Valikko
Ura

Moni meistä on Linkedinissä, mutta mitä siellä oikein pitäisi tehdä? Asian­tuntijoiden neuvoilla saat palvelusta kaiken irti

Kolme rekrytointiasiantuntijaa kertoo, kenen Linkedin-kutsu pitää hyväksyä ja mitä palvelussa kannattaa julkaista.

Kaikkien kuuluisi nykyään olla Linkedin-palvelussa, sanotaan. Se ei ole enää edes muutaman alan temmellyskenttä, vaan laaja asiantuntijaverkosto. Aika monen profiili jää kuitenkin keskeneräiseksi, ja koko kanava aiheuttaa hämmennystä.

Mitä rekrytointiin ja ammatilliseen verkostoitumiseen tarkoitetussa sosiaalisessa mediassa oikein pitäisi tehdä?

HS kysyi asiaa Linkedin-kouluttaja Tom Laineelta, Academic Workin rekrytointiasiantuntija Laura Korpilaurilta ja rekrytointifirma Adeccon konsultilta Helen Vesikiltä.

Kenet pitää hyväksyä kontaktiksi?

Linkedin-hämmennys voi johtua siitä, että suomalaisten verkostoitumistapa on erilainen kuin muualla maailmassa. Asiantuntijoiden mukaan suomalaiset verkostoituvat mielellään vain sellaisten kanssa, jotka he ovat tavanneet. Tom Laine muistuttaa, että ainoa ero Linkedin-kontaktin ja kenen tahansa muun käyttäjän välillä on se, että kontaktiksi hyväksymäsi ihminen näkee sähköpostiosoitteesi.

”Kontaktille ei lupaa mitään. Se vain tarkoittaa, että ihminen altistuu päivityksillesi”, Laine sanoo.

Hän ei kuitenkaan suosittele hyväksymään ketä tahansa, koska jotkut käyttävät palvelua roskapostilistojen keräämiseen. Suomalaisen kontaktin pystyy kuitenkin helposti jäljittämään, ja valeprofiileja on ollut Linkedinissä vain vähän.

”Nekin muutamat valeprofiilit, joita on löytynyt, ovat olleet headhuntereiden luomia”, Laine kertoo.

Laura Korpilauri ja Helen Vesik ovat hieman tiukemmalla linjalla kuin Laine. Korpilauri itse hyväksyy kontaktipyynnöt ihmisiltä, jotka liittyvät omaan alaan tai joilla voisi olla mielenkiintoa ammatilliseen yhteistyöhön. Vesik hyväksyisi kaikki pyynnöt vain silloin, jos hakisi töitä – etenkin, jos on itse profiilissaan ilmoittanut palvelussa hakevansa verkostoja avoimesti.

”Jos joku, jolla on paljon seuraajia, tykkää julkaisustasi, se nousee myös kaikkien hänen kontaktiensa uutisvirtaan”, Vesik kertoo.

Ketä kannattaa lähestyä?

Lähesty oman alan ihmisiä, entisiä ja nykyisiä työkavereita sekä koulukavereita. Asiantuntijat suosittelevat räätälöimään Linkedin-kutsut ja kertomaan niissä, miksi lisäät jonkun verkostoosi. Kutsuja räätälöi vain harva, mutta omaa tekstiä sisältävä kutsu hyväksytään etenkin tuntemattomalta todennäköisemmin kuin sellainen, jossa on pelkkä Linkedinin oma tekstipohja.

Korpilaurin mukaan myös potentiaalista työnantajaa voi lähestyä rehellisesti kertomalla, että olisi kiinnostunut työskentelemään kyseisessä yhtiössä. Kannattaa myös kertoa, keneltä sai vinkin lähestymiseen, koska se luo siltaa tuntemattomien välille.

Pienistä firmoista voi lähestyä toimitusjohtajaa tai sitä, joka tekee työtä, jota haluaisit itsekin tehdä. Ketä tahansa yrityksestä lähestyykään, häntä voi pyytää kertomaan, kuka vastaa rekrytoinneista.

”Vaikka verkostoituisi mainostaakseen firmaansa tai omaa osaamistaan, vuoropuhelu ei saisi sisältää pelkkää markkinointia. Kannattaa raottaa verhoa kulissien taakse ja kertoa jotain itsestään, eikä niinkään lähteä myyntipuhelinjalle – ainakaan heti”, Korpilauri sanoo.

Mikä merkitys verkoston koolla on?

Laineen mukaan kontaktien määrä korreloi siihen, miten käyttäjä tulee löydetyksi ja miten juuri hänen osaamisensa tunnistetaan. Vaikkapa työntekijää etsiessä on pienempi kynnys ottaa yhteyttä henkilöön, joka löytyy omista Linkedin-kontakteista.

”Löydettävyys on tärkeää, koska samaa osaamista on niin monella ihmisellä”, Laine perustelee.

Korpilauri kertoo katsovansa verkoston kokoa yleensä vain rekrytoidessaan sosiaalisen median asiantuntijaa tai markkinointialan työntekijää. Vesik pitää verkostoa tärkeänä vain Linkedinin kautta rekrytoidessa.

”Jos käyttäjällä on vain parikymmentä kontaktia, en lähestyisi häntä Linkedinin kautta”, Vesik kertoo.

Jostain pitää kuitenkin aloittaa. Jos on vasta rakentamassa profiiliaan ja kontakteja on siksi vähän, se kannattaa Vesikin mukaan kertoa profiilissa avoimesti.

Mitä profiilissa kannattaa ja ei kannata kertoa?

Profiilin päivittämistä ei kannata ujostella, vaikka ei suunnittelisikaan työnhakua, sillä Linkedin on hyvä väylä myös verkostoitua ammatillisesti.

Kaikki asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että työnhakijan täytyy kertoa profiilissaan avoimesti etsivänsä töitä. Jos viettää esimerkiksi välivuotta ulkomailla, sekin kannattaa kertoa.

Profiilin on tarkoitus kuvata asiantuntemista ja osaamista, mutta bilekuvat ja muu Facebookille tyypillinen sisältö on hyvä jättää pois sieltä.

Kun kertoo työkokemuksestaan, Korpilauri kehottaa selittämään cv:tä muutamalla lauseella. Kannattaa siis kuvailla, mitä tehtäviin on kuulunut missäkin työpaikassa, ja miten tehtävissä on menestynyt. Mitä konkreettisemmilla luvuilla ja mittareilla menestyksestään pystyy kertomaan, sitä parempi. Projektit-osioon olisi hyvä lisätä koulutyöt ja vastuutehtävät. Työnhakijan kannattaa kertoa myös, millaisista töistä olisi kiinnostunut.

Sanamuodoilla on merkitystä.

”Ujuta profiilitekstiisi myös avainsanat osaamisestasi perusmuodossa, koska rekrytoidessa Linkediniä käytetään melko samalla tavalla kuin muitakin hakukoneita”, Korpilauri kertoo.

Hänen edustamansa Academic Work on erikoistunut nuorten ammattilaisten rekrytointiin. Sillä tarkoitetaan korkeakouluopiskelijoita, vastavalmistuneita ja uransa käännekohdassa olevia. Korpilaurin mukaan Linkedin-profiilit ovat hyvin eri tasoisia tässäkin ryhmässä.

”Vaikka olemme tekemisissä diginatiivien kanssa, moni heistä ei mieti tarpeeksi syvällisesti sitä, millainen kuva profiilista muodostuu”, Korpilauri sanoo.

Mitä siellä kuuluu julkaista?

Lähes miljoonasta suomalaisesta Linkedin-käyttäjästä vain 200 000 tuottaa sisältöä Linkediniin kuukausittain. Joka kuukausi palveluun kirjautuu kuitenkin noin 624 000 suomalaista.

Omat päivitykset, kuten artikkeleiden tai työhön liittyvien oivallusten jakaminen, kertovat aktiivisuudesta. Palveluun voi jakaa omia kirjoituksiaan muilta alustoilta tai kirjoittaa suoraan Linkedinin omalle alustalle. Sivusto nostaa julkaisuja muiden uutisvirtoihin yhtä lailla, oli ne kirjoittanut mihin vain. Oman tekstinsä lukijatilastoja tosin näkee paremmin, jos kirjoittaa suoraan Linkedinin alustalle.

”Palvelussa on hyvä julkaista jotain aina välillä, vähintäänkin muistutuksena omasta olemassaolosta”, Laine neuvoo.

Vesik ja Korpilauri korostavat, ettei Linkedin silti ole Facebookin jatke. Ruokakuvat kannattaa pitää poissa, kuten myös uskonnolliset ja poliittiset kannanotot. Vesik ei pidä Linkedinissä julkaisemista ylipäänsä välttämättömänä.

”Turhat ja työn kannalta epäolennaiset julkaisut voivat olla jopa haitaksi työnhaussa”, Vesik sanoo.

Korpilauri arvostaa eniten julkaisuja, joissa tuodaan esille omia mielipiteitä. Pelkän linkin tai artikkelin jakaminen ei ole yhtä kiinnostavaa kuin se, että kertoo, miksi sisältö kannattaa lukea ja mitä siitä itse oivalsi.

Mitä ryhmäkeskusteluissa tapahtuu?

Linkedinin ryhmissä käytävät keskustelut ovat Laineen mukaan paikkoja, joissa jaetaan esimerkiksi kiinnostavia tilastoja ja autetaan muita omalla asiantuntemuksella. Jotkut ovat aktiivisia keskustelijoita, vaikka eivät tekisikään omia päivityksiä.

Ammatilliset keskusteluryhmät löytyvät Work-valikosta sivun yläkulmasta, ja niille on myös oma mobiilisovelluksensa. Ryhmiä voi hakea omien kiinnostuksenkohteiden ja alan mukaan.

Korpilauri pitää ryhmäkeskusteluita palvelun mielenkiintoisimpana osiona. Niissä on kuitenkin hyvä muistaa pari perussääntöä: Ketään ei saa lytätä ja kommenteista kannattaa aina kiittää.

”Palvelu on tuonut hienoa avoimuutta. Enää kaikki eivät vain yritä suojella omaa erinomaisuuttaan, vaan osaamista jaetaan”, Korpilauri sanoo.

Onko suosituksilla tai kannatuksilla (endorsement) väliä?

Linkedinissä voi ilmiantaa kontaktiensa osaamista. Jos tiedät kollegan olevan vaikkapa hyvä myyjä, voit kertoa sen yhdellä klikkauksella.

Näitä kehuja ei kuitenkaan välttämättä oteta kovin vakavasti, kertovat Korpilauri ja Vesik. Koska kuka tahansa voi ilman sen kummempia perusteluita kehua toista, kannatukset eivät ole kovin luotettavia. Vesikin mielestä järjestelmä on myös epätasa-arvoinen, koska pienessä yrityksessä työskennellyt ei saa yhtä monta kannatusta kuin ison yhtiön työntekijä, vaikka olisi yhtä pätevä.

Sen sijaan kirjoitetut suositukset voivat auttaa työnhaussa merkittävästi.

”Olen ottanut ihmisiä työhaastatteluun Linkediniin kirjoitettujen suositusten perusteella”, Vesik kertoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työnhaku
  • Rekrytointi
  • Teknologia
  • Sosiaalinen media

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    2. 2

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    3. 3

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Sydänsairaudesta, aivokasvaimesta, keuhkosyövästä ja murtuneesta lonkasta kärsivälle yli 90-vuotiaalle toitotetaan, että ”kotona on paras”

    6. 6

      Kristityiksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita ei pidä palauttaa

    7. 7

      Sunnuntaina lyötiin murskaksi Ranskan vanha valta – murtuuko tässä myös brexitin ja Trumpin käynnistämä hyökyaalto?

    8. 8

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    9. 9

      Onko Emmanuel Macron Ranskan tuleva presidentti? 39-vuotias vaalien outolintu on naimisissa lukioaikaisen ranskanopettajansa kanssa ja kertoo hyviä asioita Euroopasta

    10. 10

      Edessä hulppea nousu vai joko se päättyi? Nämä kuusi tekijää keikuttavat Suomenkin taloutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    2. 2

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    3. 3

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    4. 4

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    5. 5

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    6. 6

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    7. 7

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    8. 8

      Onnen päivät -sarjan ”pikkuriiviö” kuoli – Erin Moran oli lapsitähti, jonka tragediaksi koitui rooleitta jääminen aikuisena

    9. 9

      Sekä kuljettaja että matkustaja simahtivat ”Haagan jättiläiseen” – sekavat miehet oli Helsingin poliisin mukaan pakko pitää sidottuina vielä sairaalassakin

    10. 10

      Munkkiniemessä odotettiin postia kaksi viikkoa, tärkeä lasku maksamatta – jakeluongelmat jatkuvat Helsingissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    5. 5

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    6. 6

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    7. 7

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    8. 8

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    9. 9

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää