuun alussa. Osa-aikaisesti hän oli valmentanut lapsia Taivallahdessa jo pari vuotta ennen lopullista uranvaihdosta.

”Vapaa-ajastani yhä enemmän alkoi kulua tenniskentällä. Tein kentältä etätöitä yliopistolle, jotta olisin paikalla heti, kun tennistunnit alkavat. Tein myös paljon vapaaehtoistyötä tennisseuran hyväksi”, Annika Wolin kertoo.

Helsingin Sanomien kyselyssä useimmin mainittu syy alan vaihtamiseen oli työpaikan säilymisen epävarmuus – kuten Wolinilla.

Vanhassa ammatissa ei ollut mitään vikaa, Wolin kertoo. Hän oli suuntautunut tutkijanuralle jo lukiossa. Hän pärjäsi 16-vuotiaana Viksu-tiedekilpailussa ja pääsi akateemikko ja geenitutkija Leena Palotien ohjaamaan geenitutkimukseen.

Koulun jälkeen hän opiskeli perinnöllisyystiedettä Helsingin yliopistossa ja työskenteli samanaikaisesti Suomen genomikeskuksessa. Väitöskirja valmistui pari vuotta sitten.

”Alan vaihtoni ei liittynyt siihen, että vanha työpaikka olisi ollut epämiellyttävä. Päinvastoin, minulla on hyvät suhteet entiseen työpaikkaani. Väitöskirjan valmistuttua aloin kuitenkin miettiä, miten epävarmaa tieteen rahoitus on”, Wolin sanoo.

Apurahoja järjestyy väitöskirjan tekemiseen, mutta rahoitusnäkymät heikkenevät sen jälkeen, kun väitöskirja on tehty.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella käytiin kahdet yt-neuvottelut. Annika Wolinin paikka säästyi yt-neuvotteluiden puristuksessa, koska hänen tutkimuksellaan oli silloin ulkopuolinen rahoittaja.

”Motivaatio kärsi, kun vierestä lähti hyviä tutkijoita. Osaamista ei katsottu, vaan rahoitusta. Jos tutkijalla oli ulkopuolinen rahoitus, hän sai jäädä.”

Monet Helsingin Sanomien kyselyyn vastanneet perustelivat alanvaihtoa samoin kuin Wolin. Yt-neuvottelut uhkaavat työpaikkaa, työnjohto on tehotonta ja huonot talousnäkymät kuristavat omaa alaa. Stressaavasta työstä halutaan päästä eroon. Palkka ei vastaa työn vaativuutta eikä siihen liittyvää vastuuta.

Akateeminen ura ei enää nykyisin takaa työn jatkuvuutta. Yhteiskuntatutkija vaihtoi työnsä ohjelmoijaksi, koska hänen mielestään ”tiede kuihtuu ja kuolee Suomesta, tutkijalla ei ole tulevaisuutta muuta kuin kortistossa.”

Jotkut turhautuvat ja haluavat uusia haasteita. Fyysisessä työssä työpaikan vaihtamiseen ajavat terveyssyyt. Puutarhuri vaihtoi matkailualalle, koska selkä ei kestänyt kyykkimistä. Työ oli raskasta ja palkka kehno.

Myös huono ilmapiiri työpaikalla houkuttelee etsimään vaihtoehtoja.

”Hankala esimies teetti työnsä alaisillaan, ei neuvonut eikä kiittänyt. Kaiken kunnian otti itselleen”, sanoo tuotepäälliköstä rekrytointikonsultiksi vaihtanut nainen.

Vartijasta palomies-sairaankuljettajaksi siirtynyt mies kertoo, että hyvin tehdystä työstä ei kuulunut koskaan kiitosta, mutta jos jotain jätti tekemättä, palautetta tuli heti. Vartijana työtä varjosti myös jatkuva kiire ja stressi.

Pankkitoimihenkilö kouluttautui opettajaksi, koska pankin toiminta muuttui fuusion jälkeen liikaa ja johti sisäiseen kaaokseen. Työilmapiiri heikkeni ja työn mielekkyys katosi.

Uusi työ antaa mukavia haasteita. ”Oli hirmuinen halu testata omaa kykyään ja omaksua jotain kokonaan uutta”, kertoo toimittajan työt jättänyt ja sairaanhoitajaksi opiskellut nainen.

Alaa halutaan vaihtaa, kun ikä ei vielä ole este.

”37 vuotta oli se ikä, jolloin tajusin, että jos haluaa elämässä tehdä vielä jotain enemmän, niin aika on koittanut”, vastaa safariyrittäjäksi vaihtanut entinen tekninen myyjä.

Irtisanominen yt-neuvotteluissa voi jättää sellaisen trauman, että samaa työtä uudessa työpaikassa ei halua tehdä. Irtisanottu sihteeri kouluttautui kirjastovirkailijaksi, koska vanha ammatti ei kiinnostanut enää.

Myös huono palkka voi pakottaa alan vaihtoon. ”Päätin kouluttautua uudelleen, koska edellisen ammatin palkkataso ja työehdot eivät mahdollistaneet tavallista elämää”, sanoo farmaseutiksi opiskellut entinen kielenkääntäjä.

Annika Wolin tutki viimeisimmässä projektissaan geenitutkijana liikunnan vaikutusta terveyteen.

”Minua harmitti se, että vain tutkin asiaa, enkä tee sille mitään. Nyt ohjatessani lapsia voin soveltaa tutkimustuloksia käytäntöön.”

Palkka pieneni paljon, mutta se ei estänyt Wolinia pysymystä päätöksessään. Hänellä on nelihenkinen perhe ja 8- ja 10-vuotiaat lapset.

”Jotkut ystäväni ihmettelivät, miten rahat riittävät ja menikö akateeminen tutkinto hukkaan. En ajattele, että mikään olisi mennyt hukkaan.”

Wolinilla ei ole ystäväpiirissään ammatinvaihtajia, mutta oma äiti on näyttänyt mallia.

”Äiti jätti työt mainostoimistossa ja opiskeli 40-vuotiaana luokanopettajaksi.”

Vaikka monet vaihtavat ammattia, tilastojen valossa ammatinvaihtaminen ei ole niin yleistä kuin usein uskotaan. Tilastokeskus on tutkinut palkansaajien ammatinvaihtoa työolotutkimuksissa vuodesta 1984 alkaen kuusi kertaa.

Työolotutkimusten mukaan ammattien vaihtaminen on ollut varsin maltillista. Taloudellisesti epävarmoina aikoina työpaikasta halutaan pitää kiinni.

Kaikkina kuutena tutkimuskertana hieman yli 40 prosenttia palkansaajista kertoo olleensa aina lähes samanlaisessa ammatissa. Myös kahdessa tai kolmessa selvästi erilaisissa ammatissa olleiden määrä on säilynyt saman suuruisena. Ammatinvaihtaminen ei siis näytä kiihtyvän.

Naisista vain kolmetoista prosenttia ja miehistäkin vain neljätoista prosenttia on työskennellyt useammassa kuin kahdessa tai kolmessa selvästi erilaisessa ammatissa.

Vähemmän koulutetut vaihtavat enemmän ammatteja kuin korkeasti koulutetut. Eniten ammateistaan pitävät kiinni lääkärit, sairaanhoitajat ja opettajat.

”Lisäksi erityisasiantuntijat varsinkin luonnontieteiden ja tekniikan alalla, insinöörit ja suunnittelijat pysyvät hyvin ammateissaan. Erityisasiantuntijaryhmistä hallinnon erityisasiantuntijat sekä myynnin, markkinoinnin ja tiedotuksen erityisasiantuntijat ovat poikkeus. Heillä on takanaan enemmän ammatinvaihtoja”, erikoistutkija Hanna Sutela sanoo.

Ammattia vaihdetaan usein avustavissa töissä. Tarjoilijoilla, myyjillä, siivoojilla, vartijoilla ja kirjanpidossa työskentelevillä on takanaan keskimääräistä enemmän ammatinvaihtoja.

