Valikko
Ura

Pelialalla pomoista tuli innostajia, ja sieltä ilmiö leviää muualle – ”On ymmärretty, että tieto, osaaminen ja älykkyys eivät sijaitse ensisijaisesti johtoportaassa”

Pomojen rooli muuttuu tulevaisuudessa, uskoo johtamisesta lukuisia kirjoja kirjoittanut Pentti Sydänmaalakka.

Tältä pelialan toimistossa tietysti näyttää: värikkäitä säkkituoleja, leijulaudoilla liikkuvia työntekijöitä, lounge-tilan pöydällä pizzalaatikoita ja kulman takana rentoutumishuone. Ja kun katsoo tarkemmin ympärilleen, huomaa myös pelikonsolin, hierovan tuolin ja pöytäjalkapallopelin.

Tässä Helsingin ydinkeskustan Makkaratalossa sijaitsevassa toimistossa täyttyvät siis kaikki it- ja pelialan konttorin tunnusmerkit.

Kyseessä on Unity Technologiesin Suomen-toimisto. Alun perin sama väki työskenteli pelimarkkinointiyritys Applifierilla, jonka Unity osti vuonna 2014. Unity tekee pelialustoja ja auttaa pelinkehittäjiä markkinoimaan pelejään. Esimerkiksi Pokémon Go -peli toimii Unityn alustalla.

Toimitusjohtaja Jussi Laakkonen tiivistää toimiston säännöt: ”No assholes around”, eli urpoja ei siedetä.

”Lahjakkuudella ja taidoilla on väliä, mutta täytyy myös olla hyvä tyyppi”, Laakkonen sanoo.

Muita sääntöjä ei juuri ole. Jos joku haluaa aloittaa uuden perinteen tai muuttaa työskentelymallia, niin sen saa tehdä lupia kyselemättä. Esimerkiksi pöydällä olevat pizzalaatikot tulivat Laakkoselle yllätyksenä.

”Tiimi oli päättänyt aloittaa pizzaperjantai-tavan, jossa he käyvät viikon tärkeät asiat läpi pizzan äärellä. Mikäs siinä.”


Uudenlainen johtamiskulttuuri on tyypillistä nuorille it-yrityksille, mutta trendi on nousussa muissakin työpaikoissa. Johtamisesta lukuisia kirjoja kirjoittanut ja itsekin johtajana työskennellyt Pentti Sydänmaanlakka kertoo, että hierarkisista organisaatioista siirrytään verkostomaisiin organisaatioihin.

”On ymmärretty, että tieto, osaaminen ja älykkyys eivät sijaitse ensisijaisesti johtoportaassa”, Sydänmaanlakka selittää.

Toiminta muuttuu tiimimäiseksi. Kontrollin tilalle tulee yhdessä tekeminen ja innostaminen. Silloin vastuu jakautuu tasaisemmin, mikä myös sitouttaa työntekijöitä.

Unityn tuotejohtaja Kaisa Salakka kertoo, että toimistolla järjestetään joka maanantai yhteinen aamiainen. Työntekijät ottavat muutenkin vastuuta yhteisistä toiminnoista.

”Ihmiset ideoivat erilaisia oheis- ja harrastetoimintoja, ja sitten niitä toteutetaan porukalla”, Salakka sanoo.

Salakan kokemuksen mukaan matalahierarkinen johtamiskulttuuri tekee työn järjestelystä helpompaa.

”Jokainen saa löytää itselleen sopivimmat työtavat. Itse teen lyhyitä päiviä, ja illalla soittelen puheluita kollegoille San Franciscoon. Se aikataulu sopii perhe-elämääni”, Salakka sanoo.


Unityssä työskentelee yhteensä 1 300 ihmistä 25 eri maassa, joten yhteydenpito ulkomaille on välttämätöntä. Toimitusjohtaja Laakkonenkin tekee lyhyempiä päiviä toimistossa ja pitää yhteyttä muualle tarvittaessa kotoa käsin.

”Konttorilla työskentelen 6–8 tuntia ja lasten mentyä nukkumaan vielä 2–3 tuntia”, Laakkonen kertoo.

Kerran kuukaudessa Unityn työntekijät tilaavat koko reilun sadan hengen porukalle lounaan pitopalvelusta. Toimistolla järjestetään myös elokuvailtoja, ja yksi työntekijä alkoi tuoda koiraansa töihin toimistokoiraksi. Kertoman mukaan kaikki ihastuivat siihen ensinäkemältä.

Joka tiistai työntekijöillä on sählyvuoro. Kun uusi työntekijä esittäytyy ensimmäisessä viikkopalaverissaan, hän saa kutsun sählyjengiin.


Firma on houkutellut osaavia työntekijöitä muualta maailmasta Suomeen. Israelilainen Daniel Zautner muutti Helsinkiin kaksi vuotta sitten, ja tiivis työporukka helpotti uuteen maahan sopeutumista.

”Yhteisö oli täällä valmiina. Ympärillä oleviin ihmisiin pystyi heti luottamaan.”

Zautner kehuu erityisesti työkulttuuria, jossa jokaisen ääntä kuunnellaan. Mielipiteitä kysellään, ja oletus on, että jokainen niitä kertoo.

”Muissa firmoissa joku sanoo, mitä pitää tehdä. Täällä johto antaa tilaa luovuudelle, joten työntekoon ei kyllästy”, Zautner sanoo.

Luovuutta ja vapautta ruokkivat toimistot, joissa työntekijä viihtyy vapaa-ajallakin, saattavat myös ahdistaa. Monesti työkulttuuristaan palkitun ohjelmistoyhtiö Vincitin asiakkuusjohtaja Petri Suhonen kertoi syksyllä blogissa työuupumuksestaan. Hän oivalsi sen johtuvan liiallisesta vapaudesta ja kyvyttömyydestään johtaa omaa itseään.

Jussi Laakkonen tiedostaa ongelman: vapaus tuo vastuuta työntekijälle. Laakkonen kertoo varoittavan esimerkin yhdysvaltalaisista startup-yrityksistä, joissa lähes kilpaillaan siitä, kuinka kauan kukin istuu toimistolla. Siihen ei Unitylla mennä.

”Stressi tulee siitä, että tuntee avuttomuutta. Pyrimme siihen, että kukaan ei olisi yksin vastuussa ongelmista”, Laakkonen sanoo.

Hän kuitenkin luottaa siihen, että työntekijät löytävät itse tasapainon työn ja vapaa-ajan välille.


Kaisa Salakka mainitsee, että kenenkään ei tarvitse tehdä töitä oman jaksamisensa äärirajoilla. Tieto siitä helpottaa. Olennaista Salakalle on myös tunne siitä, että apua saa aina kun sitä tarvitsee.

Matalassa hierarkiassa on kaksi puolta. Näin sanoo terveyspalveluita tarjoavan Heltin työterveyspsykologi Johanna Vilmi. Tiiminvetäjän tai esimiehen puute ei välttämättä ole hyväksi, jos työpaikalla ei osata toimia ilman häntä.

Vilmi on nähnyt vastaanotollaan tapauksia, joissa työnantaja ei ole huomannut työntekijän pahoinvointia ajoissa. Syy on ollut se, että työntekijällä ei ole ollut suoraa esimiestä. Perinteisen johtamismallin mukaan esimiehen tulee puuttua työilmapiiriasioihin. Kun esimiestä ei ole, kukaan ei välttämättä tartu epäkohtiin vaikka aihetta olisi.

Samaan vaikeuteen törmätään, jos esimies on jatkuvasti kiireinen tai työskentelee vaikkapa eri maassa. Itseohjautuvassa työporukassa hiljaisempi voi jäädä varjoon, ja ongelmat voivat jäädä selvittämättä.

Ratkaisuksi Vilmi ehdottaa yhteisvastuuta: sen lisäksi, että jokainen vastaa omasta hyvinvoinnistaan, pitäisi ottaa vastuuta myös muista. Se vaatii isoa asennemuutosta.

”Kaikesta huolimatta matala hierarkia on lähinnä hyvä ja motivoiva piirre työpaikalla”, Vilmi toteaa.

Pentti Sydänmaanlakka korostaa, että tiimeissä työskentely ei poista johtajuuden tarvetta. Vaikka organisaatiokaavion mukaan johtoporras kaventuisi tai poistuisi, jonkun tiimissä täytyy ottaa vetovastuu tarvittaessa. ”Hyvä johtaminen on aina tilannejohtamista.”

Unityssa 5–10 hengen tuotekehitystiimeillä on tiiminvetäjät. He huolehtivat yhteydenpidosta muihin ryhmiin ja tuotehallintoon, mutta tekevät myös samaa työtä kuin muut tiimiläiset, Jussi Laakkonen kertoo.

