Kiekkoliiton Fasel: Ikämiehen kannattaisi harkita pelaamisen lopettamista

"Ehkä Peltosen olisi jo aika todeta, että liika on liikaa", sanoo IIHF:n puheenjohtaja

 |   | 
 
Juhani Niiranen / HS
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja René Fasel.
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja René Fasel.
Kuka

René Fasel

 Syntynyt 6. helmikuuta 1950 Fribourgissa Sveitsissä.

 Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n puheenjohtajana vuodesta 1994.

 Kansainvälisen olympiakomitean jäsen vuodesta 1995.

 Siviiliammatiltaan hammaslääkäri.

 Pelasi Sveitsin liigassa Fribourgin joukkueessa 1960–1972.

 Toimi erotuomarina 1972–1982 ja on tuominnut 37 kansainvälistä ottelua.

 On lähentänyt IIHF:n ja NHL:n välejä toisiinsa ja ajaa NHL-pelaajien osallistumista olympialaisten kiekkoturnauksiin.

 Naimisissa, neljä lasta.

Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja René Fasel pyörittelee käsissään sivuja, joissa kirjoitetaan SM-liigan kuumasta puheenaiheesta.

Jokerien Markus Nordlund taklasi HIFK:n Ville Peltosen tajuttomaksi pari viikkoa sitten Helsingin paikallisottelussa.

Sveitsiläinen Fasel lukee tapauksesta kertovan Helsingin Sanomien otsikon ääneen selvällä suomen kielellä: "Miksi taas kävi näin?"

Fasel piipahti alkuviikosta Helsingissä. Hän tiesi joutuvansa mukaan jääkiekon väkivaltakeskusteluun.

"Tajuttoman Peltosen tyhjä katse ei ole todellakaan mukava näky", myöntää Fasel ja kysyy:

"Kuva upeasta torjunnasta tai kauniista maalista ei kaiketi myy lehteä yhtä hyvin?"

Fasel korostaa, että jääkiekko on fyysinen peli. Hän tulkitsee Peltosen, 39, loukkaantumisen onnettomuudeksi.

"Ehkä Peltosen olisi jo aika todeta, että liika on liikaa", sanoo Fasel laitahyökkääjästä, jonka sopimus IFK:ssa on katkolla tänä keväänä.

"En sano, että pelaaminen pitäisi lopettaa jossain iässä. Jokaisen on kuitenkin lopulta harkittava, pysyykö pelissä mukana. Ikääntyessä keskittymiskyky kärsii, ja ihminen väsyy nopeammin."

Vauhti kaukalossa kiihtyi, kun lajista poistettiin muutama vuosi sitten keskialueen paitsio ja kiinnipitämis-, estämis- sekä koukkaamispykäliä tarkennettiin.

"Pelaajien taklatessa vaikuttavat nykyään suuret voimat. Törmäys täydessä vauhdissa vastaa iskuvoimaltaan putoamista viidestä metrin maanpintaan", tietää Fasel.

"Onnettomuuksilta ei voi välttyä. Toinen erä ja vasen laitahyökkääjä on jääkiekko-ottelun vaarallisin hetki ja vaarallisin pelipaikka."

Fasel ei pidä jääkiekon yhteydessä sanasta väkivalta. Hän hyväksyy pelin määritelmiksi sanat kova ja fyysinen.

"Erotuomarien, valmentajien ja liigan vastuulla on, mitä jäällä tapahtuu. Heillä on yhdessä mahdollisuus kontrolloida kaikkea", korostaa Fasel.

Fasel näkee jääkiekon kehityksen kulkevan tällä hetkellä samaa rataa kuin moottoriteiden parikymmentä vuotta sitten.

"Alkuun sai ajella niin kovaa kuin uskalsi, ja tapahtui paljon onnettomuuksia. Sitten tulivat nopeusrajoitukset ja -valvonta, mutta hurjastelijoita ei saatu kuriin", sanoo Fasel.

"Alettiin jakaa pikkusakkoja, ensin 200 euroa ja sitten 2 000 euroa. Vasta, kun sakkosumma nousi 20 000 euroon, alettiin noudattaa rajoituksia."

Fasel näkee, että kyllin kova sakko- ja rankka pelikieltokäytäntö saavat kuriin myös kaukalon hurjastelijat. Rapsut pitää antaa tasapuolisesti pelaajalle ja hänen valmentajalleen.

"Vakuutan, että Kansainvälinen jääkiekkoliitto tekee kaikkensa tehdäkseen pelistä turvallisemman. Edessä on sääntöjen, varusteiden ja kaukalon rakenteiden uudistaminen."

Yhtä asiaa Fasel ei kaukalossa siedä. "Olen aina sanonut, että nyrkeillä hakkaaminen on neandertalimaista käytöstä. Sellaiseen alkukantaisuuteen alentuvat siirtykööt nyrkkeilyyn tai osallistukoot vapaaotteluun."

Helsingin Sanomat | hs.urheilu@hs.fi

Uutiset

Hullu heinäkuu

Jouni Nieminen