Aikojen epävarmuus näkyy myös pelkästään työpaikan vaihtamiseen saman alan sisällä. Epävarmuus työelämässä alkoi lisääntyä 1990-luvulla. Se on heijastunut liikkuvuuteen, joka on ollut vähäisempää kuin ennen 1990-luvun lamaa.

Palkansaajien keskimääräinen aika samassa työpaikassa on ollut 2000-luvulla hieman yli kymmenen vuotta, kun se vuonna 1984 oli 8,3 vuotta.

Annika Wolin on siis korkeakoulutettuna ja epävarmoina aikoina alaa vaihtaneena poikkeuksellinen ammatin vaihtaja. Hän tuntee palanneessaan tenniskentällä lähtöruutuun myönteisellä tavalla. Hän harrasti lapsena tennistä, mutta se jäi murrosiän pyörteissä.

”Kun aloin pelata ja valmentaa, tuntui siltä kuin olisin löytänyt osan itsestäni uudelleen. Muistin sen riemun, mikä pelaamisesta syntyy.”

Lasten kanssa työskennellessä työn tulos näkyy heti. Wolinin mukaan lapsista huomaa, jos opettaja ei ole täysillä mukana työssä.

”Lasten punaiset posket ja riemu tunnin jälkeen ovat paras kiitos ohjaajalle. Uskon, että liikkuvat lapset on iso kansanterveydellinen etu.”

Wolin on iloinen siitä, että hän uskalsi ottaa riskin ja hypätä yliopistomaailmasta tenniskentälle valmentajaksi. Hän uskoo, että tulevaisuudessakin hänen työnsä tulee olemaan lasten ohjaamista liikunnan parissa, vaikka hän voisi osallistua myös tutkimusprojekteihin.

”Ihmisten pitäisi uskaltaa kokeilla enemmän ja vaihtaa rohkeasti alaa. Aina voi miettiä uudelleen uranvaihtoa ja palata vanhaan, jos siltä tuntuu.”

Toisista on pulaa, toisia on liikaa

Työmarkkinoiden yksi ongelma on siinä, että kaikkia avoimia paikkoja ei saada täytetyksi, mutta toisaalla osaajia on liikaa. Työ- ja elinkeinoministeriö laatii listoja ammateista, joissa työntekijöistä on pulaa ja ylitarjontaa. Tämä on tilanne pääkaupunkiseudulla:

Heistä on pulaa

lääkärit

ylihoitajat

hammaslääkärit

kuulontutkijat

puheterapeutit

myyntiedustajat

lastentarhanopettajat

erityisopettajat

rakennusalan asiantuntijat

Heitä on liikaa

tuote- ja vaatesuunnittelijat

graafikot

yhteiskunta- ja kulttuuritutkijat

toimittajat

kuvataiteilijat

muusikot

näyttelijät

sihteerit

postinkantajat

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ura
  • ammatinvaihto
  • Työelämä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Imatran keskustassa vakava ampumistapaus – Yle: Kolme kuollutta

    2. 2

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    3. 3

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    4. 4

      Iran aikoo teloittaa miljardöörin – korkein oikeus piti kuolemantuomion voimassa

    5. 5

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    6. 6

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    7. 7

      Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

    8. 8

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    9. 9

      Entä jos Linnaan kutsuttaisiin Suomen kansa? Kolmasosa joisi liikaa ja kuuden tausta olisi Somaliassa

    10. 10

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    2. 2

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    3. 3

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    4. 4

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    5. 5

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    6. 6

      Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

    7. 7

      Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

    8. 8

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    9. 9

      Eläkekeskustelussa kytee sukupolvien sota – Katso HS:n laskurista, paljonko kukin ikäpolvi on säästänyt eläkettä ja paljonko sitä on luvassa

    10. 10

      Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    5. 5

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    6. 6

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    7. 7

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    8. 8

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

    11. Näytä lisää