Valikko
Ura

Terveystalossa on poikkeuksellisen paljon naisjohtajia – ”Nyt palkkaisin mieluummin miehiä”, sanoo liiketoimintajohtaja

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on laskenut, mutta terveysalalla nainen nousee johtoasemaan poikkeuksellisen usein.

Naisjohtajuus. Miksi sellaista termiä pitää edes käyttää? Elämme vuotta 2016, ja johtajaksi pääsee kuka vain osaava työntekijä.

Tai niinhän sitä luulisi. Tämän syksyn tietojen mukaan naisten osuus kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä oli 25 prosenttia. Suurissa pörssiyhtiöissä osuus oli 32 prosenttia. Luvut perustuvat Keskuskauppakamarin selvitykseen.

Prosentit ovat ennätyksellisen korkeat ja naisten osuuden kasvu on ollut nopeaa, mutta se ei ole koko totuus. Liiketoimintajohdossa naisia on vain 10 prosenttia, kun viime vuonna luku oli 11 prosenttia.

”Liiketoimintajohto kertoo todellisuudesta paljon enemmän kuin hallituspaikat”, sanoo Leena Linnainmaa Keskuskauppakamarista.

Linnainmaan mukaan asenteet, roolit ja eriytyneet työmarkkinat näkyvät nimenomaan liiketoimintajohtajien paikoissa. Kaikkein kylmäävin luku löytyy teollisuustuotteiden ja -palveluiden alalta, joka on maan suurin toimiala. Alan liiketoimintajohdossa on 97 prosenttia miehiä.

”Eihän se nyt voi olla niin, että alalta löytyisi kyvykkäitä naisia vain kolmen prosentin verran.”

Lääkäri- ja sairaalapalveluita tarjoava Terveystalo poikkeaa muista suurista yrityksistä: siellä suurin osa esimiehistä on naisia, ja neljästä liiketoimintajohtajasta naisia on kolme.

Terveyssektorilla naiset ovatkin keskimääräistä useammin johdossa: terveysalan pörssiyhtiöistä naisia on liiketoimintajohdossa 36 prosenttia. Silti Terveystalo on poikkeus myös omalla alallaan.

Talo ei palkkaa ihmisiä sukupuolen perusteella, mutta terveysalan naisvaltaisuuden takia naiset usein nousevat myös esimiehiksi ja lopulta johtajiksi, kertoo Terveystalon henkilöstön kehittämisjohtaja Jaana Junell.

”Suurin osa työntekijöistämme on naisia. Emme pyri puolet ja puolet -malliin, mutta miesten rekrytointiin on alan naisvaltaisuuden takia hyvä kiinnittää huomiota”, Junell sanoo.

Hän työskenteli 14 vuotta Nokialla, jossa sukupuolijakauma painottui usein päinvastaiseen suuntaan. Naisten vähäisyys isojen yritysten johtopaikoilla voi Junellin mielestä aiheutua myös siitä, että naisia on ollut johtopaikoilla niin lyhyen aikaa. Vahvaa verkostoitumisen perinnettä ei naisilla vielä ole.

”Historiallisista syistä verkostot toimivat paremmin miehillä kuin naisilla, ja verkostoitumisen merkitys kasvaa koko ajan.”

Junell ei kannata sukupuolikiintiöitä esimiestasolla, mutta johtoryhmäkiintiöitä hän voisi harkita.

”Lasikattoon voi edelleen törmätä, ja siksi näistä asioista vielä keskustellaan yhteiskunnassa.”

Nainen ei johda eri tavalla kuin mies, mutta sukupuolijakaumalla on merkitystä, Junell sanoo. Naisjohtajat saattavat esimerkiksi kiinnittää enemmän huomiota työn ja perheen yhdistämisen helpottamiseen. Terveystalo on saanut kiitosta perheystävällisyydestään, ja sen kannustamana yhtiö valmistautuu perheystävällisen työpaikan sertifikaatin hakemiseen. Junellin mukaan tällainen kehitys on todennäköisesti naisvaltaisuuden ansiota.

Sukupuolien moninaisuus on tärkeää näkökulmien laajentamiseksi. Jos päätöksiä tekevät vain naiset, kaikkia näkökulmia ei tule ajatelleeksi. Terveystalosta Junell mainitsee esimerkiksi työvaatteiden tilaamisen.

”Sukupuoliltaan yksipuolinen porukka voi vahingossa ajautua kapeaan ajatteluun.”

Terveystalon henkilöstötutkimusten mukaan työntekijät eivät koe, että heitä kohdellaan eriarvoisesti sukupuolen perusteella. Työntekijät ovat myös tyytyväisiä johtajiinsa ja esimiestyöhön, joten henkilövalinnoissa on onnistuttu.

”Vanhoillisia aloja ja käsityksiä on valitettavasti edelleen olemassa, joten sukupuolien tasa-arvoa pitää vielä aktiivisesti miettiä ja tuoda esiin tarvittaessa”, Junell sanoo.

Kolmen Terveystalon naisjohtajan tarina:

Mia Säilä, 41, yksikönjohtaja

”Olen koulutukseltani sairaanhoitaja, ja päätin heti urani alkuvaiheessa hakeutua töihin yksityiselle puolelle. Tartun tarmokkaasti asioihin, ja jo edellisessä työpaikassani olin monessa kehitysprojektissa mukana. Yksityissektorin hienous on, että aina kannustetaan eteenpäin.

Etenin nopeasti suuressa yksikössä esimieheksi ja jossain vaiheessa sain mahdollisuuden olla perustamassa myös uutta yksikköä, mutta näkemisen ja kokemisen nälkä ei kadonnut.

Oli iso kysymys, uskallanko vaihtaa pitkäaikaista työnantajaani, mutta onneksi uskalsin. Nyt olen ollut Terveystalossa kaksi vuotta. Toimin yksikönjohtajana Leppävaaran, Keilaniemen, Espoontorin ja Otaniemen yksiköissä.

Tärkeää johtamisessa on olla nöyrä ja oppimiskykyinen. Suurimman osan johtamiseen liittyvistä taidoista koen oppineeni käytännön työssä.

Terveydenhoitoala on naisvaltainen, ja suorana esimiehenäni on aina ollut nainen. En osaa ajatella johtajuutta sukupuoliasiana. Naiskiintiöistä puhuminen hämmentää – ikään kuin nainen ei omalla osaamisellaan kykenisi etenemään urallaan.

Historian näkökulmasta naiset eivät ole olleet kauan uraorientoituneita. Varmaan menee vielä jonkin aikaa, että maailma muuttuu paikaksi, jossa naiskiintiöistä ei tarvitse puhua.”

Pia Westman, 51, liiketoimintajohtaja, Etelä- ja Kaakkois-Suomi

”Minusta ei pitänyt tulla johtajaa. Olin geneetikko, väittelin tohtoriksi ja loin akateemista uraa. En tehnyt urasuunnitelmia. Vuonna 1991 menin valmistuneena biologina töihin laboratoriohoitajaksi. Ihmiset ihmettelivät, miksi liikun uralla ’alaspäin’. En kuitenkaan ajattele hierarkiassa etenemistä vaan uuden oppimista.

Minut löydettiin Terveystaloon, kun olin Eiran sairaalan palvelujohtajana. Täällä olen saanut tehdä viittä eri tehtävää kuuden vuoden aikana.

Rekrytoin tiimeihini erilaisia ihmisiä. Nyt palkkaisin mieluummin miehiä, koska naisia on niin paljon. Esimiehen pitää tukea alaisiaan sukupuolesta riippumatta. Jos haluaa pysäyttää jonkun etenemisen, se kertoo omasta epävarmuudesta.

Joskus kuulen, että minusta käytetään ilmaisuja ’tiukka johtaja’ tai ’vaativa johtaja’. Miehenä olisin luultavasti vain johtaja, koska mies saa harvemmin lisämääreitä. Veikkaan myös, että jos olisin mies, alaiset eivät välttämättä tulisi avautumaan henkilökohtaisista asioistaan.

En yritä pyrkiä sukupuolineutraaliuteen: ihminen on kokonaisuus, ja töissä on turha olla erilainen kuin vapaa-ajalla. Jos jonkun mielestä uskottavuuteni riippuu vaatetuksesta, se on hänen ongelmansa.”

Sari Riihijärvi, 39, palvelujohtaja, vastaanotot

”Kun sain ensimmäisen lapsen, minulla oli aikaa miettiä, mitä uraltani haluan. Halusin kokeilla muutakin kuin syöpälääkärin työtä. Lääkärit pysyvät monesti virassaan eläkeikään asti, mutta minusta se tuntui vanhanaikaiselta ajatukselta.

Olin osastonlääkärinä eli vastuutehtävässä, ja siitä kykyjenetsijäkonsultti bongasi minut Terveystaloon. Tulin palvelujohtajaksi vuonna 2014, ja vastuullani on siitä lähtien ollut Terveystalon vastaanottotoiminta. Vastaan vastaanottojemme lääketieteellisestä laadusta ja palvelujen kehittämisestä kaikissa 170 yksikössämme.

Koska työntekijöistämme suurin osa on naisia, tuntuu tärkeältä että naisia palkataan myös pomoportaaseen. En usko siihen, että joku johtaisi paremmin kuin toinen yksin sukupuolensa takia, mutta esikuvien on hyvä olla monipuolisia. Miesvaltainen johto naisvaltaisella alalla vaikuttaisi ehkä ulospäinkin kummalliselta.

En joudu miettimään sukupuoltani työpaikalla, mutta talon ulkopuolella törmään joskus ennakkoluuloihin. Jotkut ihmettelevät, miten voin naisena tehdä tällaista työtä.

Meillä on opettavainen moniammatillinen yhteisö, jossa asioita tapahtuu nopeasti. Voisin edetä vielä ylemmällekin tasolle, koska haluan haastaa itseäni.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Naisjohtajat
  • Yritykset
  • Ura
  • Työelämä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    2. 2

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    3. 3

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    4. 4

      Britannia ”raivoissaan” USA:lle materiaalin vuotamisesta – Trumpin hallinnosta jaettiin brittien luottamuksellisesti antamia Manchester-kuvia medialle

    5. 5

      Paljonko kuusivuotias saa maksaa?

    6. 6

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    7. 7

      Tähtien sota ilmestyi 40 vuotta sitten, mutta George Lucasin mielestä elokuva ei ole valmis – ja siksi hän on onnistunut lähes pilaamaan sen

    8. 8

      Kesätorstaisin Mauno Koivistolle ei saanut puhua politiikkaa, muuten seuraukset olivat tylyt – lentopallokaverit muistelevat peli-iltoja Kultarannassa

    9. 9

      ”Töihin on kiva tulla, kun on pientä vipinää” – Tutkimusten mukaan työpaikkasuhteet voivat lisätä työmotivaatiota

    10. 10

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    4. 4

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    5. 5

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    6. 6

      Video näyttää golfkentällä löntystelevän karhun – poliisi varoittaa Espoossa liikkuvasta yksilöstä

    7. 7

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    8. 8

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    9. 9

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    10. 10

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää