Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vuoden urheilija valitaan tänään – vertailu on yhä monen mielestä mahdotonta

Kurri, Selänne ja Nieminen eivät koskaan kelvanneet valitsijoille

Urheilu
 
Jussi Nukari / Lehtikuva
Roope Tonteri, 24, oli mukana kahdella maailmanmestaruudellaan myös vuoden 2013 äänestyksessä, jossa hän sijoittui neljänneksi.
Roope Tonteri, 24, oli mukana kahdella maailmanmestaruudellaan myös vuoden 2013 äänestyksessä, jossa hän sijoittui neljänneksi. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Fakta

Ehdolla Vuodenurheilijaksi 2015

 Raviohjastaja Jorma Kontio, 10 000:s voitto.

 Uimari Jenna Laukkanen, kaksi EM-kultaa lyhyellä radalla.

 Painija Petra Olli, MM-hopeaa.

 Ratakelaaja Amanda Kotaja, MM-kultaa ja -hopeaa.

 Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen, MM-pronssia kotiladuilla.

 Jääkiekkoilija Teuvo Teräväinen, Stanley Cupin voitto.

 Keihäänheittäjä Tero Pitkämäki, MM-pronssia ja keihäänheiton kokonaiskisan voitto Timanttiliigassa.

 Lumilautailija Roope Tonteri, big airin MM-kultaa.

Jari Kurria, Teemu Selännettä tai Jarkko Niemistä ei ole koskaan valittu Suomessa Vuoden urheilijaksi, vaikka heidän ansionsa huippu-urheilussa ovat kiistattomat.

Jääkiekon Stanley Cupin voittanut Kurri oli lähellä valintaa vuonna 1990, mutta silloin ykköstilan vei keihäänheiton Euroopan mestari Päivi Alafrantti.

Selänne lopetti pelaamisen Sotšin olympiavuoteen 2014, jolloin Vuoden urheilijan tittelin ottivat hiihdon olympiavoittajat Sami Jauhojärvi ja Iivo Niskanen.

Jarkko Niemisen hieno ura urheilun esikuvana päättyi viime syksynä, mutta Vuoden urheilijaksi hänkään ei nouse tänään tiistaina Helsingissä järjestettävässä Urheilugaalassa.

Suomessa ei ole ollut tapana valita Vuoden urheilijaa elämäntyönsä tai pitkän uransa takia, vaan päättyneen vuoden menestyksen perusteella.

On loputon puheenaihe, onko se oikea tapa vai ei.

Urheilutoimittajat ovat valinneet Vuoden urheilijan 1947 lähtien, joten pitkä perinne täyttää ensi vuonna 70 vuotta.

Periaatteessa mikä muu taho tahansa voisi järjestää oman varjoäänestyksensä. Verkkoäänestysten ongelmana on se, että niitä voidaan manipuloida. Iso joukko saman lajin kannattajia voi äänestää samaa urheilijaa.

Urheilutoimittajien joukkomanipulointi sen sijaan voi olla vaikeaa. Jokaisella äänestäjällä on omat suosikkinsa ja mieltymyksensä.

Yhtä loputon puheenaihe on, voiko urheilijoita verrata keskenään, kun lajit ja kilpailut ovat erilaisia.

”Ei voi. Vertaaminen on turhaa”, sanoo Jukka Keskisalo, joka voitti 3 000 metrin estejuoksun Euroopan mestaruuden 2006.

Se riitti Vuoden urheilijan valintaan.

Entä kuuluvatko paraurheilijat samalle listalle muiden urheilijoiden kanssa?

Vammaisurheilijaa ei ole vielä koskaan valittu Vuoden urheilijaksi, vaikka Leo-Pekka Tähden puolesta käytiin laajaa kampanjaa vuonna 2013. Erikoista lopputuloksessa oli, että Tähti sai eniten ääniä ykköseksi (141), mutta se ei vaikuttanut lopputulokseen.

Tähti olisi valittu, jos yli puolet noin 400 äänestäjästä olisi sijoittanut hänet ykköseksi.

”Vammaisurheilijoille pitäisi olla valinnassa oma sarjansa. Heitä on mahdotonta ja tarpeetonta verrata muuhun urheiluun”, sanoo lahtelainen Jukka Härkönen, joka on kansainvälisesti tunnettu yleisurheilijoiden manageri.

”Paraurheilijan valinta kuuluu gaalaan, ja arvostan sitä paljon. Äänestys on jännä”, sanoo puolestaan ratakelauksen maailmanmestari Amanda Kotaja, joka on ehdolla Vuoden urheilijaksi.

HS kysyi eri urheilulajien edustajilta, kuka pitäisi heidän mielestään valita Vuoden urheilijaksi.

Keskisalo ei halunnut ottaa kantaa asiaa.

Roni Rekomaa / Lehtikuva
Petra Olli, 21, saapui hopeamitalistina painin MM-kisoista Suomeen naama runneltuna.
Petra Olli, 21, saapui hopeamitalistina painin MM-kisoista Suomeen naama runneltuna.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!