Ura

Kehitysvammainen Ridei Liukkonen sai harvinaisen syntymäpäivä­lahjan: työn, josta saa oikeaa palkkaa

Vain pieni osa kehitysvammaisista on tavallisissa palkkatöissä. Työntekijät ja -antajat eivät kohtaa. Helsinkiläinen Liukkonen täyttää hyllyjä Ruoholahden K-marketissa.

Joka maanantai, tiistai, torstai ja perjantai tasan kello kahdeksalta aamulla Ridei Liukkonen lähtee töihin. Hän hyppää bussiin kotikulmillaan Laajasalossa aloittaakseen työt Ruoholahden K-marketissa yhdeksältä.

”Ridei avaa osan myymälää, kun hän yhdeksältä avaa alkoholikäytävän kalterit. Niinä päivinä kun Ridei ei ole töissä, se joskus myöhästyy. Se on Ridein homma”, sanoo Liukkosen esimies, kauppias Niko Grönberg.

Nelituntisen työpäivänsä ajan Liukkonen, 24, tyhjentää kuormia ruokatavaroista ja muista päivittäistarvikkeista ja asettelee tavarat hyllyihin siisteiksi riveiksi. Välillä hän lajittelee ja vie roskia lastauslaiturilla sijaitseviin roskasäiliöihin. Taukoja hän ei malta pitää.

Liukkonen kertoo, että aluksi hänen oli vaikea erottaa esimerkiksi samannäköisiä keksipaketteja toisistaan.

”Oli vaikeaa katsoa tuotteiden koodeja ja päivämääriä. Koodit vaihtuvat ja päivämäärät voivat olla samoja.”

”Ne saattavat mennä meillä kaikilla sekaisin”, huomauttaa hänen pomonsa Grönberg hyväntahtoisesti.

Monet kehitysvammaiset voivat vain haaveilla Liukkosen tilanteesta: työstä ihan oikealla työpaikalla – työstä, josta maksetaan ihan oikeaa palkkaa. Läheskään kaikki osatyökykyiset eivät nimittäin viihdy omissa työkeskuksissaan, kertoo Liukkosen työvalmentaja Teija Soini Helsingin kaupungin tuetun työllistymisen palvelusta.

Työkeskuksissa kehitysvammaiset muun muassa harjoittelevat työelämätaitoja.

”Palkkatyö vie kehitysvammaisen pois omasta yhteisöstä, jolloin hän voi saada tavallisia kavereita. Myös raha on todella tärkeää”, Soini kertoo.

Työvalmentajat auttavat paitsi työpaikan tai sopivan työntekijän löytämisessä myös työssä alkuun pääsemisessä. Asiakkaat ovat esimerkiksi kehitysvammaisia.

Ridei Liukkosen piti vaihtaa alaa ennen kuin työtä löytyi. Hän opiskeli Alavudella puusepäksi.

”Puusepän työ oli jännää. Piti opetella kunnolla käyttämään erilaisia laitteita – sahaa, sirkkeliä, höyläkoneita, tasoitushöyliä. Joskus se oli helppoa, joskus vai­keaa”, hän kertoo.

Oman alan töitä ei pääkaupunkiseudulta kuitenkaan löytynyt, vaikka Liukkonen etsi niitä vuoden päivät yhdessä Soinin kanssa.

”Sitten vaihdoin kauppaan. Tykkään tästä hommasta. Yleensä hyllytän tai sitten teen mitä käsketään.”

Liukkonen oli K-market Ruoholahdessa ensin kahdessa työharjoittelussa. Palkkatyöt hän aloitti kaupassa syntymäpäivänään vuosi sitten. Se on jäänyt pomolle mieleen.

”Hän sanoi, että tämä oli elämäni paras synttärilahja”, Niko Grönberg muistelee.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Grönbergillä oli ennen Liukkosen palkkaamista aiempaa kokemusta kehitysvammaisista työntekijöistä. Silloin kaikki ei kuitenkaan mennyt yhtä jouhevasti. Työvalmentajan tuen jälkeen työn pitäisi hoitua itsenäisesti, mutta aina niin ei käy.

Kehitysvammaisten työllistymisen esteenä on, ettei työnantajilla ole tarpeeksi tietoa siitä, mistä osatyökykyisen henkilön voisi palkata. Mahdollisuus työvalmentajan apuunkaan ei ole kovin tunnettua.

Grönbergiä kannusti rekrytointiin juuri mahdollisuus saada apua työvalmentajalta.

”Minulla on aina ollut semmoinen avoin syli. Olen ollut 30 vuotta kaupan alalla ja nähnyt monenlaista. Ridein palkkaamisesta tuli tosi hyvä fiilis, etenkin kun kuulin, miten monta paikkaa hän oli hakenut”, Grönberg kertoo.

Ennen kaikkea Liukkosen asenne oli kunnossa. Se on työnantajalle tärkeä tieto ketä tahansa palkatessa.

”Hän on tosi tarkka. Olet varmaan myös ainut työntekijä, joka ei koskaan myöhästy”, Grönberg kehaisee Liukkosta.

Tavoitteena on, että osatyökykyisestä työntekijästä tulee työyhteisön täysivaltainen jäsen.

”Samat työelämän pelisäännöt pätevät myös Liukkoseen. Jos hän sairastuu, hän hakee sairaslomatodistuksen aivan kuten muutkin työntekijät. Sellaisissa asioissa ei jousteta”, Soini sanoo.

Kuten tavallista, työvalmentaja Soini oli aluksi Liukkosen mukana työpaikalla.

”Aluksi jännitin, osaako Ridei esimerkiksi lukea työvuorolistaa.”

Huoli oli turha: Liukkonen katsoo nykyisin vuoronsa listasta.

Liukkonen tarvitsi alkuvaiheessa kannustusta avun pyytämiseen kimuranteissa tilanteissa. ”Tarvittiin vähän rohkaisua”, Soini kertoo.

”Sitten se lähti menemään hyvin”, Liukkonen itse muistelee.

”Työkaverit auttavat, jos tarvitsee. Eilen päivällä hyllytimme kolmestaan”, hän jatkaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.


Nyt työvalmentaja Soini käy noin kerran kuussa K-marketissa kyselemässä, miten Liukkosella menee. Ja hyvin menee.

Liukkosella on kaupassa myös nimetty tukihenkilö, työkaveri. Ruoholahden K-markettiin sopeutumista on edistänyt Soinin mukaan myös se, ettei muun henkilökunnan vaihtuvuus ole suurta.

Liukkosesta parasta työssä on palkka, oma raha. ”On tosi kiva, kun saa hyvin palkkaa. Palkka on tärkeä.”

Rahaa menee esimerkiksi harrastuksiin. Vapaa-ajalla Liukkonen pelaa sählyä ja sulkapalloa ja näkee kavereita.

”Nyt säästän, kun pitäisi ostaa uusi iPad. Ensi vuodeksi ostan Jokerien kausikortin. Se on kallis, jos haluaa hyvät paikat.”

Kehitysvammajärjestöt toivovat, että mahdollisimman moni kehitysvammainen pääsisi työkeskuksista oikeisiin töihin.

Työnantajilla ei kuitenkaan ole tarpeeksi tietoa kehitysvammaisista ja heidän työllistämisestään, Soini toteaa. Kehitysvammaisille taas ei ole tarpeeksi työvalmentajia, jotka hakisivat heille töitä. Työvalmentajia on vain suurimmissa kaupungeissa.

Työllisyystilanne on nyt muutenkin huono, eivätkä työnantajat halua sitoutua työntekijään, joka vaatii tavallista enemmän perehdyttämistä.

”Samoista työpaikoista kamppailevat maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat, ja jopa korkeasti koulutetut ihmiset. Vaatimukset ovat hillittömät. Haetaan moniosaajia, sosiaalisia ihmisiä.”

Työmarkkinoille menijöitä olisi paljon enemmän kuin valmentajat pystyvät ottamaan asiakkaaksi. Työpaikkoja taas on liian vähän.

Helsingissä työvalmentajia on 13. Lähes kaikilla heidän asiakkaillaan on oppimisvaikeuksia. He ovat useimmiten käyneet peruskoulun mukautetusti ja suorittaneet erityisammattitutkinnon. He työllistyvät lähinnä kaupan alalle, siivoamaan, toimistotöihin tai kiinteistöhuoltoon.

Työnantajat maksavat työntekijälle täyden palkan. Työnantajat saavat TE-toimistolta palkkatukea. Se voi olla jopa puolet palkasta.

”Kehitysvammaiset pärjäävät yhteiskunnassa varmasti paremmin, kun he ovat töissä. Meidän pienessä porukassa on helppo rohkaistua”, Grönberg sanoo.

Hän kannustaa muita työnantajia. ”Kyllä jokaiseen kauppaan yksi harjoittelija mahtuu.”

Entäpä Liukkosen tulevaisuus, mitä hänellä on suunnitteilla?

”Haluan olla mahdollisimman pitkään täällä töissä. Nyt minä vain hyllytän.”

Kehitysvammaliitto: Moni kehitysvammainen kykenisi palkkatöihin

Kehitysvammaliiton mukaan noin 400–500 kehitysvammaista ihmistä on palkkatöissä. Jopa 3 000 kehitysvammaista kuitenkin kykenisi palkkatyöhön.

Suomi ratifioi kesällä 2016 YK:n yleissopimuksen vammaisten oikeuksista. Se määrää muun muassa, että vammaisilla on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kehitysvammajärjestöjen mielestä yhdenvertaisuus ei nyt toteudu.

Suurin osa kehitysvammaisista on mukana palkattomassa työtoiminnassa työkeskuksissa tai palkattomassa avotyötoiminnassa tavallisilla työpaikoilla.

Työtoiminnasta ja avotyötoiminnasta ei makseta palkkaa, vaan työosuusrahaa. Se on keskimäärin 5–6 euroa päivässä.

Kumpikaan ei ole työsuhde, joten työsuhteen edut eivät usein päde avotyötoiminnassa oleviin, eikä esimerkiksi eläkettä kerry.

Kehitysvammaiset ihmiset tarvitsisivat enemmän valmennusta ja tukea työllistymiseen. Sitä kaipaavat myös mahdolliset työnantajat.

Aula-työkotien kannatusyhdistys selvitti työnantajien suhtautumista kehitysvammaisten palkkaamiseen. Selvitykseen vastasi 45 työnantajaa. Heistä 65 prosenttia ilmoitti olevansa halukas palkkaamaan tulevaisuudessa kehitysvammaisen työntekijän.

Käytännössä yritykset ovat vain harvoin asiassa itse aloitteellisia. Työnantajat eivät tiedä, mistä löytäisivät sopivan työntekijän. Heiltä puuttuu yleistietoa kehitysvammaisuudesta. Yritykset kokivat muun muassa vaikeaksi sen, miten kehitysvammaista ihmistä ohjeistetaan työhön.

Kehitysvammaliiton selvityksen mukaan työnantajat, joilla on kokemusta kehitysvammaisista työntekijöinä, ovat hyvin tyytyväisiä heidän työpanokseensa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vammaiset
  • Työ
  • Työllistyminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja 80 loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    2. 2

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    3. 3

      TV 2

    4. 4

      Game of Thrones -sarjan varjopuoli: hylätyt huskyt, joiden määrä on monin­kertaistunut – sarjan näyttelijä vetoaa faneihin eläinsuojelu­järjestön kanssa

    5. 5

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    6. 6

      Liika terrorismin pelko voi jopa heikentää turvallisuutta – tutkija Leena Malkki neuvoo, miten toistuvien iskujen kanssa voi elää

    7. 7

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    8. 8

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    9. 9

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    10. 10

      Twitter-käyttäjät vastaavat Barcelonan terrori-iskuun kissoilla – ”Kunnioitetaan tämän kauheuden uhreja”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja 80 loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    5. 5

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    6. 6

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    9. 9

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    10. 10

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää