Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Päättynyt MM-turnaus oli Jääkiekkoliitolle taloudellinen täysosuma. Leijonat jäi mitalitta, mutta laji pönkittää toimintaansa ja kenttätyötä noin seitsemän miljoonan euron voittopotilla.
MM-tulot tilitetään Jääkiekon tukisäätiölle. Sieltä euroja ohjataan valmennukseen, junioritoimintaan ja rakennushankkeisiin, liigaseuroille ei heru toimintatukea.
Vuoden 1997 MM-kotikisojen jälkeen luotiin tukijärjestelmä, jolla palkattiin seuroille työvoimaa. Projektin satona suurimmissa seuroissa on satakunta koko- tai puolipäiväistä valmennuspäällikköä
Päättyneen turnauksen tuotolla tukisäätiö kaavailee vuosittaista miljoonan euron satsausta 12–13-vuotiaiden valmennukseen.
Uusi haaste on kouluttaa ja palkata 20 ex-pelaajaa ohjaamaan pikkujunnujen valtakunnallista harjoittelua.
Tämä on Jääkiekkosäätiön vastaus päävalmentaja Jukka Jalosen hätähuutoon maalintekijöiden puutteesta maajoukkueessa.
Vuoden 1965 ensimmäisen MM-kotiturnauksensa tuloista Jääkiekkoliitto sai säätiötoiminnalle pesämunan.
Tampereella, Suomen ensimmäisessä jäähallissa taottiin 500 000 markan potti. Säätiö ryhtyi Helsingissä sijoittajaksi ja osti Lauttasaaresta kahdeksan yksiötä, jotka myytiin 1990-luvulla.
Kassavirtojen kasvuun ovat vaikuttaneet suuria katsomoita vetävät uudet areenat, koska suurin tuloerä saadaan lipunmyynnistä.
Pelaavien maiden ja otteluiden määrä on kasvanut. Tänä keväänä mestaruus ratkaistiin ottelussa numero 64. Vuonna 1965 mestaria juhlittiin 28 ottelun jälkeen.
Kisatuotto on tuloutettu säätiöön vastarinnasta piittaamatta. Näin rahoihin eivät pääse näppeineen velkaantuneet ja konkurssiuhassa olevat seurat.
Helsingin Sanomat | hs.urheilu@hs.fi
