Valikko
Ura

Terveystalossa on poikkeuksellisen paljon naisjohtajia – ”Nyt palkkaisin mieluummin miehiä”, sanoo liiketoimintajohtaja

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on laskenut, mutta terveysalalla nainen nousee johtoasemaan poikkeuksellisen usein.

Naisjohtajuus. Miksi sellaista termiä pitää edes käyttää? Elämme vuotta 2016, ja johtajaksi pääsee kuka vain osaava työntekijä.

Tai niinhän sitä luulisi. Tämän syksyn tietojen mukaan naisten osuus kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä oli 25 prosenttia. Suurissa pörssiyhtiöissä osuus oli 32 prosenttia. Luvut perustuvat Keskuskauppakamarin selvitykseen.

Prosentit ovat ennätyksellisen korkeat ja naisten osuuden kasvu on ollut nopeaa, mutta se ei ole koko totuus. Liiketoimintajohdossa naisia on vain 10 prosenttia, kun viime vuonna luku oli 11 prosenttia.

”Liiketoimintajohto kertoo todellisuudesta paljon enemmän kuin hallituspaikat”, sanoo Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista.

Linnainmaan mukaan asenteet, roolit ja eriytyneet työmarkkinat näkyvät nimenomaan liiketoimintajohtajien paikoissa. Kaikkein kylmäävin luku löytyy teollisuustuotteiden ja -palveluiden alalta, joka on maan suurin toimiala. Alan liiketoimintajohdossa on 97 prosenttia miehiä.

”Eihän se nyt voi olla niin, että alalta löytyisi kyvykkäitä naisia vain kolmen prosentin verran.”

Lääkäri- ja sairaalapalveluita tarjoava Terveystalo poikkeaa muista suurista yrityksistä: siellä suurin osa esimiehistä on naisia, ja neljästä liiketoimintajohtajasta naisia on kolme.

Terveyssektorilla naiset ovatkin keskimääräistä useammin johdossa: terveysalan pörssiyhtiöistä naisia on liiketoimintajohdossa 36 prosenttia. Silti Terveystalo on poikkeus myös omalla alallaan.

Talo ei palkkaa ihmisiä sukupuolen perusteella, mutta terveysalan naisvaltaisuuden takia naiset usein nousevat myös esimiehiksi ja lopulta johtajiksi, kertoo Terveystalon henkilöstön kehittämisjohtaja Jaana Junell.

”Suurin osa työntekijöistämme on naisia. Emme pyri puolet ja puolet -malliin, mutta miesten rekrytointiin on alan naisvaltaisuuden takia hyvä kiinnittää huomiota”, Junell sanoo.

Hän työskenteli 14 vuotta Nokialla, jossa sukupuolijakauma painottui usein päinvastaiseen suuntaan. Naisten vähäisyys isojen yritysten johtopaikoilla voi Junellin mielestä aiheutua myös siitä, että naisia on ollut johtopaikoilla niin lyhyen aikaa. Vahvaa verkostoitumisen perinnettä ei naisilla vielä ole.

”Historiallisista syistä verkostot toimivat paremmin miehillä kuin naisilla, ja verkostoitumisen merkitys kasvaa koko ajan.”

Junell ei kannata sukupuolikiintiöitä esimiestasolla, mutta johtoryhmäkiintiöitä hän voisi harkita.

”Lasikattoon voi edelleen törmätä, ja siksi näistä asioista vielä keskustellaan yhteiskunnassa.”

Nainen ei johda eri tavalla kuin mies, mutta sukupuolijakaumalla on merkitystä, Junell sanoo. Naisjohtajat saattavat esimerkiksi kiinnittää enemmän huomiota työn ja perheen yhdistämisen helpottamiseen. Terveystalo on saanut kiitosta perheystävällisyydestään, ja sen kannustamana yhtiö valmistautuu perheystävällisen työpaikan sertifikaatin hakemiseen. Junellin mukaan tällainen kehitys on todennäköisesti naisvaltaisuuden ansiota.

Sukupuolien moninaisuus on tärkeää näkökulmien laajentamiseksi. Jos päätöksiä tekevät vain naiset, kaikkia näkökulmia ei tule ajatelleeksi. Terveystalosta Junell mainitsee esimerkiksi työvaatteiden tilaamisen.

”Sukupuoliltaan yksipuolinen porukka voi vahingossa ajautua kapeaan ajatteluun.”

Terveystalon henkilöstötutkimusten mukaan työntekijät eivät koe, että heitä kohdellaan eriarvoisesti sukupuolen perusteella. Työntekijät ovat myös tyytyväisiä johtajiinsa ja esimiestyöhön, joten henkilövalinnoissa on onnistuttu.

”Vanhoillisia aloja ja käsityksiä on valitettavasti edelleen olemassa, joten sukupuolien tasa-arvoa pitää vielä aktiivisesti miettiä ja tuoda esiin tarvittaessa”, Junell sanoo.

Kolmen Terveystalon naisjohtajan tarina:

Mia Säilä, 41, yksikönjohtaja

”Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, ja päätin heti urani alkuvaiheessa hakeutua töihin yksityiselle puolelle. Tartun tarmokkaasti asioihin, ja jo edellisessä työpaikassani olin monessa kehitysprojektissa mukana. Yksityissektorin hienous on, että aina kannustetaan eteenpäin.

Etenin nopeasti suuressa yksikössä esimieheksi ja jossain vaiheessa sain mahdollisuuden olla perustamassa myös uutta yksikköä, mutta näkemisen ja kokemisen nälkä ei kadonnut.

Oli iso kysymys, uskallanko vaihtaa pitkäaikaista työnantajaani, mutta onneksi uskalsin. Nyt olen ollut Terveystalossa kaksi vuotta. Toimin yksikönjohtajana Leppävaaran, Keilaniemen, Espoontorin ja Otaniemen yksiköissä.

Tärkeää johtamisessa on olla nöyrä ja oppimiskykyinen. Suurimman osan johtamiseen liittyvistä taidoista koen oppineeni käytännön työssä.

Terveydenhoitoala on naisvaltainen, ja suorana esimiehenäni on aina ollut nainen. En osaa ajatella johtajuutta sukupuoliasiana. Naiskiintiöistä puhuminen hämmentää – ikään kuin nainen ei omalla osaamisellaan kykenisi etenemään urallaan.

Historian näkökulmasta naiset eivät ole olleet kauan uraorientoituneita. Varmaan menee vielä jonkin aikaa, että maailma muuttuu paikaksi, jossa naiskiintiöistä ei tarvitse puhua.”

Pia Westman, 51, liiketoimintajohtaja, Etelä- ja Kaakkois-Suomi

”Minusta ei pitänyt tulla johtajaa. Olin geneetikko, väittelin tohtoriksi ja loin akateemista uraa. En tehnyt urasuunnitelmia. Vuonna 1991 menin valmistuneena biologina töihin laboratoriohoitajaksi. Ihmiset ihmettelivät, miksi liikun uralla ’alaspäin’. En kuitenkaan ajattele hierarkiassa etenemistä vaan uuden oppimista.

Minut löydettiin Terveystaloon, kun olin Eiran sairaalan palvelujohtajana. Täällä olen saanut tehdä viittä eri tehtävää kuuden vuoden aikana.

Rekrytoin tiimeihini erilaisia ihmisiä. Nyt palkkaisin mieluummin miehiä, koska naisia on niin paljon. Esimiehen pitää tukea alaisiaan sukupuolesta riippumatta. Jos haluaa pysäyttää jonkun etenemisen, se kertoo omasta epävarmuudesta.

Joskus kuulen, että minusta käytetään ilmaisuja ’tiukka johtaja’ tai ’vaativa johtaja’. Miehenä olisin luultavasti vain johtaja, koska mies saa harvemmin lisämääreitä. Veikkaan myös, että jos olisin mies, alaiset eivät välttämättä tulisi avautumaan henkilökohtaisista asioistaan.

En yritä pyrkiä sukupuolineutraaliuteen: ihminen on kokonaisuus, ja töissä on turha olla erilainen kuin vapaa-ajalla. Jos jonkun mielestä uskottavuuteni riippuu vaatetuksesta, se on hänen ongelmansa.”

Sari Riihijärvi, 39, palvelujohtaja, vastaanotot

”Kun sain ensimmäisen lapsen, minulla oli aikaa miettiä, mitä uraltani haluan. Halusin kokeilla muutakin kuin syöpälääkärin työtä. Lääkärit pysyvät monesti virassaan eläkeikään asti, mutta minusta se tuntui vanhanaikaiselta ajatukselta.

Olin osastonlääkärinä eli vastuutehtävässä, ja siitä kykyjenetsijäkonsultti bongasi minut Terveystaloon. Tulin palvelujohtajaksi vuonna 2014, ja vastuullani on siitä lähtien ollut Terveystalon vastaanottotoiminta. Vastaan vastaanottojemme lääketieteellisestä laadusta ja palvelujen kehittämisestä kaikissa 170 yksikössämme.

Koska työntekijöistämme suurin osa on naisia, tuntuu tärkeältä että naisia palkataan myös pomoportaaseen. En usko siihen, että joku johtaisi paremmin kuin toinen yksin sukupuolensa takia, mutta esikuvien on hyvä olla monipuolisia. Miesvaltainen johto naisvaltaisella alalla vaikuttaisi ehkä ulospäinkin kummalliselta.

En joudu miettimään sukupuoltani työpaikalla, mutta talon ulkopuolella törmään joskus ennakkoluuloihin. Jotkut ihmettelevät, miten voin naisena tehdä tällaista työtä.

Meillä on opettavainen moniammatillinen yhteisö, jossa asioita tapahtuu nopeasti. Voisin edetä vielä ylemmällekin tasolle, koska haluan haastaa itseäni.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Naisjohtajat
  • Yritykset
  • Ura
  • Työelämä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Oksennuksen ja ulosteen löyhkä piinaa Helsingissä ja Espoossa

    3. 3

      Suomalaisen postimyynti­yrityksen epäillään jättäneen maksamatta kaksi miljoonaa euroa veroja – ”Asiakkaita ihan valtavasti”

    4. 4

      Helsingin pormestari­ehdokkaat haukkuvat pääministeri Sipilän Malmi-puheet pystyyn: ”Näin isoilla asioilla ei voi leikkiä”

    5. 5

      Pilvi Hämäläiselle, 31, sanottiin, ettei hänestä voi tulla näyttelijää – nyt hän on Aina Inkeri Ankeinen, Putouksen uusi tähti

    6. 6

      Laura ja Kosti Paloposki kävivät läpi hedelmöityshoidot sekä Thaimaan, Kolumbian ja Suomen adoptiojonot – 11 vuoden jälkeen puhelin soi

    7. 7

      Helsingissä vallitsee häkellyttävä hyväntahtoisuus – tutkijat mittasivat ihmisten auttamishalua kirjekokeella ja ällistyivät itsekin tuloksista

    8. 8

      HS bongasi Lapissa naamioituja Mersuja, jotka piilotettiin nopeasti – ”Siellä on varmaan aika monella salaisuuksia”

    9. 9

      Kelan tukikaaokselle ei näy loppua – työntekijät moittivat tahtia: jopa 20 päätöstä päivässä

    10. 10

      Tässä on vuoden paras amerikkalainen elokuva – ”Varma menestyselokuva aikuisemmalle yleisölle”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autoilijan aamujärkytys Pasilassa: omasta autosta nousi vieras mies lumiharja kädessään

    2. 2

      Laura ja Kosti Paloposki kävivät läpi hedelmöityshoidot sekä Thaimaan, Kolumbian ja Suomen adoptiojonot – 11 vuoden jälkeen puhelin soi

    3. 3

      Presidentin Lennu-koira trendaa juuri nyt maailmalla: ”Suomella on tosi hyvä koira!”

    4. 4

      Arviossa näyttelijä Ville Haapasalon ravintola, jonka lihavartaat loistivat, mutta ei kaikki suinkaan auvoista ollut

    5. 5

      Kenestä Helsingin pormestari? Löydä suosikkisi HS:n pormestarikoneella

    6. 6

      Suomi hankkii vastatykistötutkia pikavauhtia – venäläiset ovat käyttäneet vastaavia tutkia tuhoisasti Ukrainan sodassa

    7. 7

      Tässä on vuoden paras amerikkalainen elokuva – ”Varma menestyselokuva aikuisemmalle yleisölle”

    8. 8

      Sipilän Malmi-linjaus ihmetyttää Helsingin johtoa – Sinnemäki: Malmin tilalle voidaan vaihtaa vain Santahamina

    9. 9

      Helsingissä vallitsee häkellyttävä hyväntahtoisuus – tutkijat mittasivat ihmisten auttamishalua kirjekokeella ja ällistyivät itsekin tuloksista

    10. 10

      Voiko Rinkebyn mellakointi toistua Helsingissä? Tuskin, mutta pulassa ollaan, kun kouluttamattomille ja kieli­taidottomille ei enää löydy töitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    2. 2

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    3. 3

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    4. 4

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    8. 8

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    9. 9

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    10. 10

      Sähköyhtiöiden hyvitettävä asiakkailleen ylisuuria siirtomaksuja – HS:n hakukone kertoo, oletko saajien joukossa

    11. Näytä lisää