Valikko
Ura

Mitä tehdä, jos oman alan työt loppuvat? Katso, millä kymmenellä alalla on kaikkein kurjin työtilanne

Katso, millä kymmenellä alalla on kaikkein kurjin työtilanne – ja lue asiantuntijoiden ideoimat uramahdollisuudet esimerkiksi sihteereille ja taiteilijoille.

HS poimi kymmenen ammattia, joiden työtilanne on työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometri-listauksessa kaikkein huonoin. (Löydät taulukot jutun lopusta.) Sitten haastoimme asiantuntijat ideoimaan, miten nämä ammattiryhmät voisivat työllistyä.

Sihteerit ovat se ammattiryhmä, jonka työtilanne on Ammattibarometrissa kurjin sekä koko Suomessa että Uudellamaalla.

Sihteerien lisäksi listalla ovat vahvasti edustettuina erilaiset luovan työn tekijät. On graafikoita, tuote- ja vaatesuunnittelijoita sekä taiteilijoita, huonekalupuuseppiä ja vaattureita.

Teknisiltä aloilta listalle mahtuvat tieto- ja viestintäteknolo­gian asentajat ja korjaajat sekä käytön tukihenkilöt.

Sihteerit ovat usein loistavia ongelmanratkaisijoita, organisoijia ja tarkkoja työssään. Löytyisikö heidän – ja muiden ”ongelma-alojen” työntekijöiden – ammattitaidolle käyttöä paremmin työllistävissä töissä?

Yleissihteerit, johdon assistentit ja osastosihteerit

”Sihteerit ja assistentit ovat kohtaamisen ammattilaisia. He osaavat hoitaa asiakaspalvelutilanteita tyylikkäästi, ja heillä on kyky hahmottaa kokonaisvaltaisia asioita, organisoida ja priorisoida arjen asiat. He ovat myös rohkeita verkostoitumaan.”

Näin kuvailee sihteereiden ydinosaamista henkilöstövalmennuksia tarjoavan Spring Housen toimitusjohtaja Anu Ahokas. Suomen suurimpiin kuuluvan valmennustalon erilaisiin työnhaku- ja uravalmennuksiin ja muihin koulutuksiin osallistuu vuosittain yli 20 000 ihmistä ympäri maata. Yritys myy työvoimapalveluita myös työ- ja elinkeinohallinnolle.

Sihteeri- ja assistenttityötä tehneet sopisivat Ahokkaan mielestä erinomaisesti moniin vaativiin asiakaspalvelutehtäviin.

Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi hälytyskeskustyöt sekä kanta-asiakkaiden tai huipputason asiakkaiden ”top end -asiakaspalvelu”. Suorassa myyntityössä sihteerit eivät ole Ahokkaan mielestä välttämättä parhaimmillaan: vahvuudet sopivat enemmän sellaisiin asiakaspalvelutehtäviin, joissa asiakas on itse ensin yhteydessä.

Lisäksi sihteerit ja assistentit voivat sopia viestintätehtäviin. Yritykset haluavat tuottaa yhä enemmän sisältöjä sosiaaliseen mediaan ja omiin digitaalisiin kanaviinsa. Selkeä viestintä kuuluu usein sihteerien vahvuuksiin, ja viestintäkoordinaattorin työt voisivat luonnistua hyvin.

Viestintätehtäviin sihteereitä sovittelee muiden muassa ammattiliitto Jytyn kehitysjohtaja Mika Periaho. Jytyn jäsenistössä on noin 20 000 toimisto- ja hallintotyön ammattilaista, jotka työskentelevät muiden muassa sihteerin nimikkeellä.

”Somessa tarvitaan yhä enemmän nopeaa viestintää, mitä ikinä nimikkeet some-puolella tulevatkin sitten olemaan. Esimerkiksi palautteisiin pitää reagoida välittömästi”, Periaho sanoo.

Hän uskoo, että assistenttityötä tarvitaan aina. Sihteerinimike voi vain muuttua vaikka myyntiassistentiksi, joka järjestää tapahtumia ja sopii tapaamisia.

Periahon mukaan siinä ei ole mitään järkeä, että perinteistä sihteerityötä siirretään esimerkiksi sairaaloissa lääkäreille ja sairaanhoitajille, kun tehtävät kuuluvat osastonsihteereille.

”OP-ryhmän sairaaloissa osastonsihteereistä tehtiin hoivamestareita, jotka ottavat laajemman vastuun potilaan hoitoketjun organisoinnissa. Lääketieteellisiä ratkaisuja he eivät toki tee”, Periaho sanoo.

Periaho korostaa sihteereiden olevan erittäin koulutusmyönteistä väkeä, ja täydennyskoulutus ammattitutkinnolla tai esimerkiksi tradenomiksi sopisi sihteereille hyvin. Aiemmin hankittu osaaminen saatetaan hyväksyä osaksi opintoja. Periaho uskookin sihteerien löytävän työtä myös tulevaisuudessa.

Uudenmaan Ely-keskuksen tutkija Jouni Nupponen on epäilevämpi. ”Sihteerinpaikkoja on yhä, mutta niiden määrä on radikaalisti pienentynyt vuodesta 2008 vuoteen 2016. Työpaikan saaminen on huomattavasti haasteellisempaa kuin aiemmin”, Nupponen sanoo.

”Epätoivoon ei pidä vaipua, mutta itse harkitsisin vahvasti kouluttautumista uuteen ammattiin”, hän sanoo.

Siirtyminen esimerkiksi tiedottajan tai markkinointiviestijän töihin ei ole välttämättä helppoa, sillä tekijöistä on Etelä-Suomessa jo nyt ylitarjontaa.

Vaatturit, pukuompelijat, turkkurit ja hatuntekijät sekä huonekalupuusepät

Toista sijaa Ammattibarometrin ylitarjontalistalla pitävät vaattureiden, pukuompelijoiden, turkkureiden ja hatuntekijöiden ammattiryhmä. Kolmannelta sijalta löytyvät huonekalupuusepät.

Käsityöläisammateissa korostuvat usein luovuus ja visuaalisuus. Olennaista niin hatuntekijöiden kuin huonekalupuuseppien työssä on myös materiaalien ymmärrys ja käsittelytaito.

Anu Ahokas ideoi näistä lähtökohdista käsityöläisammattilaisille uusia tehtäviä.

”Meillä on ruuanlaiton parissa pula kokeista ja kondiittoreista. Siinä yhdistyy ymmärrys mate­riaaleista ja visuaalisuus. Voisi kuvitella, että omasta vahvuus­alueesta löytyisi tällainen työllistävä ratkaisu”, Ahokas sanoo.

Ilman koulutusta tai työkokemusta kokin hommiin ei silti taida olla asiaa. Nupposen mukaan alalle kannattaa kyllä kouluttautua, sillä kokeille on kysyntää.

Huonekalupuuseppien ammattitaidolle voisi olla ainakin periaatteessa käyttöä rakennusalalla töiden viimeistelyvaiheessa, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala.

”Sen sijaan, että puuseppä valmistaa keittiökalusteita, hän asentaisi niitä”, hän sanoo.

Graafiset ja multimedia­suunnittelijat, tuote- ja vaatesuunnittelijat

Graafikoille ja multimediasuunnittelijoille asiantuntijat näkevät useita mahdollisuuksia.

Moni graafikko voisi työllistyä omallakin alalla, mutta aiemman kuukausipalkkatyön sijaan yrittäjänä. Visuaalisuuden merkitys digitalisoituvassa maailmassa vain kasvaa, vaikka graafisten suunnittelijoiden kuukausipalkkaiset työt ovat vähentyneet media- ja kustannusalalla.

”Kyky tehdä infograafeja on jatkossa varmasti kovaa valuuttaa”, Anu Ahokas sanoo.

Hänen mielestään yritykset voisivat palkata visualisteja suoraan osaksi myyntitiimejään. Graafikot, medianomit ja multimediataiturit visualisoisivat myyntitekstejä, laatisivat parempia tekstejä tai tekisivät myyntitarjouksia vaikka videoina.

”Tämä tietenkin vaatii ammatillisen identiteetin haastamista. Heillä ammatillinen identiteetti linkittyy vahvasti luovaan tekemiseen, mutta pitäisikin ajatella toisin: että ensisijainen ammatillinen identiteetti linkittyy myyntiin ja vasta sitten luovaan tekemiseen”, Ahokas sanoo.

Suunnittelijoiden luovuudelle ja ammattitaidolle voi olla käyttöä myös uudenlaisissa palvelu­alan töissä. Uusi kuuma ammatti on esimerkiksi palvelumuotoilija, joka kehittää vaikkapa pankin tai julkisen terveydenhuollon palvelua sujuvammaksi sekä asiakkaan että palvelua tuottavan henkilökunnan kannalta.

Palvelumuotoilun juuret ovat teollisessa muotoilussa ja käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa. Graafikoista ja tuotesuunnittelijoista voisi lyhyehköllä muuntokoulutuksella kuoriutua loistavia työntekijöitä kasvavalle alalle.

Kuvataiteilijat, muusikot, laulajat ja säveltäjät

Ammattitaiteilijat ovat yleensä erittäin luovia ja erityisalallaan poikkeuksellisen lahjakkaita. Uudenmaan Ely-keskuksen Nupponen uskookin, että tällainen pohja antaa periaatteessa edellytyksiä moneen ammattiin.

Käytännössä erityislahjakkuutta ei voi välttämättä suoraan hyödyntää muussa tehtävässä. Muusikoille tosin voisi löytyä paremmin töitä musiikinopettajina, Mika Tuomaala sanoo.

Valmennusyrityksen Ahokas visioi lennokkaammin. Mahdollisuuksia voisi löytyä kasvavista hyvinvointipalveluista. Ahokas uskoo, että arkeen haetaan jatkossa enemmän elämyksiä.

Ensinnä se voisi tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveysalan palveluiden yksityistyessä saattaa syntyä esimerkiksi sellaisia palvelutaloja, joissa taiteilijoiden tuottamille elämyksille olisi kysyntää. Toiseksi hyvinvointipalvelut saattavat yhä jalostua – ja tarjota töitä taiteilijoille.

”Meillä on hyvinvointipalveluissa jo vahva day spa -maailma. Nyt on nähtävissä trendi, että ollaan kiinnostuneita korvien välin palveluista, kuten mindfulnessista. Tästä on aika lyhyt matka siihen, että taiteilijat voivat tuottaa meille elämyksellisiä sisältöjä”, Ahokas sanoo.

Ahokas on valmentanut paria kuvataiteilijaa käytännössäkin. Hän kannusti heitä miettimään maalarin, ja erityisesti koristemaalarin hommia. Toinen valmennettavista maalaa nyt ornamentteja Ullanlinnan taloissa.

Tieto- ja viestintätekno­logian asentajat ja korjaajat sekä käytön tukihenkilöt

Atk-tukihenkilöt tai käytön tukihenkilöt ovat sihteerien lisäksi toinen esimerkki ammatista, jossa työt ovat kadonneet nopeasti alta, kun säästökuurille joutuneet organisaatiot karsivat hallintotoimintojaan.

”Silloin kun leikkuri käy yrityksissä, nämä työtehtävät lakkautetaan kokonaan tai ulkoistetaan”, tutkija Nupponen sanoo.

It-tukea on siirretty myös palvelukeskuksiin halvempien työvoimakustannusten maihin.

Mutta vaikka tieto- ja viestintäteknologian asennus- ja korjaushommat sekä it-tuen työt ovat hiipuneet, ala itsessään ei ole mikään maailmanlopun ala.

Tuomaalan mielestä lisäkoulutus voisikin olla hyvä ratkaisu.

”Tietokanta- ja tietoverkkojen erityisasiantuntijoilla, tietoverkkoteknikoilla ja tietoverkkojen ylläpitäjillä on lähitulevaisuudessa hyvät näkymät. Kouluttautumalla teknikko-, insinööri- ja diplomi-insinööritasolle näkymät parantuvat”, hän sanoo.

Työllistymismahdollisuuksiin vaikuttavat myös oma kiinnostus ja se, miten tietotaitoja on päivittänyt teknologian kehittyessä.

 

Johdon assistentti vastaa myös viestinnästä

Ensi perjantaina Leena Paatelaisella on syytä juhlaan: johdon assistenttina työskentelevä Paatelainen, 54, valmistuu tradenomiksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta.

Edellinen tutkinto on Helsingin sihteeriopistosta vuodelta 1985. HSO-sihteeri on työskennellyt sen jälkeen johdon assistenttina monissa yrityksissä.

Nykyinen työnantaja on amerikkalainen it-jätti Cisco, jonka Suomen-toimistossa työskentelee noin 70 ihmistä.

”Maailma ympärillä muuttuu koko ajan niin paljon, että se tekee työn todella mielenkiintoiseksi”, kansainvälisestä työympäristöstä nauttiva Paatelainen sanoo. Hän toimii henkilösihteerinä kahdelle ciscolaiselle, joista toinen työskentelee Ruotsissa. Lisäksi työhön kuuluu omia projekteja ja vastuualueita. Paatelainen vetää sisäistä viestintää sekä yhden henkilöryhmän kehittämistä Suomessa.

Kun Paatelainen kävi 1990-luvulla Riihimäeltä töissä Helsingin Kampissa ja junat myöhästelivät, työaika meni hukkaan, eikä myöhästymisestä voinut ennen kännyköitä edes ilmoittaa.

Nyt työ kulkee kännykän ja tietoverkkojen ansiosta koko ajan mukana. Mobiilistakin voi osallistua virtuaalikokoukseen.

”Se on ihan huikeata.” Paatelaisen mielestä digitalisaatio on vain positiivinen asia.

Vaikka omakohtaista tuoretta työnhakukokemusta ei ole, Paatelainen tietää, että HSO-sihteereitä ei assistenttitöihin enää juuri haeta. Ennen tittelillä oli työmarkkinoilla hyvä kysyntä. ”Nyt odotetaan, että on tradenomi- tai korkeakoulututkinto.”

Monissa organisaatioissa perinteistä sihteerityötä on siirretty muille ammattiryhmille, ja sihteerien töitä on lakkautettu. Paatelainen uskoo, että assistenteille on silti yhä kysyntää. Yritykset tarvitsevat johtajille tutkapareja ja ihmisiä, jotka ”nappaavat tippuvat pallot”.

Ennen kuin Paatelainen aloitti HSO-sihteereille räätälöidyn tradenomikoulutuksen, hän oli jo täydentänyt osaamistaan Helsingin yliopiston avoimilla viestinnän, sosiaalipsykologian ja kasvatustieteiden kursseilla. Niistä on ollut hyötyä työssä, ja niitä hyvitettiin tradenomitutkintoon.

Valmistumispäivänään Paatelainen nauttii samppanjaa. Töissä tuli juuri palkankorotus.

Kasvussa sote-, rakennus- ja palvelualat

 Toimialoista kasvussa ovat nyt sosiaali- ja terveysala, rakennusala, matkailu- ja ravintolapalvelut sekä erilaiset liike-elämän palvelut, Uudenmaan Ely-keskuksen Jouni Nupponen luettelee. Liike-elämän palveluita ovat rakentamisen asiantuntijapalvelut, isännöinti, kiinteistöhuolto sekä mainonta- ja markkinointitutkimus.

 Uudellamaalla avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut jo reilun kahden vuoden ajan. Nupponen muistuttaa kuitenkin, että Uudellemaalle muuttaa vuosittain yli 9 000 työikäistä ihmistä, heistä noin puolet muualta Suomesta.

 Ammattibarometri kertoo, miten työ- ja elinkeinotoimistot arvioivat keskeisten ammattien lähitulevaisuuden näkymiä. Ammatteja on mukana noin 200.

 Monet avoimet työpaikat eivät kuitenkaan tule työvoimaviranomaisten tietoon, sillä yritykset käyttävät rekrytoinnissa muita kanavia. ”Ohjelmistoalan toimijoiden mukaan Etelä-Suomessa on tarve ainakin 2000–3000 työntekijälle, ja nämä työpaikat eivät näy te-toimistojen luvuissa”, Nupponen sanoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Työ

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

    3. 3

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    4. 4

      Mitä varakas eläkeläinen tekee isolla osakesalkulla? Perilliset ottavat kuitenkin rahoista kaiken ilon irti

    5. 5

      Trump varoittaa ”vakavasta, vakavasta” konfliktista Pohjois-Korean kanssa

    6. 6

      Onko ratkaisu perustulo, robottivero vai kapina? Automaatio vie valkokaulustyöt, eikä koulutuskaan enää pelasta keskiluokkaa

    7. 7

      Venäjän aktivisteja sotkee nyt vihreä litku – oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi joutui sen vuoksi torstaina sairaalaan

    8. 8

      Ruskeat tytöt ovat tottuneet elokuviin, joissa heiltä näyttävät ihmiset ovat terroristeja – Koko Hubara kirjoitti siitä kirjan, johon espoolaisteinit samastuvat

    9. 9

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    10. 10

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    2. 2

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    3. 3

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    6. 6

      Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen: ”Väkivalta- ja seksuaalirikoksista on annettu kohtuullisen lieviä tuomioita”

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    9. 9

      Anemia voi tulla, vaikka söisi oikein – Nämä kuusi myyttiä raudasta on aika kumota

    10. 10

      Kyllä, Donald Trumpin työpöydällä on nappi, jota painamalla saa Cokista – internet tietysti rakastaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    5. 5

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    6. 6

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    7. 7

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää