Valikko
Ura

Hiljaisen tiedon siirtäminen kuulostaa hienolta – mutta kyse voi olla niinkin arkisesta seikasta kuin pomot pohtimassa alaistensa taitoja

Turengin jäätelötehtaassa vaihtuu johtaja, ja siellä hiljaisen tiedon siirto kesti koko syksyn.

Turengin jäätelötehtaan konttorissa on huone, jossa seisoo kaksi työpöytää vastakkain. Toinen on vanhan toimitusjohtajan pöytä, toinen uuden.

Pöydät ovat putipuhtaat. Töitä on silti tehty koko syksy, pöytien haltijat vakuuttavat. Arto Seppä-Lassila on siirtänyt uransa aikana kertyneitä tietojaan seuraajalleen Tuukka Kaukorannalle, eikä se ole tapahtunut paperipinoja plaraamalla eikä tietokoneen ruudulla. Jäätelötehtaan johtamiseen tarvittava hiljainen tieto on siirtynyt keskustelemalla.

”Kaikkia tehtaan johtamisen asioita ei voi oppia kirjoista”, Seppä-Lassila, 63, selittää.

Mikä sitä paljon puhuttua hiljaista tietoa sitten on?

”Kirjoista voi lukea koneiden toiminnasta ja laitteista, mutta ei sitä, minkälaista henkilökuntaa meillä on. Ihmisten ammattitaitoa, tietoja, osaamista ja persoonallisuuksia ei ole kirjattu mihinkään muistiin.”

Joku voisi sanoa, että kyse on siis alaisista juoruamisesta, mutta Seppä-Lassilan mukaan käsitys alaisten vahvuuksista on strategista tietoa.

”Niistä pitää voida puhua avoimesti niin, että työntekijät sijoitetaan paikkoihin, jotka vastaavat parhaiten heidän taitojaan”, hän perustelee.

Seppä-Lassila siirtyy eläkkeelle vuoden vaihteessa johdettuaan tehdasta runsaat neljä vuotta, ja hänen paikalleen astuu Tuukka Kaukoranta, 41.

Työntekijät oppii tuntemaan, kun heidän kanssaan tekee töitä. Seuraava tehtaanjohtaja Kaukoranta ei näin ollen ole kädetön aloittaessaan uudessa työssä tammikuun alussa. Hänellä on seitsemäntoista vuoden kokemus työskentelystä Turengin jäätelötehtaalla.

Kaukoranta aloitti meijeriteknikkona ja on edennyt siitä ylöspäin tuotantotyönjohtajaksi, logistiikkajohtajaksi ja nyt koko tehtaan johtajaksi. Samanlaisen urapolun kulki myös Arto Seppä-Lassila aikanaan.

”Olemme keskustelleet johtamisesta pitkin syksyä. Olen jakanut Tuukalle omia ajatuksiani johtamisesta, mutta hän jatkaa työtä omilla näkemyksillään. Missään tehtävässä ei siirrytä toisen saappaisiin. Kaikki työt tehdään omat kengät jalassa”, Seppä-Lassila sanoo.

Kaukorannan mukaan Seppä-Lassila on opettanut häntä muun muassa terävillä iskulauseilla.

”Arto siteeraa mielellään vanhaa sanontaa, jonka mukaan joukkoja johdetaan edestäpäin. Siinä johtajan pitää ottaa oma paikkansa, mutta on erittäin tärkeää tiedostaa, milloin tulee antaa tilaa henkilöstölle. Hän on painottanut myös sitä, että menestys syntyy porukan yhteistyöllä ja johtajan rooli korostuu vastoinkäymisien hetkillä”, Kaukoranta summaa saamiaan neuvoja.

Kun Seppä-Lassila johti Janakkalan Turengissa sijaitsevaa jäätelötehdasta, hän halusi parantaa työturvallisuutta, saada työntekijöiden äänen kuuluviin tehtaan asioissa ja laajentaa tehdasta. Turha mainita, että kaikki tuo toteutui.

Turengin jäätelötehdas on Suomen suurin jäätelötehdas. Valio perusti sen vuonna 1962. Valio myi jäätelötehtaan vuonna 2004 kansainväliselle suuryritykselle Nestlélle, jonka pääkonttori toimii Sveitsissä.

Kun Nestlé osti tehtaan, se mittasi uuden tehtaansa tehokkuuden kansainvälisillä mittareilla. Yhtiö teetti saman mittauksen yhteensä viidessäsadassa tehtaassaan eri puolilla maailmaa. Turenkilaiset kokivat elämänsä yllätyksen: entinen Valion jäätelötehdas jäi vertailun häntäpäähän – viidenkymmenen huonoimman tehtaan joukkoon.

Mittaus selvitti laatua, turvallisuutta, kustannuksia, tehokkuutta ja ympäristötekijöitä.

