Valikko
Ura

Hiljaisen tiedon siirtäminen kuulostaa hienolta – mutta kyse voi olla niinkin arkisesta seikasta kuin pomot pohtimassa alaistensa taitoja

Turengin jäätelötehtaassa vaihtuu johtaja, ja siellä hiljaisen tiedon siirto kesti koko syksyn.

Turengin jäätelötehtaan konttorissa on huone, jossa seisoo kaksi työpöytää vastakkain. Toinen on vanhan toimitusjohtajan pöytä, toinen uuden.

Pöydät ovat putipuhtaat. Töitä on silti tehty koko syksy, pöytien haltijat vakuuttavat. Arto Seppä-Lassila on siirtänyt uransa aikana kertyneitä tietojaan seuraajalleen Tuukka Kaukorannalle, eikä se ole tapahtunut paperipinoja plaraamalla eikä tietokoneen ruudulla. Jäätelötehtaan johtamiseen tarvittava hiljainen tieto on siirtynyt keskustelemalla.

”Kaikkia tehtaan johtamisen asioita ei voi oppia kirjoista”, Seppä-Lassila, 63, selittää.

Mikä sitä paljon puhuttua hiljaista tietoa sitten on?

”Kirjoista voi lukea koneiden toiminnasta ja laitteista, mutta ei sitä, minkälaista henkilökuntaa meillä on. Ihmisten ammattitaitoa, tietoja, osaamista ja persoonallisuuksia ei ole kirjattu mihinkään muistiin.”

Joku voisi sanoa, että kyse on siis alaisista juoruamisesta, mutta Seppä-Lassilan mukaan käsitys alaisten vahvuuksista on strategista tietoa.

”Niistä pitää voida puhua avoimesti niin, että työntekijät sijoitetaan paikkoihin, jotka vastaavat parhaiten heidän taitojaan”, hän perustelee.

Seppä-Lassila siirtyy eläkkeelle vuoden vaihteessa johdettuaan tehdasta runsaat neljä vuotta, ja hänen paikalleen astuu Tuukka Kaukoranta, 41.

Työntekijät oppii tuntemaan, kun heidän kanssaan tekee töitä. Seuraava tehtaanjohtaja Kaukoranta ei näin ollen ole kädetön aloittaessaan uudessa työssä tammikuun alussa. Hänellä on seitsemäntoista vuoden kokemus työskentelystä Turengin jäätelötehtaalla.

Kaukoranta aloitti meijeriteknikkona ja on edennyt siitä ylöspäin tuotantotyönjohtajaksi, logistiikkajohtajaksi ja nyt koko tehtaan johtajaksi. Samanlaisen urapolun kulki myös Arto Seppä-Lassila aikanaan.

”Olemme keskustelleet johtamisesta pitkin syksyä. Olen jakanut Tuukalle omia ajatuksiani johtamisesta, mutta hän jatkaa työtä omilla näkemyksillään. Missään tehtävässä ei siirrytä toisen saappaisiin. Kaikki työt tehdään omat kengät jalassa”, Seppä-Lassila sanoo.

Kaukorannan mukaan Seppä-Lassila on opettanut häntä muun muassa terävillä iskulauseilla.

”Arto siteeraa mielellään vanhaa sanontaa, jonka mukaan joukkoja johdetaan edestäpäin. Siinä johtajan pitää ottaa oma paikkansa, mutta on erittäin tärkeää tiedostaa, milloin tulee antaa tilaa henkilöstölle. Hän on painottanut myös sitä, että menestys syntyy porukan yhteistyöllä ja johtajan rooli korostuu vastoinkäymisien hetkillä”, Kaukoranta summaa saamiaan neuvoja.

Kun Seppä-Lassila johti Janakkalan Turengissa sijaitsevaa jäätelötehdasta, hän halusi parantaa työturvallisuutta, saada työntekijöiden äänen kuuluviin tehtaan asioissa ja laajentaa tehdasta. Turha mainita, että kaikki tuo toteutui.

Turengin jäätelötehdas on Suomen suurin jäätelötehdas. Valio perusti sen vuonna 1962. Valio myi jäätelötehtaan vuonna 2004 kansainväliselle suuryritykselle Nestlélle, jonka pääkonttori toimii Sveitsissä.

Kun Nestlé osti tehtaan, se mittasi uuden tehtaansa tehokkuuden kansainvälisillä mittareilla. Yhtiö teetti saman mittauksen yhteensä viidessäsadassa tehtaassaan eri puolilla maailmaa. Turenkilaiset kokivat elämänsä yllätyksen: entinen Valion jäätelötehdas jäi vertailun häntäpäähän – viidenkymmenen huonoimman tehtaan joukkoon.

Mittaus selvitti laatua, turvallisuutta, kustannuksia, tehokkuutta ja ympäristötekijöitä.

”Se oli meille järkytys, koska olimme kuvitelleet olevamme hyviä. Suomalaisen sisun ja voitontahdon avulla päätimme kuitenkin näyttää, että osaamme.”

Käänne parempaan tapahtui Seppä-Lassilan mukaan kymmenessä vuodessa. Kuluneena syksynä tehdas oli jo viidenkymmenen parhaan joukossa.

Yhtäkään työtapaturmaa ei ole sattunut pariin vuoteen, kun viisitoista vuotta sitten terveyskeskuskäynteihin johtaneita tapaturmia oli noin kolmetoista vuodessa. Turvallisuus parani, kun johto päätti uusia laitteita ja kuunnella työntekijöitä siitä, missä paikoissa oli ollut riski tapaturmille.

Tehtaan päätyminen Nestlélle kymmenkunta vuotta sitten oli osalle tehtaan työntekijöistä kova pala.

”Mielialat olivat matalalla, kun iso kansainvälinen yritys osti tehtaan. Emme tienneet, mitä tulee tapahtumaan, mutta pystyimme kääntämään tilanteen hyvään suuntaan”, Seppä-Lassila muistelee.

Tuorein omistajavaihdos tapahtui lokakuussa, kun Turengin jäätelötehdas siirtyi Froneri Finland Oy:n omistukseen. Linkki Nestléen säilyi, koska Nestlé omistaa puolet Fronerista.

Froneri Finland Oy on kansainvälisen Fronerin tytäryhtiö. Sekin perustettiin lokakuussa, kun englantilainen jäätelötehdas R & R sulautui Nestléen. Yritys toimii 22 maassa ja työllistää 15 000 ihmistä.

”Yhdistyminen Froneriin oli pikkujuttu verrattuna ensimmäiseen suureen fuusioitumiseen Nestlén kanssa. Tämä koetaan nyt mahdollisuutena”, Seppä-Lassila sanoo.

Turengin jäätelötehdasta on laajennettu monta kertaa. Edellinen iso laajennus tapahtui vuonna 1990, jolloin tuotantolinjoja lisättiin. Viime vuonna tehdas sai uuden pesukeskuksen.

”Tehtaan tuottamat jäätelömäärät ovat kaksikymmentäkertaiset verrattuna 1960-luvun alkuun. Valion jäätelönvalmistus siirtyi Turenkiin kokonaisuudessaan 1980-luvulla”, Seppä-Lassila kertoo.

Tuotannon kasvaminen on merkinnyt myös henkilökunnan moninkertaistumista. Seppä-Lassila arvelee, että väkimäärä tehtaalla on kymmenkertaistanut 1960-luvusta.

Nyt tehdas työllistää 150 työntekijää ympäri vuoden. Keväällä ja kesällä saapuvat kausityöntekijät, joita tehdas palkkaa noin sata.

Tehdas työllistää kesällä etenkin alueella asuvia nuoria ja osa-aikaisesti työskenteleviä naisia. Osa työntekijöistä tulee Hämeenlinnasta.

Työ jäätelötehtaalla on muuttunut paljon. Automaatio on ­korvannut työvaiheita varsinkin 1990-luvulta lähtien. Koneet valmistavat jäätelömassan ja ne hoitavat myös vispaamisen, kun massasta syntyy jäätelöä. Osan jäätelöstä pakkaavat koneet, mutta osan pikkujäätelöistä kuten puikot työntekijät pakkaavat kuljetuslaatikoihin käsin.

Henkilöstö valvoo koneita ja tarkkailee, että raaka-aineet tulevat koneisiin oikeassa suhteessa reseptiä noudattaen.

”Vaikka tuotanto on pitkälle automatisoitu, koneita pitää säätää ja ohjata samaan tapaan kuin autoa”, Seppä-Lassila toteaa.

Suomalaiset syövät jäätelöä jälkiruokana vuoden ympäri. Huippu osuu tietysti kesään, ja silloin suomalaisille maistuvat yksittäispakatut tuutit ja puikot – kaksikymmentä kertaa enemmän kuin muina vuodenaikoina.

Vuonna 2010 asetettu makeisvero vähensi jäätelön kulutusta. Suomalainen syö nykyisin kaksitoista litraa jäätelöä vuodessa, kun kulutus ennen makeisveroa oli neljätoista litraa vuodessa.

Menekin laskua seurasivat yt-neuvottelut. Tehtaalla piti vähentää työvoimaa, koska tuotanto väheni miljoonia litroja.

Seppä-Lassila ja Kaukoranta toivovat, että jäätelön kulutus nousee taas, kun makeisvero poistuu vuoden alussa.

Turengin tehtaalla on tuotekehitysyksikkö, jossa luodaan uusia jäätelöitä. Niitä lanseerataan keväisin ja syksyisin. Uusia makuvivahteita saadaan lisäämällä jäätelöihin esimerkiksi hilloja, keksejä tai karamelleja.

Uutuuksia tulee markkinoille joka vuosi noin kolmekymmentä. Osa jää pysyviksi, osan tuotanto loppuu, jos kuluttajat eivät löydä uutta jäätelöä.

Seppä-Lassilan mukaan suomalaiset pitävät kermajäätelöstä. Vähäkalorisemmat maitojäätelöt eivät mene yhtä hyvin kaupaksi kuin kermajäätelö. Jugurttijäätelöitä Suomessa myydään jonkin verran, mutta ne eivät ole yhtä suosittuja kuin Keski-Euroopassa.

Jäätelöiden perusmaut ympäri maailmaa ovat vanilja, suklaa ja mansikka. Suomalaiset pitävät Seppä-Lassilan mukaan myös lakritsa- ja minttujäätelöstä.

Suomeen on syntynyt viime vuosina uusia pieniä jäätelötehtaita. Seppä-Lassila toivottaa uudet yrittäjät tervetulleiksi.

”Kilpailu on hyvä asia. Kokonaiskulutus kasvaa, kun markkinoille tulee uusia yrittäjiä tuottamaan jäätelöelämyksiä.”

Tuukka Kaukoranta aikoo muuttaa jonkin verran työskentelytapoja yhtiön uutena johtajana.

”Meillä on parantamisen varaa nopeudessa. Moniin asioihin voi reagoida ripeämmin.”

Hänen ohjenuoransa on Lean-ajattelu. Alun perin Japanissa Toyotan autotehtailla kehitetty Lean-ajattelu merkitsee toimintatapojen jatkuvaa parantamista. Kaukorannan mukaan se onnistuu, kun työntekijät pääsevät kehittämään ammattitaitoaan ja he saavat enemmän vastuuta ja päätösvaltaa.

”Työntekijöiden osaaminen ruokkii itse itseään”, Kaukoranta uskoo.

Johtaja pitää ovet avoinna, jotta työntekijät voivat tulla keskustelemaan mahdollisista ongelmista.

”Ihmiset ovat tärkein voimavaramme. Koneet eivät tee jäätelöä ilman ihmisiä. Johtajan tärkein tehtävä on luoda sellaiset olosuhteet, jossa työntekijät saavuttavat asetetut tavoitteet.”

Turengin jäätelötehtaan johtajalla on muuan erikoinen työtehtävä, jota voisi pitää jopa työsuhde-etuna. Johtaja nimittäin valvoo laatua maistamalla joka aamu, millaista jäätelöä tehtaalla on tuotettu.

Mitkä ovat väistyvän ja uuden johtajan lempijäätelöt?

Arto Seppä-Lassilan suosikki on suklaatuutti.

”Suklaatuutti on perinteinen suomalainen jäätelö ja yksi vanhimpia jäätelöitä.”

Tuukka Kaukoranta pitää Aino-merkin vanhanajan vaniljasta.

”Olen maistellut maailmalla monenlaisia jäätelöitä, mutta mistään en ole löytänyt yhtä herkullista vaniljajäätelöä kuin viiden litran paketeissa myytävät vanhanajan vaniljajäätelöt.”

Fakta

Turengin jäätelötehdas


 1935: Oy Jäätelö - Glass AB aloitti jäätelönvalmistuksen ja otti käyttöönsä Pingviini-hahmon.

 1936: Valio Oy perusti ensimmäisen jäätelökahvilan Lasipalatsiin Helsinkiin.

 1962: Valion jäätelötehdas valmistui Turenkiin.

 1968: Ensimmäiset nykymuotoiset Eskimopuikot tulivat markkinoille.

 2004: Nestlé osti Valiojäätelön liiketoiminnan ja Turengin jäätelötehtaan.

 2016: Omistajaksi tuli Froneri Finland Oy.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Ura
  • Johtaminen
  • Jäätelö

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Lennolla kolmasosa matkustajista loukkaantui hiukkasen osuttua koneeseen – kosminen säteily voi sekoittaa elektroniikkaa

    2. 2

      ”No English? No problem!” Japanilaisurheilijan hillitön tv-haastattelu kiertää nyt netissä – ja toimii inspiraationa kaikille

    3. 3

      Sastamalaisnuorten taposta epäillyn kuljettajan taustat: Pahoinpitelyjä, rattijuopumus ja tuore avioerohakemus

    4. 4

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    5. 5

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    6. 6

      Tutkimus: Gluteeniton ruokavalio voi aiheuttaa yllättävän riskin terveydelle

    7. 7

      Maailman suosituin tubettaja joutui keskelle poliittisen korrektiuden kamppailua, joka ravistelee länsimaita – Tästä on kyse PewDiePie-kohussa

    8. 8

      Katainen EU:n johtopaikalle? Italialaislehden mukaan Juncker on eroamassa ja ”Katainen on vahvoilla seuraajaksi”

    9. 9

      Trumpin kommentit nostivat jälleen esiin Ruotsin maahan­muuton ja sen yhteyden rikollisuuteen: mikä on liioittelua, mikä totta?

    10. 10

      ”Ei mitään ylimääräistä, ikkunatkin ovat veivattavat” – Halpamerkki Dacia kasvattaa myyntiään, koska kaikki eivät kaipaa hienouksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    2. 2

      Trump selitti Ruotsissa hämmentäneitä terrorismi­vihjailujaan – kertoo viitanneensa Fox-kanavan uutislähetykseen

    3. 3

      Tutkimus: Gluteeniton ruokavalio voi aiheuttaa yllättävän riskin terveydelle

    4. 4

      Meni kahdeksan vuotta, mutta nyt olen onnellinen yksin

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Sastamalan kuolonkolaria epäillään tahalliseksi: Poliisi oli saanut jo aikaisemmin yleisövinkkejä tapoista epäillyn liikkumisesta

    7. 7

      Merivoimat hakee uutta asetta, jossa ”vain mielikuvitus on rajana” – erikoinen tietopyyntö herätti kummastusta

    8. 8

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    9. 9

      Pekka Väänänen viettää Nuuksion metsissä vähintään 300 päivää vuodessa ja on huolissaan luonnosta vieraantuneista ihmisistä – ”Yksi sukupolvi on mennyt”

    10. 10

      Lennolla kolmasosa matkustajista loukkaantui hiukkasen osuttua koneeseen – kosminen säteily voi sekoittaa elektroniikkaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    2. 2

      Persoonallisuus vaikuttaa ystävyyssuhteisiin – Tee ystävyystesti, joka kertoo millainen olet itse

    3. 3

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    4. 4

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    5. 5

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    6. 6

      Rap-artisti käski Helsingissä naiset ja vähemmistöt eturiviin ja miehet antamaan tilaa, koska emme itse tajua sitä tehdä

    7. 7

      Jäätyneenä Vuosaaresta löytynyt koiranpentu ”lopetettiin asianmukaisesti” – tapaus herätti raivoa jopa alamaailmaa myöten

    8. 8

      Sähköyhtiöiden hyvitettävä asiakkailleen ylisuuria siirtomaksuja – HS:n hakukone kertoo, oletko saajien joukossa

    9. 9

      16-vuotias Tuure Boelius nousi tähdeksi tubettajana, valittiin Vuoden homoksi – ja pettyi pahasti Suomen mediaan

    10. 10

      Pohjois-Korean naisagentit diktaattorin palveluksessa: Kim Hyon-hui pudotti matkustajakoneen, ei ehtinyt nielaista syanidikapselia ja jäi kiinni

    11. Näytä lisää