Valikko
Ura

Väärä käsitys itsestä voi estää hyviä uravalintoja – asiantuntijat ihmettelevät, miksi valinnoissa ohjaaminen on niin ylimalkaista

Entiset opot Marjaana Herlevi ja Leena Ståhlberg siirtyivät yksityiselle puolelle ohjaamaan ja valmentamaan. He kannustavat ihmisiä etsimään työhön liittyen uusia näkökulmia ja pieniä unelmia.

”Sinulla on liian paljon tutkintoja. En löydä sinulle laatikkoa.”

Marjaana Herlevi kuunteli työvoimatoimiston virkailijaa ristiriitaisin tuntein. Oliko sopivan laatikon löytäminen todellakin töiden saamista tärkeämpää?

Herleville ei irronnut töitä 1990-luvun lamavuosina päiväkodin johtajan pätevyydestä huolimatta. Parantaakseen mahdollisuuksiaan hän opiskeli avoimessa yliopistossa lisää. Turhaan.

Herlevi turvautui myös ammatinvalintapsykologin palveluun. Tämä teki testit, mutta tulosten hyöty jäi laihaksi: psykologi ei ehdottanut mitään ammattia, vaan totesi, että varmaankin työtön itse tietää parhaiten, mitä haluaa tehdä.

Herlevi mietti, miksi hän ei saanut apua hakemisesta huolimatta. Mielekkään työn löytäminen on suoraan yhteydessä mielenterveyteen, omaan ja läheisten hyvinvointiin sekä verovirtoihin, Herlevi sanoo. Miksi valinnoissa ohjaaminen oli niin ylimalkaista?

Leena Ståhlberg aloitti 1998 opinto-ohjaajana kuopiolaisessa lukiossa. Hän rakasti työtään, mutta siinä oli jotain vialla.

”Jokaista oppilasta varten oli käytännössä tunti henkilökohtaista ohjausaikaa. Jotkut nuoret olivat niin latautuneita, että he alkoivat itkeä heti, koska oma tulevaisuus jännitti.”

Kouluissa 1990-luvun puolivälissä alkaneet muutokset kuten luokaton lukio, valinnaisuuden lisääminen ja reaalikoeuudistus eivät Ståhlbergin mukaan ole tuoneet pelkästään hyvää. Yhä useampi nuori on pihalla se suhteen, mitä pitäisi tehdä, hän sanoo.

”Ohjauksen tarve lisääntyy, mutta opinto-ohjaajien virat eivät. Lisäksi tukea tarvitsevat entistä enemmän oppimisvaikeuksista kärsivät.”

Ståhlberg päätyi irtisanoutumaan turvallisesta eläkevirastaan 16 vuoden liukuhihnatyön jälkeen, kuten hän opettajavuosiaan kutsuu. Hän aloitti yksityisenä avunantajana.

Lopulta Herlevikin löysi työn – opinto-ohjaajana. Hän tajusi kymmenen vuoden työrupeaman jälkeen ja uupumisen kautta saman kuin Ståhlberg oli ymmärtänyt: työajan ja oppilaiden määrän yhtälö ei voisi ikinä toimia.

Elämäntehtäväetsivä. Niin lukee Herlevin käyntikortissa tammikuussa 2017. Ståhlberg on määritellyt itsensä suunnannäyttäjäksi.

Naiset löysivät toisensa syksyllä 2015. Heiltä on juuri ilmestynyt yhteinen kirja nimeltä Omannäköinen elämä. Näin teet hyviä valintoja.

Miten niitä hyviä valintoja sitten oikein tehdään?

Ståhlberg kertoo lähtevänsä asiakkaidensa kanssa liikkeelle lapsuuden haaveista ja siitä, missä ihminen on kokenut olevansa hyvä. Monesti aiemman työkokemuksen perusteella on mahdollista sanoa jotain siitä, mikä ehkä kiinnostaa tai vetää puoleensa.

Yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumassa oleva ihminen ei useinkaan osaa tai jaksa eritellä, mihin hänestä olisi ja mitä pitäisi tehdä – saati sitten tehdä oikeita valintoja.

”Minulla käy paljon aikuisia työttömiä, jotka tarvitsevat apua työnhaun suuntaamiseen, hakemuksen laatimiseen ja omasta osaamisesta kertomiseen”, Ståhlberg sanoo.

Hän ei kuitenkaan puhu syrjäytyneistä tai pitkäaikaistyöttömistä. Hänen kokemuksensa mukaan kyse on aktiivisista ihmisistä, jotka potkut tai jokin muu asia on heittänyt työelämän ulkopuolelle. Jokaiselta löytyy kuitenkin vahvuuksia ja taitoja, joista tilannetta voi purkaa.

”Monesti aiemmista työtodistuksista löytyy lause, jonka mukaan ’henkilö on selviytynyt hyvin töistään ja osoittanut kiitettävää käytöstä’. Sitä voi helposti hyödyntää, ei tarvita mitään kovin ihmeellistä.”

On hämmästyttävää, miten helposti vastoinkäymisiä kohdannut ihminen nielee ajatuksen siitä, että hän on huono ja kelpaamaton. Mutta kun todisteita onnistumisista kirjoitetaan ylös, Ståhlberg kertoo ihmisen selän suoristuvan ihan silmissä.

Marjaana Herlevin mukaan pahin este hyville valinnoille on juuri väärä käsitys itsestä tai omasta oppimiskyvystä. Kun mieli on rakentanut jonkin käsityksen, se alkaa pian pitää sitä totena.

”Peruskoulussa on monia häiriötekijöitä, joiden takia nuorelle voi jäädä sellainen kuva, että hän ei osaa tai pysty. Hänessä ei välttämättä ole mitään vikaa, vaan olosuhteet ovat olleet vaikeat.”

Kun näihin ajatuksiin päästään kiinni, voi itseään vähättelevästä nuoresta kuoriutua hyvinkin motivoitunut oppija.

Kun auttaa ihmistä tekemään hyviä valintoja, yksi tärkeimmistä asioista on ihmisen rytmin tunnistaminen, Herlevi toteaa. Toiset ovat spontaaneja. Toiset taas sulattelevat oivaltamaansa hitaammin.

Tärkeää on myös luoda turvallinen ja puhumiselle helppo tilanne. Sen tähden Herlevi ei halua vanhempia mukaan tapaamiseen, kun hänellä on asiakkaanaan nuori.

”Vanhemmat voivat alkaa puhua nuoren suulla tai muuttaa muuten tilanteen dynamiikkaa huonoon suuntaan.”

Oman mielen lisäksi vääriä käsityksiä synnyttävät myös sosiaalinen media ja vanhemmat. Vanhempien omista valinnoista on usein 20–30 vuotta, joten tiedoissa on päivittämisen varaa.

”On myös harmillista, jos nuori toteuttaa vanhempiensa toiveita eikä omiaan. Perheen uskomukset ja asenteet tietysti vaikuttavat, mutta nuorelle pitäisi suoda mahdollisuus tutustua omiin arvoihinsa rauhassa. Siltä pohjalta tehdyt valinnat ovat yleensä aika pysyviä”, Ståhlberg sanoo.

Ståhlberg kertoo, että eräs hänen ohjaamansa nuori piti jo viidettä välivuotta, koska ei sinnikkäistä yrityksistään huolimatta päässyt sisään hakemaansa oppilaitokseen. Lopulta valkeni, että hän ei edes tiennyt, miksi pyrki paikkaan.

Hyvän valinnan ei tarvitse olla yllättävä ja ihmeellinen. Uusi näkökulma usein riittää.

”Joskus luokseni voi tulla työhönsä tympääntynyt ihminen, joka toivoo minun keksivän hänelle jotain uutta. Mutta jos hän on ollut samassa paikassa jo kuusi vuotta, pakkohan siinä on olla jotain hyvää”, Herlevi sanoo.

Tarkempi tutkailu voi paljastaa, että työssä onkin paljon unelmaduunin kappaleita ja asiat ovat hyvin. Tyytymättömyys elämään voi olla lähtöisin jostain muualta, ja lopulta se värittää kaiken, töissä viihtymisenkin.

Ja vaikka työ ei olisi enää silkkaa intohimoa, voi vaihtoehtoja miettiä rauhassa ilman, että räjäyttää kaiken rakentamansa kappaleiksi.

”Tylsää excel-työtä tekevä auttaa ehkä mieluummin ihmisiä. Merkonomista ei heti ole sairaanhoitajaksi, mutta vapaaehtoistyötä voi kokeilla vaikka vanhustenhoidon puolella. Kannattaa tunnustella, tuntuuko se hyvältä, eikä hypätä kerralla rotkoon”, Herlevi sanoo.

Hänen mielestään viime kädessä kyse on asenteesta. Jos aamulla ajattelee, että päivästä tulee tylsä ja sen kuluessa tavattavat ihmiset ovat tylsiä, tuskin onnistuu kummoisesti työssään tai pystyy olemaan työtovereilleen avuksi yhtään missään.

”Jokainen kantaa itse vastuun siitä, millä asenteella suoriutuu työpäivästään tai kuinka asennoituu uran vaihtoon.”

Ståhlbergia häiritsee välillä intoilu unelmista. Hänestä on hienoa, että on Sara Forsbergin kaltaisia ihmisiä, jotka tulevat kuuluisiksi, kirjaimellisesti, yhdessä yössä. Ja on luonnollista, että media rakastaa tällaisia tarinoita.

Lähes poikkeuksetta unelmien saavuttamisessa kyse on kuitenkin työstä – siitä, että jaksaa sitkeästi tehdä saman oikean valinnan, siis jatkaa aina vain, vaikka päivät ja vuodet vaihtuisivat.

Kipinä tehdä jotain löytyy kyllä monesti haaveista, mutta Ståhlberg ei kannusta epärealistisiin unelmiin. Innostuksen löydyttyä pitää alkaa miettiä, mitä tavoitteen saavuttaminen vaatii – ja mikä on varasuunnitelma.

”Puhumme kirjassamme oman elämän reunaehdoista. Ne liittyvät esimerkiksi rahaan ja terveyteen. Jos alkuperäinen toive ei ole mahdollinen, voi yrittää päästä mahdollisimman lähelle sitä.”

Ståhlbergin kokemuksen mukaan moni kokee paineita siitä, että pitäisi onnistua ja tulla kuuluisaksi ja menestyneeksi.

”Unelma voi olla ihan pienikin. Meillä Kuopiossa moni haaveilee siitä, että uskaltaisi hakea jonnekin, jotta saisi lopulta töitä.”

Moni on sanonut Ståhlbergille ihaillen, että tämä tekee unelmaduunia ja on ollut rohkea. Ståhlbergista itsestään ei tunnu siltä, että hän olisi tehnyt mitään kovin ihmeellistä. Ihmisten ohjaus on aina ollut hänen intohimonsa.

”Ja nyt olen vain löytänyt tavan tehdä sitä omalla tavallani.”

Ståhlberg ja Herlevi eivät allekirjoita jyrkkää erottelua hyviin ja huonoihin valintoihin. Kaikki valinnat opettavat jotain itsestä ja vievät eteenpäin, ja se on hyvä asia.

”Ei ollut taloudellisesti fiksua opiskella seitsemää eri tutkintoa, mutta nyt en antaisi mitään pois. Tarvitsin kaikki ne mutkat tielleni”, Herlevi toteaa omista valinnoistaan.

”Tietenkin väärältä tuntuvaan työpaikkaan juuttuminen voi kyynistyttää ihmisen”, Ståhlberg lisää.

Hyvän – ja kestävän – valinnan tekeminen tarkoittaa myös omien arvojen miettimistä. Tutkimusten mukaan suurin syy alan vaihtoon on se, että ihminen kokee olevansa arvojensa vastaisessa paikassa töissä.

Kaksikon kohdalla tämä tarkoitti, että he lähtivät pois koulumaailmasta ja ottivat ohjauksen omiin käsiinsä. Onko kuitenkin jotain, missä he myöntävät tehneensä huonon valinnan?

Ståhlberg nauraa ja sanoo, että joskus ravintolassa saattaa iskeä annoskateus. Silloin on selvästikin valinnut kehnosti.

Herlevin tuorein epäonnistunut valinta oli väärän kokoinen mekko.

Kuka?

Marjaana Herlevi


 Useita tutkintoja, muun muassa kasvatustieteiden maisteri, sosiaali-ja varhaiskasvattaja, esiopettaja ja life coach master.

 Opiskellut myös vauvahierontaa ja kehittänyt museopedagogisen Taite-toimintamallin.

 Toiminut opinto-ohjaajana perusasteella ja lukiossa yli 10 vuotta.

 Perusti Urataival-yrityksen vuonna 2011 ja on sertifioitunut RMP Master -motivaatiovalmentaja.

 Haluaa nykyisessä työssään yhdistää opinto-ohjauksen ja elämäntaidon valmennuksen.

 47-vuotias.

Leena Ståhlberg

 40-vuotias kasvatustieteiden maisteri.

 Työskennellyt 16 vuotta lukion opinto-ohjaajana ja psykologian opettajana.

 Jatkaa ohjausalan töitä työhönohjausvalmentajana omassa Suunta-palvelut -yrityksessään.

 Sertifioitunut RMP Master -motivaatiovalmentaja.

Korjaus 1.2. klo 15.40: Herlevi ja Ståhlberg ovat kasvatustieteiden maistereita, eivät kauppatieteiden maistereita kuten jutussa aiemmin virheellisesti luki.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työelämä
  • Ura

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    2. 2

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    3. 3

      Tanska siivoaa kerjäläisensä vankilaan – kahden viikon ehdottomia tuomioita jaetaan nyt ilman varoitusta

    4. 4

      Äänestäjät saivat tahtonsa läpi: Tukholman ja Göteborgin väliä kulkeva juna nimettiin Trainy McTrainfaceksi

    5. 5

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    6. 6

      Teinielokuvaklassikko The Breakfast Clubin paras hahmo oli ”friikki”, joka ei vielä 1980-luvulla kelvannut pojille

    7. 7

      Hoitajien uupumus pitää ottaa vakavasti

    8. 8

      Mistä Helsingistä saa hyvännäköistä miestenmuotia? Tässä 16 erilaista kivaa kauppaa

    9. 9

      Kartta näyttää, mille alueille maahanmuutto keskittyy Suomessa – professorin mielestä hajasijoittaminen on ”periaatteessa kiva”, mutta ongelmallinen ajatus

    10. 10

      Audi kutsuu korjattavaksi liki miljoona dieselautoa, joita on myyty myös Euroopan markkinoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    2. 2

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

    4. 4

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    5. 5

      16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

    6. 6

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    7. 7

      Kartta näyttää, mille alueille maahanmuutto keskittyy Suomessa – professorin mielestä hajasijoittaminen on ”periaatteessa kiva”, mutta ongelmallinen ajatus

    8. 8

      Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

    9. 9

      Linkin Parkin laulaja Chester Bennington on kuollut

    10. 10

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      11-vuotiaan Taijatuuli Louhivuoren isä joutui taposta vankilaan, ja vapauduttuaan isä tappoi uudestaan – ”Tuo mies on hulluin murhaaja, josta olen kuullut, ja mä rakastan sitä”

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Game of Thrones alkaa – Tällä jutulla pääset kartalle, mistä sarja ja päähenkilöt uudella kaudella jatkavat

    11. Näytä lisää