”Se oli meille järkytys, koska olimme kuvitelleet olevamme hyviä. Suomalaisen sisun ja voitontahdon avulla päätimme kuitenkin näyttää, että osaamme.”

Käänne parempaan tapahtui Seppä-Lassilan mukaan kymmenessä vuodessa. Kuluneena syksynä tehdas oli jo viidenkymmenen parhaan joukossa.

Yhtäkään työtapaturmaa ei ole sattunut pariin vuoteen, kun viisitoista vuotta sitten terveyskeskuskäynteihin johtaneita tapaturmia oli noin kolmetoista vuodessa. Turvallisuus parani, kun johto päätti uusia laitteita ja kuunnella työntekijöitä siitä, missä paikoissa oli ollut riski tapaturmille.

Tehtaan päätyminen Nestlélle kymmenkunta vuotta sitten oli osalle tehtaan työntekijöistä kova pala.

”Mielialat olivat matalalla, kun iso kansainvälinen yritys osti tehtaan. Emme tienneet, mitä tulee tapahtumaan, mutta pystyimme kääntämään tilanteen hyvään suuntaan”, Seppä-Lassila muistelee.

Tuorein omistajavaihdos tapahtui lokakuussa, kun Turengin jäätelötehdas siirtyi Froneri Finland Oy:n omistukseen. Linkki Nestléen säilyi, koska Nestlé omistaa puolet Fronerista.

Froneri Finland Oy on kansainvälisen Fronerin tytäryhtiö. Sekin perustettiin lokakuussa, kun englantilainen jäätelötehdas R & R sulautui Nestléen. Yritys toimii 22 maassa ja työllistää 15 000 ihmistä.

”Yhdistyminen Froneriin oli pikkujuttu verrattuna ensimmäiseen suureen fuusioitumiseen Nestlén kanssa. Tämä koetaan nyt mahdollisuutena”, Seppä-Lassila sanoo.

Turengin jäätelötehdasta on laajennettu monta kertaa. Edellinen iso laajennus tapahtui vuonna 1990, jolloin tuotantolinjoja lisättiin. Viime vuonna tehdas sai uuden pesukeskuksen.

”Tehtaan tuottamat jäätelömäärät ovat kaksikymmentäkertaiset verrattuna 1960-luvun alkuun. Valion jäätelönvalmistus siirtyi Turenkiin kokonaisuudessaan 1980-luvulla”, Seppä-Lassila kertoo.

Tuotannon kasvaminen on merkinnyt myös henkilökunnan moninkertaistumista. Seppä-Lassila arvelee, että väkimäärä tehtaalla on kymmenkertaistanut 1960-luvusta.

Nyt tehdas työllistää 150 työntekijää ympäri vuoden. Keväällä ja kesällä saapuvat kausityöntekijät, joita tehdas palkkaa noin sata.

Tehdas työllistää kesällä etenkin alueella asuvia nuoria ja osa-aikaisesti työskenteleviä naisia. Osa työntekijöistä tulee Hämeenlinnasta.

Työ jäätelötehtaalla on muuttunut paljon. Automaatio on ­korvannut työvaiheita varsinkin 1990-luvulta lähtien. Koneet valmistavat jäätelömassan ja ne hoitavat myös vispaamisen, kun massasta syntyy jäätelöä. Osan jäätelöstä pakkaavat koneet, mutta osan pikkujäätelöistä kuten puikot työntekijät pakkaavat kuljetuslaatikoihin käsin.

Henkilöstö valvoo koneita ja tarkkailee, että raaka-aineet tulevat koneisiin oikeassa suhteessa reseptiä noudattaen.

”Vaikka tuotanto on pitkälle automatisoitu, koneita pitää säätää ja ohjata samaan tapaan kuin autoa”, Seppä-Lassila toteaa.

Suomalaiset syövät jäätelöä jälkiruokana vuoden ympäri. Huippu osuu tietysti kesään, ja silloin suomalaisille maistuvat yksittäispakatut tuutit ja puikot – kaksikymmentä kertaa enemmän kuin muina vuodenaikoina.

Vuonna 2010 asetettu makeisvero vähensi jäätelön kulutusta. Suomalainen syö nykyisin kaksitoista litraa jäätelöä vuodessa, kun kulutus ennen makeisveroa oli neljätoista litraa vuodessa.

Menekin laskua seurasivat yt-neuvottelut. Tehtaalla piti vähentää työvoimaa, koska tuotanto väheni miljoonia litroja.

Seppä-Lassila ja Kaukoranta toivovat, että jäätelön kulutus nousee taas, kun makeisvero poistuu vuoden alussa.

Turengin tehtaalla on tuotekehitysyksikkö, jossa luodaan uusia jäätelöitä. Niitä lanseerataan keväisin ja syksyisin. Uusia makuvivahteita saadaan lisäämällä jäätelöihin esimerkiksi hilloja, keksejä tai karamelleja.

Uutuuksia tulee markkinoille joka vuosi noin kolmekymmentä. Osa jää pysyviksi, osan tuotanto loppuu, jos kuluttajat eivät löydä uutta jäätelöä.

Seppä-Lassilan mukaan suomalaiset pitävät kermajäätelöstä. Vähäkalorisemmat maitojäätelöt eivät mene yhtä hyvin kaupaksi kuin kermajäätelö. Jugurttijäätelöitä Suomessa myydään jonkin verran, mutta ne eivät ole yhtä suosittuja kuin Keski-Euroopassa.

Jäätelöiden perusmaut ympäri maailmaa ovat vanilja, suklaa ja mansikka. Suomalaiset pitävät Seppä-Lassilan mukaan myös lakritsa- ja minttujäätelöstä.

Suomeen on syntynyt viime vuosina uusia pieniä jäätelötehtaita. Seppä-Lassila toivottaa uudet yrittäjät tervetulleiksi.

”Kilpailu on hyvä asia. Kokonaiskulutus kasvaa, kun markkinoille tulee uusia yrittäjiä tuottamaan jäätelöelämyksiä.”

Tuukka Kaukoranta aikoo muuttaa jonkin verran työskentelytapoja yhtiön uutena johtajana.

”Meillä on parantamisen varaa nopeudessa. Moniin asioihin voi reagoida ripeämmin.”

Hänen ohjenuoransa on Lean-ajattelu. Alun perin Japanissa Toyotan autotehtailla kehitetty Lean-ajattelu merkitsee toimintatapojen jatkuvaa parantamista. Kaukorannan mukaan se onnistuu, kun työntekijät pääsevät kehittämään ammattitaitoaan ja he saavat enemmän vastuuta ja päätösvaltaa.

”Työntekijöiden osaaminen ruokkii itse itseään”, Kaukoranta uskoo.

Johtaja pitää ovet avoinna, jotta työntekijät voivat tulla keskustelemaan mahdollisista ongelmista.

”Ihmiset ovat tärkein voimavaramme. Koneet eivät tee jäätelöä ilman ihmisiä. Johtajan tärkein tehtävä on luoda sellaiset olosuhteet, jossa työntekijät saavuttavat asetetut tavoitteet.”

Turengin jäätelötehtaan johtajalla on muuan erikoinen työtehtävä, jota voisi pitää jopa työsuhde-etuna. Johtaja nimittäin valvoo laatua maistamalla joka aamu, millaista jäätelöä tehtaalla on tuotettu.

Mitkä ovat väistyvän ja uuden johtajan lempijäätelöt?

Arto Seppä-Lassilan suosikki on suklaatuutti.

”Suklaatuutti on perinteinen suomalainen jäätelö ja yksi vanhimpia jäätelöitä.”

Tuukka Kaukoranta pitää Aino-merkin vanhanajan vaniljasta.

”Olen maistellut maailmalla monenlaisia jäätelöitä, mutta mistään en ole löytänyt yhtä herkullista vaniljajäätelöä kuin viiden litran paketeissa myytävät vanhanajan vaniljajäätelöt.”

Fakta

Turengin jäätelötehdas


 1935: Oy Jäätelö - Glass AB aloitti jäätelönvalmistuksen ja otti käyttöönsä Pingviini-hahmon.

 1936: Valio Oy perusti ensimmäisen jäätelökahvilan Lasipalatsiin Helsinkiin.

 1962: Valion jäätelötehdas valmistui Turenkiin.

 1968: Ensimmäiset nykymuotoiset Eskimopuikot tulivat markkinoille.

 2004: Nestlé osti Valiojäätelön liiketoiminnan ja Turengin jäätelötehtaan.

 2016: Omistajaksi tuli Froneri Finland Oy.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Ura
  • Johtaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    2. 2

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    5. 5

      Sirkka Lekman on leikannut Linnanmäellä tuhansia siluetteja, mutta tänä kesänä vuosikymmenten työ päättyy – ”En halua, että minua pitää höpsähtäneenä talutella kulisseihin’

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Suunnitteletko budjettimatkaa? Hintavertailu kertoo, missä on nyt edullista lomailla

    8. 8

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    9. 9

      Mies tunkeutui ikkunasta suihkussa olleen henkilön asuntoon Turussa – asukas juoksi hänet kiinni

    10. 10

      Vladimir Putin on kokenut koiraihminen, mutta aina hän ei käyttäydy vastuullisen koiranomistajan lailla – Putinin Konni päätyi luontonsa vastaisesti pelottelutehtäviin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    4. 4

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    5. 5

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    8. 8

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    9. 9

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    10. 10

      Trump: Minulla on tarvittaessa ”täydelliset armahdusvaltuudet” – tutkijat kyseenalaistavat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    3. 3

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää