Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Ex-hiihtäjille ehdollista dopingjupakasta – oikeuden mukaan kolmikko käytti kiellettyjä aineita

Urheilu
 
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut kolme entistä huippuhiihtäjää puolen vuoden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Harri Kirvesniemi, Jari Isometsä ja Janne Immonen tuomittiin valehtelusta tuomioistuimessa. Videolla haastateltuna jutun syyttäjä Mari Valtti.

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut entiset hiihtäjät Harri Kirvesniemen, Jari Isometsän ja Janne Immosen valehtelusta tuomioistuimessa.

Kaikille langetettiin puolen vuoden ehdollinen vankeusrangaistus perättömästä lausumasta tuomioistuimessa.

Perjantaina annettu tuomio liittyy todistajanlausuntoihin, jotka miehet antoivat dopingoikeudenkäynnissä vuonna 2011. He vakuuttivat tuolloin tietämättömyyttään kiellettyjen aineiden käytöstä.

Käräjäoikeuden tämänpäiväisen tuomion mukaan Kirvesniemi, Isometsä ja Immonen ovat kaikki käyttäneet kiellettyjä aineita ja he salasivat tahallaan tämän todistajanlausunnoissaan.

Oikeudessa Kirvesniemi ja Isometsä kiistivät syytteet. Sen sijaan Immonen myönsi syytteen osin oikeaksi. Vain Immonen on itse myöntänyt dopingin käytön.

Käräjäoikeus piti miesten toimintaa erityisen häikäilemättömänä ja moitittavana, koska valehtelua oli tullut ilmi jo aiemmissa dopingoikeudenkäynneissä.

Oikeus otti kuitenkin rangaistusta mitatessaan huomioon lieventävänä seikkana sen, että totuuden puhuminen olisi aiheuttanut miehille huomattavan suurta negatiivista ja häpeällistä julkisuutta.

Tuomas Selänne, Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
Jari Isometsä, Janne Immonen ja Harri Kirvesniemi.
Jari Isometsä, Janne Immonen ja Harri Kirvesniemi.

Hiihtäjien tuomiot liittyvät dopingoikeudenkäyntien sarjaan, johon on liittynyt poikkeuksellisen paljon valehtelua.

Dopingoikeudenkäynnit saivat alkunsa, kun STT julkaisi vuonna 1998 uutisen, jossa hiihtäjä Jari Räsäsen väitettiin käyttäneen kasvuhormoneja ja Hiihtoliiton johtomiesten sekaantuneen laajaan dopingin käyttöön.

Räsänen ja Hiihtoliiton johtomiehet hermostuivat uutisesta ja veivät asian oikeuteen. STT hävisi jutun ja joutui maksamaan sakkoja ja vahingonkorvauksia.

Asetelma muuttui vuonna 2001, kun kuusi suomalaishiihtäjää kärysi dopingista Lahden MM-hiihdoissa. Kohun seurauksena myös STT:n dopingjuttua alettiin tutkia uudelleen.

Vuonna 2004 entinen valmentaja Kari-Pekka Kyrö tuomittiin salakuljetuksesta ja petoksen yrityksestä. Hän kiisti syytökset ja vaikeni muiden hiihtoliittolaisten tekemisistä.

Vuonna 2008 alkoi kuitenkin tapahtua. Nelosen uutisissa kerrottiin suomalaishiihtäjien järjestelmällisestä dopingin käytöstä 1990-luvulla.

Valtakunnansyyttäjänvirasto kiinnostui uutisoinnista ja alkoi selvittää, kuinka laajaa valehtelu oli ollut STT:n juttuun liittyneessä oikeudenkäynnissä. Kyröstä tuli jutun avaintodistaja.

Tutkinta valmistui ja syytteen saivat entiset hiihtojohtajat Jari Piirainen, Pekka Vähäsöyrinki ja Antti Leppävuori sekä hiihtäjä Jari Räsänen. Heitä syytettiin törkeästä petoksesta ja väärästä ilmiannosta.

Juttua käsiteltiin käräjillä vuonna 2011. Piiraisen ja Leppävuoren syytteet hylättiin, mutta Räsänen ja Vähäsöyrinki saivat ehdollista.

Immosta, Isometsää ja Kirvesniemeä kuultiin käräjillä todistajina. He vakuuttivat olleensa tietämättömiä kiellettyjen aineiden käytöstä. Jutun syyttäjä alkoi jo oikeudenkäynnin aikana epäillä hiihtäjien todistajanlausuntoja, ja myöhemmin alkoi tutkinta perättömästä lausumasta tuomioistuimessa.