Valikko
Ura

Tutkija: Työelämän muutos on hurjaa, mutta sen ansiosta suomalainen työelämä on nyt Euroopan huippua

Sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätin mukaan suurin muutos on naisten koulutustason hurjassa nousussa. Moni asia on silti pysynyt ennallaan viime vuosikymmeninä.

Kukapa ei tietäisi, mistä puhutaan, kun puhutaan kiihtyvästä muutostahdista. Työelämästä tietenkin!Työelämässä onkin piisannut muutoksia, ei pelkästään viime vuosina, vaan viime vuosikymmeninä.

Isoin osa muutoksista on vienyt suomalaista työelämää hyvään suuntaan, sillä kaikkiaan se on Euroopan huippua.

Näin toteaa yhteiskuntatieteiden tohtori ja Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti, 62. Nätti on tutkinut suomalaisen työelämän muutoksia 1980-luvulta lähtien. Hänen aihepiirejään ovat muun muassa työaika, osa-aikatyön tekijät, määräaikainen työ, työn epävarmuus, työmarkkinoiden lohkoutuminen ja tietotyö.

Nätti tekee tutkimuksissaan linjavetoa työelämän muutoksista 1970-luvun lopulta nykyaikaan. Yksi hänen keskeisistä lähteistään on Tilastokeskuksen työolotutkimuksaineisto, joita on kerätty vuodesta 1977 lähtien. Tuorein työolotutkimus on vuodelta 2013.

Yhtä muutosta Nätti ylistää yli muiden, ja se on työssäkäyvien koulutustason nousu 1970-luvulta nykyaikaan.

”Koulutetun työvoiman kasvu on ollut Suomessa hurja”, Nätti sanoo.

Ainutlaatuisen koulutustason noususta Suomessa tekee se, että se koskee ennen kaikkea naisia.

”Suomessa naiset ovat koulutetumpia kuin miehet. EU-vertailussa suomalaisten naisten koulutustaso on selvästi keskimääräistä korkeampi kuin muissa EU-maissa”, Nätti toteaa.

Naisten osuus palkansaajista on myös kasvanut. Nyt naisia on jo yli puolet palkansaajista. Naisten osuus palkansaajista oli vuonna 2013 jo 51 prosenttia, kun se vuonna 1977 oli 48 prosenttia.

Kaikista suomalaisten yhteenlasketuista työtunneista miehet kuitenkin tekivät vuonna 2015 isomman osan kuin naiset. Miehet työskentelevät naisia useammin kokoaikaisissa työsuhteissa. Tämä ilmenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Kaksi kolmesta osa-aikaisesta palkansaajasta sen sijaan on naisia.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.


Koulutustason nousun myötä odotukset työn sisällöstä ovat kasvaneet. Mikä tahansa työ ei tyydytä.

”Koulutetut ihmiset arvostavat työn sisältöä ja mielekkyyttä. Samalla palkan merkitys on vähentynyt”, Nätti kertoo.

Isojen muutosten linjaan kuuluu sekin, että työntekijä-asemissa olevien osuus kaikista palkansaajista on vähentynyt rajusti. Työntekijöiden osuus on supistunut lähes puolesta alle kolmannekseen eli 48 prosentista 29 prosenttiin. Erityisesti teollinen työ on supistunut ja tehdastyöpaikat vähentyneet. Myös maataloudesta on hävinnyt paljon työpaikkoja. Yllätys ei taida olla se, että uudet työpaikat ovat syntyneet palvelualoille.

Ja juuri palveluammattien lisääntyminen on muuttanut Nätin mukaan työn luonnetta. Se on tuonut työntekijöille uudenlaisia haasteita.

Muutama vuosikymmen sitten kannettiin teollisuudessa huolta muun muassa fyysisestä työturvallisuudesta. Nyt asiakaspalvelutyössä vastaan tulee inhimillisiä asioita kuten esimerkiksi se, miten toimia hankalan asiakkaan kanssa.

Myönteisiin asioihin työn luonteen muuttumisessa kuuluu Nätin mukaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien kasvu.

”Työtehtävät ovat monipuolistuneet. Ihmiset pystyvät vaikuttamaan työnsä sisältöön. Työpaikoilla järjestetään henkilöstökoulutusta, ja työntekijät osallistuvat koulutuksiin.”

Suhdanteet heiluttelevat suomalaisten työssään kokemaa turvallisuuden tunnetta. Epävarmuus lisääntyy, kun maan taloudella menee huonosti.

Myös ansiotyön arvostus seuraa Nätin mukaan suhdanteiden vaihtelua. Suomalaiset arvostavat ansiotyötä erityisesti silloin, kun työstä on laman aikana pulaa.

Huomattava muutos sekin, että me palkansaajat olemme vanhentuneet. Palkansaajien keski-ikä on noussut vuodesta 1977 kahdeksan vuotta eli 36 vuodesta 44 vuoteen. Työelämässä olevat naiset ovat Nätin mukaan nyt vuoden vanhempia kuin miehet. Naiset ovat keskimäärin yli 44-vuotiata ja miehet miehet yli 43-vuotiaita.

”Tässä näkyy 1990-luvun alun lama. Se koetteli miehiä enemmän kuin naisia. Lamassa kärsii ensin vientisektori, jossa on paljon teollisuutta. Seuraavaksi lama kurittaa rakentamista ja viimeisenä palveluammatteja. 1990-luvulla miehiä sanottiin paljon irti, mutta palvelualalla työskennelleiden naisten työpaikkoja säästyi.”

Työvoiman ikääntyminen vaikuttaa tulevaan työvoiman tarpeeseen. Yhteiskunta tarvitsee nuoria työntekijöitä, kun vanhempia työntekijöitä siirtyy eläkkeelle.

Moni vuosia töissä ollut tuntee tämän muutoksen varmasti näpeissään: työnteon välineet ovat kehittyneet rajusti. Tietotekniikan käyttö alkoi yleistyä työpaikoilla 1980-luvun puolivälistä lähtien.

Digitaaliset työmuodot vaativat työntekijöiden kouluttautumista, mutta myös suuria investointeja yrityksiltä.

Etätyö on yleistynyt jonkin verran. Sitä tekevät lähinnä ylemmät toimihenkilöt. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan kotona työskennellään tavallisesti yhdestä kahteen tuntia päivässä tai yhtenä päivänä viikossa. Pelkästään kotona työskenteleviä on vain prosentti, ja luku on pysynyt vakaana viime vuosikymmeninä.

Määräaikaisten työtä Nätti on seurannut kahdeksan vuoden seurantatutkimuksessa. Määräaikaisilla työntekijöillä on Nätin mukaan hyvin erilaisia taustoja ja työsuhteita. Kaikkein ongelmallisin on kausityöntekijöiden, tukityöllistettyjen ja vastentahtoisesti määräaikaista työtä tekevien asema. He ovat muita useammin työttömänä.

Sijaiset pärjäävät muita määräaikaisia paremmin. Tampereen yliopistossa toteutetun Työn laatu ja myöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä -raportin mukaan sijaisten myöhempi työura poikkesi vähiten pysyvissä työsuhteissa olevien työurasta.

Työssä käyvillä naisilla osa-aikatyö on yleistynyt erityisesti kaupan alalla sekä ravitsemus- ja majoitusaloilla.

Vaikka monet asiat suomaisessa työelämässä ovat siis muuttuneet, jotkin asiat tuntuvat pysyvän 1970-lukulaisessa kuosissa. Yksi niistä on jako miesten ja naisten töihin. Se pysyy sitkeästi paikallaan.

Tilastokeskuksen mukaan naisia työskentelee erityisen paljon palvelu-, myynti- ja hoivatyössä sekä toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä. Miehiä työllistävät rakennus- ja korjaustyöt sekä kuljetustyöt. Myös johtajissa ja ylemmissä virkamiehissä on miehiä enemmän kuin naisia. Erityisasiantuntijoina työskentelee niin naisia kuin miehiä.

Ja miehet tienaavat yhä vain naisia enemmän siitäkin huolimatta, että naiset ovat keskimäärin koulutetumpia kuin miehet. Joissakin arvioissa naisen euro on noin 84 senttiä, toisten arvioiden mukaan koulutetuilla työntekijöillä se on 95–97 senttiä.

Ennallaan on pysynyt myös se, että kaksi kolmasosaa työntekijöistä työskentelee yksityisten työnantajien palveluksessa ja kolmasosa julkisella sektorilla eli valtion ja kuntien palveluksessa.

Eikä suomalaisista ole tullut mitään vilkkaita ammatinvaihtajia, vaikka joskus julkista keskustelua seuratessa siltä vaikuttaisi. Tilastokeskus on tutkinut palkansaajien ammatinvaihtoa työolotutkimuksissa vuodesta 1984 alkaen kuusi kertaa.

Etenkin taloudellisesti epävarmoina aikoina työntekijät haluavat pitää kiinni työpaikoistaan. Hieman yli 40 prosenttia palkansaajista kertoo olleensa aina lähes samanlaisessa ammatissa. Myös kahdessa tai kolmessa selvästi erilaisessa ammatissa olleiden määrä on säilynyt saman suuruisena.

Ammatin vaihtaminen ei siis näytä kiihtyvän. Naisista vain kolmetoista prosenttia ja miehistäkin vain neljätoista prosenttia on työskennellyt useammassa kuin kahdessa tai kolmessa selvästi erilaisessa ammatissa.

Vähemmän koulutetut vaihtavat ammattia useammin kuin korkeasti koulutetut. Eniten ammateistaan pitävät kiinni lääkärit, sairaanhoitajat ja opettajat.

Pysyvyyttä sekin, että pitkät työsuhteet ovat lisääntyneet, ja – pidentyneet. Keskimääräinen aika samassa työpaikassa oli vuonna 2013 kymmenen vuotta, kun se 1980-luvun alussa oli kahdeksan vuotta.

Kaiken hehkutuksen jälkeen on ehkä vaikea uskoa tätä: sosiaaliset suhteet suomalaistyöpaikoilla ovat kehnommat kun EU:ssa keskimäärin. Näin se kuitenkin on.

Tilastot paljastavat muutamia ikäviä piirteitä. Suomessa on enemmän epäsuotuisaa käyttäytymistä kuten kiusaamista, fyysistä väkivaltaa, nöyryyttämistä ja seksuaalista häirintää kuin EU-maissa keskimäärin.

Prosenttiluvut ovat kuitenkin pieniä. Esimerkiksi seksuaalista häirintää kokeneiden osuus oli Suomessa tutkimuksen mukaan noin prosentti ja fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus kaksi prosenttia.

Kaikkiaan suomalaisessa työelämässä on Nätin mukaan paljon hyviä kehityspiirteitä.

”Työelämä koetaan Suomessa laadukkaammaksi kuin monessa Euroopan maassa. Työ organisoidaan hyvin. Tiimityötä on enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, ja tiimeillä on keskimääräistä enemmän autonomiaa.”

Työn autonomian kääntöpuolena Nätti pitää kiireen lisääntymistä. ”Ihmiset tekevät paljon töitä, kun he omistautuvat työlleen.”

Tuorein Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofomd) työolotutkimus julkaistiin vuonna 2015. Siinä ilmeni muun muassa se, että suomalaisten työntekijöiden kehittymismahdollisuudet työssä ovat hyvät. Suomalaiset osallistuvat henkilöstökoulutukseen eniten Euroopassa.

Työn laatu on Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa; parempi kuin EU-maissa keskimäärin. Eurofound mittaa työn laatua muun muassa osaamisen, sosiaalisen ja fyysisen ympäristön, työajan ja ansioiden mukaan.

Työajan keskipituus on Suomessa lähellä EU-maiden keskiarvoa. Työajoissa Suomessa on joustoa. Vuonna 1977 kolmannes työntekijöistä saattoi käyttää liukuvaa työaikaa, kun vuonna 2013 liukuvan työajan piirissä oli jo kaksi kolmasosaa työntekijöistä.

Työn tulevaisuus näyttää Jouko Nätin mielestä Suomessa hyvältä, koska Suomessa on toimiva yhteiskunta, hyvä infrastruktuuri sekä korkea koulutustaso ja osaaminen.

”Pääsääntöisesti työelämän laatu on mennyt keskimäärin parempaan suuntaan 1970-lukuun verrattuna. Myös kielteisiä kehityspiirteitä on. Niitä ovat koetun kiireen ja epävarmuuden lisääntyminen”, Nätti toteaa ja jatkaa pohdiskellen:

”Kehityssuunnat todennäköisesti vaihtelevat erilaisissa osaryhmissä.”

Ja siinä hänellä voisikin olla seuraava tutkimuskohde. ”Tätä pitäisi tutkia tarkemmin.”

Kuka?

Jouko Nätti


 Sosiaalipolitikan professori ja työelämän tutkija Tampereen yliopistossa.

 Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori.

 Suurimpia tutkimusprojekteja ovat olleet Työn suhde aikaan ja paikkaan, Työnteon muodot, Tietotyö ja Työn epävarmuus.

 Johtaa parhaillaan Suomen Akatemian Flexile-tutkimushanketta, joka arvioi työn ajallisen joustavuuden vaikutuksia työuralle ja perhe-elämälle.

 Muita meneillään olevia tutkimushankkeita: Työaika Pohjoismaissa, Työssä koettu syrjintä. Työn laatu ja myöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Ura
  • Koulutus
  • Ammatit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan

    4. 4

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    5. 5

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    6. 6

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    7. 7

      Mauno Koiviston hautajaiset ilmasta ja 360-asteen pallopanoraamoina

    8. 8

      Piispa Eero Huovinen siunauspuheessaan: ”Satavuotiaan Suomen historiaan Mauno Koivisto ehti jättää syviä kädenjälkiä” – lue puhe kokonaisuudessaan

    9. 9

      Toive toteutui – Mauno Koiviston hautajaispäivästä tuli koko Suomen päivä

    10. 10

      ”Tätä on ihana katsoa, kaikki pitivät hänestä niin paljon”– yli 30 000 ihmistä seurasi presidentti Koiviston surusaattoa Helsingissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan

    4. 4

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    5. 5

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    6. 6

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    7. 7

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    8. 8

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    9. 9

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    10. 10

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää