Ministeri Alexander Stubb on oikeilla jäljillä etsiessään keinoja huippu-urheilun rahapulan selättämiseen.

Suomen vaatimattomasta olympiamenestyksestä huolestunut Stubb ehdotti (HS 10. 8.) tehostettua sponsorihankintaa huippu-urheilulle. Urheiluhullun ministerin visiossa parhailla urheilijoilla olisi henkilökohtainen kummiyritys, joka takaisi kunnon toimeentulon ja mahdollisuudet täysipainoiseen harjoitteluun.

Stubbinkaan mallissa raha ei ilmesty pankkitilille tyhjästä. Urheilijat olisivat kummiyrityksensä palkkalistoilla ja siten lihallinen osa firman pr-koneistoa.

Ei ole mikään yllätys, että olympiapronssia ja MM-kultaa tänä vuonna voittaneen Silja Lehtisen venekunnan finanssit on järjestetty pitkälti Stubbin mallin mukaisesti.

Audi ja Evli-pankki latoivat pöytään kunnolla pätäkkää, ja Team Lehtinen pystyi keskittymään täysillä supervuoteensa. Purjehduksessa se ei ole halpaa lystiä.

"Kundit hoitivat asiakkaat äärimmäisen hyvin: tukka oli kammattu, hampaat harjattu ja kengät kiillotettu". Näin kehui Nokiassa urheilusponsorointia takavuosina hoitanut Tapani Yli-Saunamäki Iltalehdessä Mika Saloa ja Ukio Katayamaa.

Nokia sponsoroi 90-luvun puolivälissä Tyrrellin F1-tallia. Salon ja Katayaman osallistuminen Nokian edustustilaisuuksiin oli merkittävä osa sopimusta.

Myös Team Lehtisen tukijat olisivat olleet tyytyväisiä sponsoroitaviinsa, vaikka olympiamitali olisi jäänyt saamatta. Sen verran tyylikkäästi ryhmä on hoitanut osansa yhteistyösopimuksesta.

Paketin kruunaa se, että moni purjehduksesta kiinnostunut huristelee mieluusti ns. premium-luokan autolla. Näin sponsori tavoittaa aidosti potentiaalisia asiakkaita.

Samalla on vain luonnollista, että esimerkiksi mäkihyppääjien talous takkuaa. Harva yritys haluaa yksisanaisia lauseita mutisevaa urheilijaa juttelemaan tärkeille asiakkailleen.

Särmikkäät tai omituiset tyypit ovat yleensäkin ilostus vain toimittajille ja penkkiurheilijoille. Harva sponsori haluaa ottaa riskin joutua osaksi ikävää julkisuutta. Sponsoriautolla ei saa esimerkiksi kaahata ylinopeutta eikä muutenkaan törttöillä.

Ei muuten ole ihme, että myös kokoomuksen Jan Vapaavuoren ehdotus (HS 17. 8.) sisälsi vaatimuksen skarppauksesta. Vapaavuori lupaili Olympiakomitealle lisärahoitusta, kunhan urheiluväki itse tehostaa ensin omaa sponsorihankintaansa.

Rahaa urheilulle löytyy varmasti, kunhan tuote on kunnossa. Iloinen asenne ja reipas mutta nöyrä mieli auttavat pitkälle.

Oikaisu: Kolumnissa todettiin aiemmin virheellisesti, että Jan Vapaavuori olisi ministeri.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien urheilutoimittaja