Valikko
Ura

Tuttu pakkopulla eli kehityskeskustelu edessä? Helsinki ottaa käyttöön lautapelin, jossa ratikkakuskit ja pomot läiskivät pian kortteja

Kaupungin henkilöstöstä alle puolet oli tyytyväisiä arviointikeskusteluihin. Nyt työntekijä pääsee nostamaan kehityskeskustelussa vaikka jokerikortin.

Ensin lyödään pöytään mennyt.

Missä onnistuit? Mitä opit? Minkälaista palautetta olet saanut työkavereilta?

Sitten vaihtuu kortti. Nyt katse on tulevassa.

Mitä on saatava aikaan seuraavana vuonna? Millaista tukea esimies voi antaa?

Taas kortinvaihto. Seuraa keskustelu oppimisesta ja osaamisen jakamisesta. Sitten jatketaan työntekijän itse valitsemilla aiheilla.

Erityissuunnittelija Hanna Kilkki siirtelee kortteja pelilaudalla. Helsingin kaupunginkanslian henkilöstöosastolla työskentelevä Kilkki esittelee lautapeliä, jota kaupungin henkilöstö on tänä vuonna kokeillut kehityskeskusteluissa.

Alkuvaiheessa mukana on ollut lähes 50 esimiestä sekä heidän alaisiaan 20:stä kaupungin virastosta. Nyt käynnistyy laajempi testivaihe. Jos kokemukset ovat yhtä hyviä kuin alkuvaiheessa, Suomen suurimman työnantajan kaikki vuosittaiset kehityskeskustelut on tulevaisuudessa tarkoitus käydä lautapelin avulla.

Oli työpaikka mikä tahansa, vuosittaiset kehityskeskustelut ovat monelle pakkopullaa. Etukäteen pitää usein täyttää lomake, johon henkilöstöhallinto on kirjannut oman työn kannalta turhiakin kysymyksiä. Keskustelussa pomo käy kankean lomakkeen läpi, mutta oikeasti mieltä painavista asioista ei välttämättä puhuta mitään.

Toisinaan kehityskeskustelut ovat puolestaan pelkkää pomon ja työntekijän jutustelua, eikä työntekijä välttämättä jälkikäteen edes tajua käyneensä virallista arviokeskustelua. Näin on käynyt Helsingin kaupungillakin.

”Uudet työkalut tulivat tarpeeseen. Vastanneista vain 39 prosenttia henkilöstöstä koki tulos- ja kehityskeskustelut hyödyllisiksi, kun tyytyväisyyttä mitattiin Kunta10-tutkimuksessa vuonna 2014. Se ei ole kauhean ilahduttava tulos”, henkilöstön kehittämispäällikkö Sanna Lyly valottaa syitä kaupungin tulos- ja kehityskeskustelujen uudistamiseen.

Helsinki työllistää kaikkiaan noin 40 000 ihmistä, ja esimiehiäkin on noin 4 000 kappaletta.

”Meillä voi olla esimerkiksi raitioliikenteessä pitkän linjan äärettömän viisaita esimiehiä, jotka tuntevat työntekijöidensä faijat ja pojatkin, kun ne tuppaavat olemaan joissakin paikoissa sukuina töissä. Tai sitten meillä voi olla papereihinsa hukkuva tohtorisihminen, joka muistaa, että ’ai niin, minulla on henkilöstöäkin’”, Lyly kuvaa erilaisten esimiesten suhdetta alaisiin.

Kun kaupunki päätti tulos- ja kehityskeskustelujen uudistamisesta, se otti kehitystyöhön mukaan palvelumuotoilutoimisto Hellonin.

”Yksiselitteinen palaute esimiehiltä oli se, että pois lomakkeista. Ne jäykistävät keskusteluja turhaan”, Hellonin työntekijäkokemuksen johtaja Kirsikka Vaajakallio sanoo.

Lautapelin avulla tulos- ja kehityskeskustelut käyvät läpi paljolti samoja asioita kuin ennenkin. Käyttöliittymä vain on vaihtunut, Lyly vertaa.

Uutta on se, että pakollisten aiheiden lisäksi työntekijä valitsee ennakolta korteista kaksi valinnaista aihetta, joista hän haluaa keskustella esimiehensä kanssa. Lisäksi kehityskeskustelu keskittyvät nyt enemmän tulevaan. ”Meillä oli tyyli, että jäimme vatuloimaan mennyttä”, Lyly sanoo.

Peli on saanut kehittäjiensä mukaan hyvän vastaanoton. Arviointikeskustelut ovat muuttuneet aidommiksi vuorovaikutustilanteiksi.

”Yleispalaute on ollut se, että pintatason suorittamisen sijaan puhutaan ihmisille oikeasti merkityksellisistä ja tärkeistä asioista”, Lyly sanoo.

Jotkut esimiehet ovat saaneet alaisiltaan ensi kertaa kunnon palautetta.

Peli ei päästä työntekijää helpolla. Keskusteluun valmistautuminen vie Kilkin mukaan noin tunnin, ja keskusteluun varataan puolestatoista kahteen tuntia. Teemakortteja on nyt laminoitu ja jaettu kuljettajien taukotiloihin, jotta he voivat tutustua aihealueisiin taukojensa aikana.

Kehityskeskustelut ovat työnantajille iso panostus. Jos kaikki Helsingin 37 876 vakituista työntekijää käyttäisivät valmistautumiseen tunnin ja itse keskusteluun puolitoista tuntia, pelkästään työntekijöiden työaikaa kuluisi niihin vuosittain 94 690 tuntia. Sen päälle tulee vielä esimiesten keskusteluihin käyttämä aika.

Monet kansainväliset jättiyritykset ovatkin alkaneet kyseenalaistaa vuosittain käytävän ponnistuksen mielekkyyttä, ja esimerkiksi konsulttiyhtiöt Accenture, Deloitte sekä ohjelmistotuottaja Adobe ovat parin viime vuoden aikana ilmoittaneet luopuvansa vuosittaisista kehityskeskusteluista ja suoritusarvioista.

Palautteen antamisesta ne eivät silti ole luopuneet. Sen sijaan palautetta pitäisi projektiluonteisissa töissä antaa mieluummin jatkuvasti kuin vuoden lopussa.

”Niiden toiminnan logiikka on ihan erilainen kuin meillä. Ymmärrän oikein hyvin, että Accenturen kaltaisissa organisaatioissa kerran vuodessa annettava palaute ei riitä. Sitä jäntevöitettiin”, Lyly sanoo.

Kaupungin kaltaiselle organisaatiolle vuosittaiset arviokeskustelut ovat hänen mielestään yhä paikallaan. Asioihin pitäisi silti palata myös päivittäisjohtamisessa.

Pisteitä tai palkintoja kaupungin lautapelissä ei jaeta. Korttipelien maailmasta mukaan on lainattu sen sijaan jokerikortti: työntekijä voi halutessaan valita aiheeksi jotain aivan yllättävää.

Kokeiluvaiheessa erityisen suosittu oli ”muutoshaasteet”-niminen kortti. Kaupungille on tulossa organisaatiouudistus, jossa virastot muuttuvat toimialoiksi. Monia työntekijöitä mietityttää juuri nyt se, mistä oma paikka tulevaisuudessa löytyy.

Pelissä palkinnoista voi olla jopa haittaa

 Pelillistäminen on nyt suosittua monissa organisaatioissa. Työyhteisöissä tarkoituksena on usein halu saada työntekijät toimimaan luovemmin ja tuottavammin.

 Pelillistäminen tarkoittaa prosessia, joka hyödyntää peliajattelua ja pelien dynamiikkaa ongelmien ratkaisemisessa ja käyttäjien sitouttamisessa.

 ”Pelillistäminen tuo hauskuutta, mutta enemmän se on psykologiaa. Se on vaikea prosessi. Jos yrität pelillistää vääriä asioita, se voi olla katastrofi”, sanoo palvelumuotoilutoimisto Hellonin Lontoon-toimiston johtava muotoilija Rudy de Belgeonne. Hän on kehittänyt yleisradioyhtiö BBC:n henkilöstöhallinnon järjestelmiä ja pelillistänyt teleoperaattori Orangen asiakaspalveluja.

 Pelillistämiseen liitetään usein pisteitä, palkintoja ja ansiomerkkejä. Näitä kutsutaan ulkoisiksi motivaatiotekijöiksi. ”Niillä saattaa itse asiassa olla kielteinen vaikutus. Ihmiset innostuvat merkeistä, tavoittelevat niitä hulluna ja kyllästyvät”, de Belgeonne kuitenkin sanoo. ”Avain on päästä sisäiseen motivaatioon, psykologiaan, jolla prosessista tulee nautittava.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • kehityskeskustelu
  • Helsingin kaupunki
  • Työelämä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Olivia Oras alkoi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana VIP-elämää – Mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    2. 2

      Obama määräsi Wikileaks-vuotaja Chelsea Manningin vapautettavaksi – nyt kysytään jo, mitä tekee Julian Assange

    3. 3

      Juristi menetti työttömyys­korvauksensa, vaikka ei ollut tienannut senttiäkään – työttömyysturvassa on sudenkuoppia, jos pyrkii työllistymään itse

    4. 4

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    5. 5

      ”En syö juuri mitään, enkä silti laihdu” – Asiantuntijat kertovat, kuinka paljon aineenvaihdunnan hidastuminen oikeasti vaikuttaa laihtumiseen

    6. 6

      Sarjahukuttamisista tuomittu on yhä kateissa, poliisi julkaisi kasvokuvan – ”mahdolliset vihjeet hätäkeskukseen”

    7. 7

      Pikkupakkanen sai Ranskan sähköyhtiön vetoamaan kansaan: älkää käyttäkö tulostinta, tuhotkaa vanhat sähköpostit

    8. 8

      Brittilehti: Yhdysvaltaisnainen haastaa Trumpin oikeuteen ahdistelusta

    9. 9

      Jukka Jalonen Patrik Laineesta: ”Minulle ja varmaan muillekin yllätys”

    10. 10

      Venäjän ulkoministeri haukkui Euroopan ja sen ”alhaiset arvot”: Ukrainan sota johtui liberaalien arvojen tuputtamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olivia Oras alkoi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana VIP-elämää – Mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    2. 2

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    3. 3

      ”En syö juuri mitään, enkä silti laihdu” – Asiantuntijat kertovat, kuinka paljon aineenvaihdunnan hidastuminen oikeasti vaikuttaa laihtumiseen

    4. 4

      Tammikuun palkkakuitissa odottaa yllätys – tarkista, paljonko maksusi ovat nousseet kilpailukykypäätösten takia

    5. 5

      Sarjahukuttamisista tuomittu on yhä kateissa, poliisi julkaisi kasvokuvan – ”mahdolliset vihjeet hätäkeskukseen”

    6. 6

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    7. 7

      Japanilaiset tutkijat varoittavat: Älä näytä rauhanmerkkiä sosiaalisessa mediassa

    8. 8

      Influenssa vai tavallinen flunssa? Lääkäri kertoo, miksi influenssaa kannattaa seurata tarkasti

    9. 9

      Lähes kaikki Kelan etuudet pienenevät tänä vuonna – HS kertoo, miten muutokset vaikuttavat sinun tuloihisi

    10. 10

      Juristi menetti työttömyys­korvauksensa, vaikka ei ollut tienannut senttiäkään – työttömyysturvassa on sudenkuoppia, jos pyrkii työllistymään itse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkomailla asuneet suomalaiset kertovat rajusta paluusokista: ”Tuntui siltä, että ainoa vaihtoehto on lähteä taas pois”

    2. 2

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    3. 3

      Uudet seksitavat lisäävät rajusti nielusyöpien määrää – tutkija ehdottaa HPV-rokotusohjelman laajentamista poikiin

    4. 4

      Fysioterapeutti: Moni nainen kärsii tietämättään vatsalihasten erkaumasta – näin treenaat keskivartalosi kuntoon

    5. 5

      Joukko Munkkiniemen yhteiskoulun lukion oppilaita karkasi bileristeilylle Ruotsiin – Rehtori: ”Viitteitä suuresta salajuonesta”

    6. 6

      Olivia Oras alkoi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana VIP-elämää – Mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    7. 7

      Lohikäärmeet pilaavat seksielämäni

    8. 8

      Heli Kurjanen kehitti maailman myydyimmän kuukautiskupin – suorasukainen markkinointi on järkyttänyt Yhdysvalloissa

    9. 9

      Kukaan ei tunne 25-vuotiasta Axel Thesleffiä, mutta hänen biisinsä oli viime vuoden suurin Suomi-hitti, jota on kuunneltu yli 130 miljoonaa kertaa – Miten se on mahdollista?

    10. 10

      Huonossa parisuhteessa on turha roikkua – olen suomalainen nainen 2010-luvulla ja voin tehdä mitä haluan

    11. Näytä lisää