Ura

Kukapa ei haluaisi olla osa isompaa tarinaa? Työnantajat ovat huomanneet sen ja motivoivat väkeä nyt tärkeyden tunteella

Solitan henkilöstöjohtaja Jonne Seppä uskoo, että pelkkä työ ei motivoi, vaan työnantajan täytyy tarjota suurempi merkitys ja tarina. Mutta ovatko ne tarinat totta?

Olemme Jonne Sepän kanssa hankalan tehtävä edessä. Yritämme keksiä, miten tupakkayhtiö voisi motivoida työntekijöitään.

”Kyllä nyt ollaan vähän heikoilla hangilla”, Seppä sanoo.

Jonne Seppä, 43, ei suinkaan ole tupakkayhtiön konsultti tai lobbari, mutta tämä on oiva ääriesimerkki aiheeseemme ja hyvä haaste Sepälle: miten motivoida työntekijöitä?

Se on henkilöstöjohtaja Sepän työtä, ja siinä hän on onnistunut hyvin. Digitaalisia ratkaisuja ja palveluita tekevä Solita rekrytoi työvoimaa kovalla tahdilla ja aikoo palkata tänä vuonna 150 uutta työntekijää. Seppä on palkittu johtamistyylinsä vuoksi 2013 kunniamaininnalla Vuoden Nuori johtaja -kisassa.

Annetaan Sepän siis kertoa, mikä hänen mielestään motivoi työntekijää parhaiten.

Sepän erityisosa-aluetta on se, että työntekijöiden on hyvä olla. Se ei kuulemma onnistu, jos ollaan ”vaan töissä”. Työntekijän pitää Sepän mielestä olla sellaisessa työssä ja sellaisessa yrityksessä, jonka tarinan hän kokee merkitykselliseksi ja sitä kautta mielekkääksi ja motivoivaksi. Vasta silloin työ on hyväksi työntekijälle – ja työnantajalle.

Mutta jos tupakkayhtiö kertoo tarinan merkityksellisyydestään, eikö siinä mennä jo satuilun puolelle?

Jonne Seppä on siviilielämässä kuulemma ”niin tavis kuin olla ja voi”.

On vaimo ja kaksi lasta sekä omakotitalo Tampereen kupeessa.

”Kaasugrilliä ei ole. Eikä kultaistanoutajaa”, Seppä sanoo ja nauraa.

Seppä on alun perin koulutukseltaan opettaja. Opettajankoulutukseen hän meni, koska ihmiset ja ihmisten asiat kuulemma kiinnostavat ja ovat aina kiinnostaneet.

”Pidän itseäni aika empaattisena. Minun on helppo asettua toisen ihmisen asemaan.”

Tehdessään graduaan kehitysvammaisten oppimisympäristöistä Seppä pääsi koodaamaan jonkin verran, ja tämä lapsuuden ja nuoruuden harrastus alkoi taas kiinnostaa – niin paljon, että Seppä meni opiskelemaan heti putkeen toisen tutkinnon tietojenkäsittelytieteestä. Solitaan hän tuli alun perin vuonna 2001 koodaamaan.

 

”Toimitusjohtaja taisi ajatella, että tee sitten itse.”

Pian sisäinen opettaja alkoi punkea koodaajaan rinnalle. Seppä oli sitä mieltä, että asioita, etenkin ihmisiin liittyviä, ei hoidettu Solitassa parhain päin.

”Kritisoin paikoin voimakkaastikin toimintaamme. Toimitusjohtaja taisi ajatella, että tee sitten itse.”

Sillä tavalla vuodesta 2010 lähtien Seppä on ollut Solitan henkilöstöjohtaja. Hänen tärkein tehtävänsä on nyt mahdollistaa se, että ihmisillä on Solitalla hyvä olla, koska sitä kautta Solitankin on hyvä olla.

Se onnistuu muun muassa tarinan avulla.

Seppä puhuu modernin, pehmeän johtamisen puolesta. Siinä on kolme kulmakiveä.

Ensinnäkin työntekijällä täytyy olla päätäntävaltaa eli autonomiaa omaan työhönsä, koska usein ihmiset tykkäävät vapaudesta.

”Ei riitä, että tulet töihin ja suoritat annetun tehtävän. Pitää olla valtaa siihen, miten tehtävän suorittaa ja jopa siihen, mikä se työtehtävä on. Eihän kukaan ole parempi asiantuntija siinä työssä kuin se, joka sitä työtä tekee.”

Tätä voi käyttää tupakkayhtiössäkin: annetaan työntekijöille vapauksia töiden suhteen, ja homma on heti kiinnostavampaa.

Toiseksi työtä pitäisi yrittää tarkastella tekemisen lisäksi kehittämisen näkökulmasta. Pitää kannustaa miettimään, miten työstä voisi saada tehokkaampaa, hauskempaa, nopeampaa tai vaikkapa laadukkaampaa, jotta työssä olisi velvoitteen ja suorittamisen lisäksi älyllinen kehittymisen taso. Se motivoi ja siinä voi kehittyä ihan ihmisenäkin.

Esimerkiksi tupakkatehtaalla: ”Voisi keskittyä motivoimaan työntekijöitä sen kautta, miten onnistutaan toimittamaan mahdollisimman laadukasta tupakkaa kustannustehokkaasti, nopeasti ja heti tilauksesta minne vaan maailmaan.”

Kaksi edellä mainittua ovat siinä mielessä helppoja juttuja, että ne eivät riipu toimialasta. Autonomiaa voi järjestää millä alalla tahansa ja työtään voi kehittää millä alalla tahansa.

Kolmas asia eli merkityksellisyys on haastavin ja kiinnostavin seikka. Miten saada työntekijä uskomaan siihen, että hän tekee työtä, jolla on merkitystä?

Alkuun hyviä uutisia: Melkein mistä tahansa työstä löytyy isompi merkitys ja tarina, jos katsoo asiaa vähän eri kulmasta, Seppä selittää.

 

”Minä ajattelen, että edistämme demokratiaa. Sehän on sikasiistiä.”

Esimerkiksi muurarin voi ajatella tekevän työtä, jossa laitetaan ensin tiili paikalleen, sitten kuraa väliin, sitten tiili paikalleen ja niin edespäin.

Aika tylsää.

Mutta jos ajatellaan pidemmälle, muurari on rakentamassa seinää. Siinä on jo ideaa. Ja jos ajatellaan vielä pidemmälle, muurari on rakentamassa katedraalia. Se on jo kiehtovaa ja merkityksellistä työtä.

Seppä ottaa esimerkin Solitasta. Yhtiö on suunnitellut ja toteuttanut kansalaisaloite-verkkopalvelun, jossa ihmiset saavat edistää kansalaisaloitteitaan.

”Voi ajatella, että loimme teknisen järjestelmän. Mutta minä ajattelen, että edistämme demokratiaa. Sehän on sikasiistiä.”

Otetaan tähän väliin hieman takapakkia. Kuka keksi, että työn pitäisi tuntua erityisen merkitykselliseltä?

Aikoinaan oltiin töissä ja sillä siisti. Ihminen heräsi aamulla, suoritti työnantajan osoittamia tehtäviä vaikka metallipajalla tai metsätöissä ja meni kotiin elämään elämäänsä. Ei työ kaivannut sen kummempia merkityksellisyyksiä tai suuria tarinoita rinnalleen.

Töissähän sitä vaan ollaan.

Nykyään työelämässä olevat nuoremmat ihmiset taas vaativat, että työ antaa heille jotain, Seppä sanoo.

Monille nuoremmille ei riitä, että tehdään digitaalinen järjestelmä tai laitetaan tiiliä ja laastia päällekkäin. Aivan hiljan julkaistusta kansainvälisestä tutkimuksesta ilmenee, että merkityksellisyys on nuorille tärkeää, totesi tutkimusyhtiö Universumin Suomen-maajohtaja Mikael Ljungqvist Helsingin Sanomissa. Tutkimuksessa asiaa oli kysytty13 000:lta opiskelijalta.

Seppä arvelee, että merkityksellisyyden vaatimus voi liittyä elintasoon.

”Sotien jälkeisen sukupolven asenne työhön oli kovin luterilainen. Mutta Suomi oli silloin paljon köyhempi maa kuin nykyään. Tällä hetkellä nuori voi olla tilanteessa, jossa ei ole päivänselvää, että työtä on pakko tehdä vain rahan vuoksi”, Seppä sanoo.

Luterilaisen työmoraalin keskeinen sisältö on se, että ihminen palvelee lähimmäistään ja yhteiskuntaa arkisella työllään. Nykyään taas halutaan olla yksilöllisiä ja halutaan kokea arkisen puurtamisen sijaan asia kuin asia elämyksellisenä ja merkityksellisenä ”matkana”.

Lisäksi kyse on varmasti vanhasta kunnon kateudesta. Jos kaikilla kavereilla on merkityksellinen työpaikka ja mediakin kertoo, että nuorisolle ei enää riitä olla vain töissä, saattaa tuntua keljulta tehdä jotain ihan tyhjänpäiväisen oloista työtä.

Perinteisemmän työfilosofian ystävä saattaa paheksua sitä, että nuorten on saatava työstä itselleen jotain muutakin kuin palkkaa. Se saattaa kuulostaa itsekkäältä hienostelulta: minähän en paskaduuneja tee, kun niiden merkitys ja filosofia eivät resonoi juuri minulle.

Seppä taas ei näe tätä asiaa pahana, pikemminkin päinvastoin.

”Toivoisin, että ihmiset olisivat aika tarkkoja sen suhteen, mihin tarinaan heittäytyvät mukaan. Koska kummallekaan – työnantajalle tai työntekijälle – ei ole hyväksi, jos ollaan vain töissä. Työntekijän pitää olla kranttu sen suhteen, missä tarinassa on mukana.”

 

On alettu puhua jopa ”tarinaosakkeista”.

Painotettakoon tässä, että ihmisellä voi olla ihan hyvä olla, vaikka hän olisi niin sanotusti vain töissä. Mutta se ei ole Sepän mukaan yleensä se paras ja motivoivin vaihtoehto.

Tarinoilla voi tosiaan saada ihmeitä aikaan.

Hyvä esimerkki äärimmäisen hyvästä tarinasta on yhdysvaltalainen sähköautovalmistaja Tesla. Se on ottanut haltuunsa tulevaisuuden sähköautoilun ja uusiutuvan energian tarinan, jossa se on pelastamassa maailmaa perinteisiltä autonvalmistajilta.

Tämä tarina on johtanut siihen, että Tesla nousi huhtikuun alussa markkina-arvoltaan arvokkaimmaksi autovalmistajaksi Yhdysvalloissa ohi General Motorsin, vaikka Tesla on liikevaihdoltaan noin neljä prosenttia voitollisesta General Motorsista.

Tällainen menestys ei onnistu, jos työntekijät eivät ole motivoituneita huippuosaajia, ja sellaisia ei saada töihin ilman hyvää tarinaa.

On alettu puhua jopa ”tarinaosakkeista”. Se tarkoittaa sitä, että osakkeen arvo eli lopulta yrityksen markkina-arvo on sidonnainen yrityksen tarinaan ja lupauksiin, ei konkreettisiin asioihin.

Tarinoissa on tosin hankalatkin puolensa.

Tarinalla voi esimerkiksi käyttää ihmisiä hyväkseen. Toimittaja Dan Lyonsin kirja Disrupted – my misadventure in the Start-Up Bubble kertoo startup-maailman korupuheista. Siinä maailmassa ei ole enää työtä, työntekijöitä ja tuotteita, vaan missioita, vallankumouksia ja maailmaa muuttavia liikkeitä.

Väärinkäytettynä tällainen myyntipuhe on hyväksikäyttöä. Voi esimerkiksi kertoa, kuinka merkitykselliseen tarinaan jollakulla on mahdollisuus ryhtyä – palkatta tai todella pienellä palkalla.

”Olen kohdannut tuollaistakin. Kannattaisi kertoa, että tämä on sitten silkkaa hyväntekeväisyyttä, eikä yrittää peitellä sitä puolta. Ja onhan asioita, joita kannattaa tehdä ilmaiseksikin.”

Raha motivoi, mutta motivaatio ei korreloi palkan suuruuden kanssa sen jälkeen, kun palkka tuntuu oikeudenmukaiselta.

”Sitä on tutkittu, että jos palkka tuntuu oikeudenmukaiselta, motivaatio ei merkittävästi kasva, vaikka palkka kasvaisi. Eli työn merkityksellisyyden tuntu on ehdottomasti motivoivampaa kuin iso palkka.”

Asiasta on kirjoitettu muun muassa Journal of Vocational Behavior -julkaisussa sekä Harvard Business Review -lehdessä.

Palataan tupakkatehtaaseen. Miten tupakkatehtaan työntekijä saadaan motivoituneeksi? Merkityksellisyyden ja tarinan kautta se ei onnistu, Seppä tunnustaa.

 

”Tarina ei saa olla verbaaliakrobatiaa.”

Merkityksellisyys kun liittyy usein siihen, että tehdään hyvää jonkin tai jonkun eteen. Esimerkiksi Teslan viljelemä idea omasta hyvästä teostaan on, ei enempää eikä vähempää, maailman pelastaminen.

Kenet tupakkayhtiö pelastaa?

Jos tilanne on tämä, se pitää vain hyväksyä, Seppä sanoo. Kaikki toimialat eivät ole merkityksellisiä ja eettisiä, ja silloin on käytettävä muita motivaatiokeinoja.

”Bluffi paljastuu kyllä. Arvojen ja sen merkityksellisyyden täytyy olla todellisia ja sen yrityksen pomon täytyy pystyä seisomaan sen tarinan takana. Muuten se ei puraise mukaansa. Tarina ei saa olla verbaaliakrobatiaa.”

Sellaiselta se tosin usein vaikuttaa.

Nykyään tuntuu, että kaikki työnantajat ovat arvojaan esitellessään ekologisia ja ihmisläheisiä, ja bisnestä tehdessään ne pelastavat löytöeläimiä, parantavat syöpiä ja saavat saimaannorppakannan kasvuun.

Kuitenkin firman ensisijainen tehtävä on ja on aina ollut voiton tekeminen. Se on kirjattu ihan lakiin asti.

Tämä perimmäinen tehtävä tuskin on lyhyessä ajassa muuttunut niin, että eettisyys olisi nyt oikeasti kaikkien agendalla. Tämän vuoksi eettisyyden ja hyvän tekemisen rummuttaminen kuulostaa usein ulkokultaiselta sanahelinältä, jota pitää rummuttaa, koska se on muodissa.

Seppä ei näe tilannetta näin ristiriitaisena. ”Firman täytyy toki tehdä tulosta. Mutta näen asian niin päin, että taloudellinen menestys on seurausta siitä, että työllä on merkitystä ja että työntekijät ovat tyytyväisiä.”

Voihan sen tosiaan niinkin ajatella.

Jos yrityksen tarina on totta tai siinä on ainakin totuuspohjaa, niin kukaan ei menetä mitään, jos tarinaa korostetaan. Silloin työntekijät ovat tyytyväisiä, ja firmalla menee hyvin. Kaiken lisäksi työnantajalla on paine todistaa tekojen avulla, että sen toiminta on eettistä.

”Minun mielestäni se kuulosta win-win-tilanteelta”, Seppä sanoo.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ura
  • Työelämä
  • Motivaatio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    2. 2

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    3. 3

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kahdeksan loukkaantui – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi alkanut kuulustella kiinniotettuja

    4. 4

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    5. 5

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    6. 6

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    7. 7

      Miksi suomalaiset vähättelevät itseään? Tutkija vastaa

    8. 8

      Vieraana sukellusveneessä, josta ruotsalais­toimittaja katosi –  HS julkaisee yksinoikeudella keksijä-Madsenin haastattelun

    9. 9

      Turun puukkohyökkäys nousi otsikoihin ulkomailla

    10. 10

      Professori: Pääsykoeuudistus voi kasvattaa korkeakoulujen naisvaltaisuutta, mutta se ei ole uudistuksen ongelmista suurin – ”Nuoret voivat huonosti ja kokevat paineita jo nuoresta pitäen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kahdeksan loukkaantui – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi alkanut kuulustella kiinniotettuja

    2. 2

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    3. 3

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    4. 4

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    5. 5

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    6. 6

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    7. 7

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    10. 10

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kahdeksan loukkaantui – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi alkanut kuulustella kiinniotettuja

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    5. 5

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    8. 8

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    9. 9

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää