Ura

Sisäänpääsy yhä useampaan korkeakouluun onnistuu ilman koetta – kauppatieteitäkin voi päästä opiskelemaan pelkkien todistusarvosanojen perusteella

Korkeakoulujen raskaista pääsykokeista luopuminen etenee: kauppatieteissä valitaan osa uusista opiskelijoista ensimmäisen kerran vuosiin pelkin todistuksin. Pääsykokeistaan pitävät hanakimmin kiinni lääkis ja oikis, mutta nekin siirtyvät yhteisvalintaan ensi vuonna.

Muuan yliopistojen vetovoima-aloista, kauppatiede, ottaa todistusvalinnan käyttöön tänä keväänä. Uusista opiskelijoista enintään 20 prosenttia poimitaan pelkkien todistusarvosanojen perusteella, kun perinteinen tapa on ollut monivalintakoe.

”Valintakoe on ollut meille tärkeä, koska kauppatieteitä ei opeteta lukiossa. Halusimme nyt kuitenkin lähteä mukaan tähän todistusvalintojen lisäämiseen”,amanuenssi Ulla Turunen Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitokselta sanoo.

Opetusministeriö on jo vuosikymmeniä yrittänyt lopettaa korkeakoulujen pääsykokeet ja korvata ne lähinnä ylioppilastodistukseen perustuvilla opiskelijavalinnoilla. Muutos on edennyt nihkeästi. Mitä tavoitellumpi ala, sitä hanakammin se pitää kiinni omista kokeistaan.

Ministeriö haluaisi luopua pääsykokeista, koska pitää järjestelmää raskaana, kalliina ja valmennuskursseja ruokkivana. Muutos ei kuitenkaan toteudu ministeriön yksipuolisella määräyksellä. Opiskelijavalinnat ovat osa yliopistojen vaalimaa autonomiaa.

Tällä kertaa korkeakouluja kannustetaan uudistukseen erityisellä porkkanarahalla. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) onkin jo iloinnut siitä, että yliopistot luopuvat ainakin pitkäaikaista ennakkoon valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista vuoteen 2018 mennessä.

Tarkoitus on myös yhtenäistää kirjavaa tapaa pisteyttää ylioppilaskokeiden arvosanat, jotta jo lukion aloittajat tietäisivät, mistä saa pisteitä.

Korkeakoulut järjestivät viime keväänä yli tuhat pääsy- tai soveltuvuuskoetta. Ministeriö toivoo, että vastedes korkeakoulut valitsisivat valtaosan opiskelijoista toisen asteen todistusten perusteella, kun nyt osuus on noin 15 prosenttia yliopistoissa ja vajaa prosentti ammattikorkeakouluissa.

Jo pitkään pelkillä todistus­arvosanoilla on voinut tulla valituksi lähinnä matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin.

Sataprosenttista todistusvalintaa ei ministeriökään tavoittele, sillä myös myöhään heränneille pitäisi antaa mahdollisuus osoittaa osaamistaan esimerkiksi korkeakoulujen avoimien nettikurssien perusteella. Taidealoillekaan paperivalintaa ei tyrkytetä.

Ammattikorkeakouluissa ongelma on se, että ammattikoulusta tulevien todistuksia on hankala hyödyntää. Niiden karkea asteikko 1–3 ei erottele hakijoita tarpeeksi.

Todistusvalintoja ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella on määrä lisätä, sanoo opintoasiainpäällikkö Tapio Rimpioja Metropoliasta. Ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista yli kolmannes tulee ammattikouluista, kun taas yliopistoihin tulijoista 95 prosenttia on suorittanut ylioppilastutkinnon.

Nihkeämmin todistusvalintoihin suhtautuvat oikeus- ja lääketieteet. Koulutusyksiköiden yhteisvalinta sentään on tulossa niihinkin vuoden kuluttua eli keväällä 2018. Niinpä etenkin juristiksi mielivällä riittää ylioppilaskokeenkin jälkeen tietoa tankattavaksi, mutta vastedes yhdellä kokeella voi pyrkiä useaan paikkaan.

Jo tänä keväänä Itä-Suomen, Lapin ja Turun yliopistojen oikeustieteen yksiköillä on yhteinen valintakoe. Helsingin yli­opisto tulee mukaan yhteisvalintaan ensi vuonna.

Helsingin yliopistossa on nyt toista kertaa käytössä valintakoe, jossa on viisi kysymystä. Niistä kaksi on monivalintatehtäviä ja loput oikeustapaus-, essee- ja aineistokysymyksiä. Kokeen tarkastus on kaksivaiheinen eli pyrkijöistä karsitaan osa monivalintatehtäväpisteiden perusteella toiseen vaiheeseen.

”Oikeustieteen alalla ei ole perusteltua luopua valintakokeesta, mutta koetta on syytä kehittää”, sanoo professori Leena Halila Helsingin yliopistosta. Hän johtaa oikeustieteen alan opiskelijavalintojen uudistamistyöryhmää.

”Lähtökohtana on, että valintakokeen kirjallisuus vaihtuu vuosittain ja mittaa aikaisempaa paremmin alalle soveltuvuutta sekä johdattaa alan yliopisto-opintoihin”, Halila linjaa. Myös kokeen digitalisointia selvitetään.

Lääketieteeseenkin on tulossa ensi vuonna yhteisvalinta, jossa samalla kokeella voi pyrkiä yhtä aikaa Helsinkiin, Tampereelle, Itä-Suomeen, Ouluun ja Turkuun. Nytkin kaikilla lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen pyrkijöillä on yksi ja sama koe, mutta kerralla voi pyrkiä vain yhteen paikkaan, joka täytyy päättää itse etukäteen.

Osa lääketieteelliseen hakijoista valitaan ylioppilastodistusten lähtöpisteiden ja pääsykoepisteiden yhteispisteillä ja osa pelkkien pääsykoepisteiden perusteella. Ylioppilastodistuksista annettavissa lähtöpisteissä on yhä vaihtelua eri yksiköissä. Pisteitä irtoaa muun muassa äidinkielestä ja pitkästä matematiikasta, mutta myös fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan kannattaa lääkäriksi mielivän satsata, koska valintakoe testaa niiden taitoja.

Pääsykoe vaatii myös paljon matematiikan taitoja. Tänä keväänä kokeessa sallitaan vain nelilaskin, jolla voi laskea vain peruslaskutoimituksia. ”Viiden tunnin koe mittaa hyvin kykyä sietää stressiä ja ajankäytön suunnittelua”, sanoo Oulun yli­opiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Kyösti Oikarinen.

Oikarisen mukaan ylioppilastutkinto ei tarpeeksi erottele edes eximian tai laudaturin kirjoittaneita, vaan liian monet päätyisivät tasapisteille, minkä takia oma pääsykoe halutaan säilyttää. Oikarisen mukaan on mahdollista, että todistuksen lähtöpisteiden osuutta valinnassa painotetaan.

Oikarisen mukaan Ruotsissa todistusvalinta on aiheuttanut opintojen keskeyttämisiä. Se myös suosisi tyttöjä, kun pojat yleensä skarppaavat myöhemmin. Soveltuvuuden mittaamista psykologisin testein ei ole luvassa, mutta kokeeseen saattaa tulla myös ihmisten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä.

 

Viisi vinkkiä:

Opinto-ohjaaja Sirpa Vahtera: Tärkeintä on hakea ajoissa

1. Hae oikeaan aikaan. Haku­ajan umpeuduttua ei ole mitenkään mahdollista enää hakea eikä muuttaa hakemusta. Lue valintakokeisiin vaikka kaveriporukassa kirjastossa.

2. Jos olet hakemassa koulutuksiin, joissa on yhteis­valinta, kuten yliopistoissa esimerkiksi tekniset tieteet ja ammattikorkeakouluissa sairaanhoito, kannattaa hakea kaikkiin niihin paikkoihin, joihin samalla valintakokeella voi hakea. Opiskelupaikkaa ei ole pakko ottaa vastaan, joten moneen paikkaan hakemisessa ei ole mitään riskiä.

3. Jos taas haet koulutukseen, jolla ei ole yhteisvalintaa, harkitse tarkkaan, kuinka moneen valintakokeeseen valmistaudut. Esimerkiksi lääketieteessä tai yhteiskuntatieteissä ei ehdi lukea kuin yhteen kokeeseen kunnolla. Jos lukee kahteen valintakokeeseen, tarjoaa yhteen keskittyville suuren edun.

4. Yksi vaihtoehto on hakea opiskelemaan ulkomaille. Suomalaisen yo-todistuksen arvosanoilla voi päästä myös ulkomaisiin korkeakouluihin. Esimerkiksi Ruotsin hakuaika on 15.3.–18.4.2017 osoitteessa www.antagning.se. Ota rohkeasti selvää mahdollisuuksista, jos ulkomaat kiinnostavat.

5. Ensikertalaiskiintiöitä ei kannata pelätä, sillä niillä ei ole viime kevään kokemusten mukaan kovin suurta merkitystä opiskelijavalinnoissa. Opiskelupaikkaa ei kannata jättää hakematta tai ottamatta vastaan sen vuoksi, ettei ole ihan varma, onko se itselle se mieluisin ala. Opiskelupaikan vaihtaminen onnistunee vastakin, ja opiskelu on monin tavoin kehittävää.

Fakta

Haku alkaa maaliskuussa


 Kevään toinen yhteishaku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on 15.3.–5.4. Vieraskielisiin ja Taide­yliopiston ohjelmiin haettiin tammikuussa.

 Samalla sähköisellä lomakkeella voi hakea enintään kuuteen kohteeseen. Ne asetetaan mieluisuusjärjestykseen. Vain yhden paikan voi ottaa vastaan.

 Osoitteessa opintopolku.fi voi tutustua tarjontaan.

 Hakijoita on yleensä kolminkertainen määrä verrattuna aloituspaikkoihin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Koulutus
  • Ura
  • Pääsykokeet

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Venäjän suurlähettiläs Suomessa puhuu toisella tyylillä kuin hänen virkaveljensä Ruotsissa

    4. 4

      Syy suomalaisten terveyseroihin löytyy elintavoista

    5. 5

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    6. 6

      Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

    7. 7

      Suomi on jakautunut kahtia: etelässä ja rannikolla on terveimmät asukkaat, idässä ja pohjoisessa sairauksia podetaan enemmän – Katso, miten omassa kotikunnassasi sairastetaan

    8. 8

      Game of Thrones -sarjan varjopuoli: hylätyt huskyt, joiden määrä on monin­kertaistunut – sarjan näyttelijä vetoaa faneihin eläinsuojelu­järjestön kanssa

    9. 9

      VR elättelee toivoa pilkkomisen välttämisestä – Berner pysyy tiukkana: ”Kalustoyhtiö on edellytys aidolle kilpailulle”

    10. 10

      Tuhansia tuholaisperhosia saapui Suomeen Virosta – invaasio saattaa näkyä puutarhoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    4. 4

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    5. 5

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    6. 6

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    9. 9

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    10. 10

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    5. 5

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    8. 8

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    9. 9

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    10. 10

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    11. Näytä lisää