Eniten Salakka, Zautner ja Laakkonen korostavat työn motivoivuutta. Mikään perjantaipullo tai leikkikalu toimistolla ei pelasta, jos työ ei kiinnosta. Daniel Zautner pitää tärkeimpänä sitä, että kehittymistä edellytetään jatkuvasti – ei painostamalla, vaan kannustamalla.

”Ikinä ei sanota, että tämä riittää.”

Työn sisältö miellyttää Zautneria. Ongelmat ja niiden selvittäminen tekevät työstä palkitsevaa.

”En usko, että saisin missään muussa paikassa ratkaista niin älyllisesti haastavia ongelmia kuin täällä.”

Salakkaa innosti esimerkiksi Slush-tapahtumassa nähdyt virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden sovellukset, joista moni oli tehty Unityn alustalle. Siinä Salakka näki kouriintuntuvasti, mitä hän tekee mahdolliseksi omalla työllään. Myös toimiston näytöillä rullaavat numerot kertovat, missä mennään. Jokainen voi nähdä yhtiön reaaliaikaiset myyntiluvut omin silmin.


Kaiken takana on johtamisfilosofia, jossa työntekijään uskotaan, Laakkonen kertoo. Tärkeimpänä oivalluksenaan hän pitää yhteisten tavoitteiden löytämistä.

Uudenlaisessa johtamisessa juuri yhteinen visio merkitsee, sanoo Pentti Sydänmaanlakka.

”Yhteinen tavoite mahdollistaa itseohjautuvuuden”, Sydänmaanlakka sanoo.

Itseohjautuvuus ei saa kuitenkaan tarkoittaa heitteillejättöä. Työyhteisöt tarvitsevat edelleen esimiestyötä, mutta johtamistyön luonne muuttuu käskemisestä ja kontrolloimisesta innostamiseen ja innovointiin, Sydänmaalakka uskoo.

Perinteisestä poikkeava työkulttuuri on osittain sukupolvikysymys, arvioi työterveyspsykologi Johanna Vilmi. Hänen mukaansa siihen liittyy kaksi olennaista elementtiä: yhdessä harrastaminen sekä viihtyvyyttä lisäävä puuhastelu työpaikalla.

Vilmin asiakkaista moni työskentelee it-yrityksissä, ja he touhuavat paljon yhdessä myös työpaikan ulkopuolella.

”Nuorelle sukupolvelle ei ole niin tärkeää erottaa työminää ja vapaa-ajan minää toisistaan. Siksi mielellään myös harrastetaan yhdessä työkavereiden kanssa”, Vilmi sanoo.

Rento tekeminen luo yhteishenkeä ja palvelee ihmisen tarvetta tuntea kuuluvansa porukkaan. Harrastustoiminta auttaa myös sopeuttamaan ulkomailta tulevia työntekijöitä, joita it-yrityksissä voi olla paljonkin.

Yhteishenki lähtee Vilmin mukaan jo hyvien tyyppien palkkaamisesta. Modernit yritykset kiinnittävät paljon huomiota hakijoiden persoonaan. Kun työkavereiden kanssa vietetään vapaa-aikaakin, on tärkeää, että ihmiset viihtyvät yhdessä. Samanhenkisen porukan haalimisessa piilee kyllä myös riski.

”Joskus voidaan palkata liikaa samanlaisia ihmisiä. Tutkimuksissa on huomattu, että keskenään erilaisista ihmisistä koostuva tiimi työskentelee tehokkaammin ja ideoi luovemmin.”

Ilmaiset limut ja biljardipöydät saattoivat vielä muutamia vuosia sitten houkutella työntekijöitä, mutta nyt ne yksinkertaisesti kuuluvat asiaan. Viihtyvyyttä lisäävät pelit ja vehkeet toimistolla eivät enää aiheuta wow-efektiä, Johanna Vilmi sanoo. Firma kuin firma hankki niitä, koska kilpailu työntekijöistä on kova, hän kuvailee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Vilmistä on hyvä, että konttoreissa on tavaroita, jotka houkuttelevat liikkumaan.

”Etenkin fyysisesti aktivoivat ajanvietteet ruokkivat luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Ne myös edistävät terveyttä.”

Jumppavälineitä ja pelejä voi hankkia perinteiseenkin toimistoon. Niistä hyötyvät kaikki tietotyöläiset. Päätetyössä tauko kannattaisi Vilmin mukaan viettää fyysisesti puuhaten eikä Facebookia selaillen.

Pomon kannattaa kuitenkin kysyä alaisiltaan, mitä he haluavat.

”Jos työntekijät eivät innostu vaikka biljardipöydästä, se on turha hankinta.”

Fakta

Käytäntöjä Unityn toimistolta


 Joka maanantai yhteinen aamiainen.

 Kerran kuukaudessa juhlavampi lounas.

 Työntekijän lemmikki toimistokoirana.

 Sählyvuoro joka tiistai.

 Perjantaipalaveri pizzojen ääressä.

 Menestyneiden työntekijöiden julkinen palkitseminen säännöllisesti.

 Jokainen saa ehdottaa mielestään parhaita työtapoja ja toteuttaa ne.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työhyvinvointi
  • Peliyhtiöt
  • Työelämä
  • Johtaminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Pelastuslaitos kiittelee autoilijoita, jotka muodostivat Turun moottoritielle pelastuskujan – ”Erinomainen ilmiö”

    3. 3

      Mies vainosi naapuriaan kuukausia: odotti melkein joka yö pimeässä rappukäytävässä töistä palaavaa naista

    4. 4

      Valkoinen talo torjui osan toimittajista lehdistötilaisuudesta

    5. 5

      Poliisi tutkii rikosilmoitusta Helsingin Suomi ensin -mielenosoitusteltan tapahtumista – tunnelmaa on rauhoitettu yhteensä kolmella kiinniotolla

    6. 6

      Pilvi Hämäläiselle, 31, sanottiin, ettei hänestä voi tulla näyttelijää – nyt hän on Aina Inkeri Ankeinen, Putouksen uusi tähti

    7. 7

      Poliisi väijyi kuukauden Itiksen käytävillä – kiinni jääneen huumekoplan jäljiltä löytyi kilokaupalla amfetamiinia ja kokaiinia

    8. 8

      Opiskelija teki Hondastaan itse ajavan 700 dollarilla – Trafi kehottaisi hakemaan robottiviritykselle poikkeuslupaa

    9. 9

      Oksennuksen ja ulosteen löyhkä piinaa Helsingissä ja Espoossa

    10. 10

      Laura ja Kosti Paloposki kävivät läpi hedelmöityshoidot sekä Thaimaan, Kolumbian ja Suomen adoptiojonot – 11 vuoden jälkeen puhelin soi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Laura ja Kosti Paloposki kävivät läpi hedelmöityshoidot sekä Thaimaan, Kolumbian ja Suomen adoptiojonot – 11 vuoden jälkeen puhelin soi

    3. 3

      Oksennuksen ja ulosteen löyhkä piinaa Helsingissä ja Espoossa

    4. 4

      Pelastuslaitos kiittelee autoilijoita, jotka muodostivat Turun moottoritielle pelastuskujan – ”Erinomainen ilmiö”

    5. 5

      Suomalaisen postimyynti­yrityksen epäillään jättäneen maksamatta kaksi miljoonaa euroa veroja – ”Asiakkaita ihan valtavasti”

    6. 6

      Pilvi Hämäläiselle, 31, sanottiin, ettei hänestä voi tulla näyttelijää – nyt hän on Aina Inkeri Ankeinen, Putouksen uusi tähti

    7. 7

      Helsingissä vallitsee häkellyttävä hyväntahtoisuus – tutkijat mittasivat ihmisten auttamishalua kirjekokeella ja ällistyivät itsekin tuloksista

    8. 8

      Mies vainosi naapuriaan kuukausia: odotti melkein joka yö pimeässä rappukäytävässä töistä palaavaa naista

    9. 9

      Tässä on vuoden paras amerikkalainen elokuva – ”Varma menestyselokuva aikuisemmalle yleisölle”

    10. 10

      ”22 kaveriani on kuollut” – Sandron ura Malmön rikollispiireissä alkoi Niken tennareista, pian hän kantoi asetta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    3. 3

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    4. 4

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    8. 8

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    9. 9

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    10. 10

      ”Toni” vaati treffien jälkeen kumppania maksamaan puolet ja syntyi jupakka – siellä, missä nimetön keskustelu Suomessa muuten toimii

    11. Näytä lisää