Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hiihtoliitto puolustaa toimintansa eettisyyttä: ”Tästä on tehty taas järjetön spektaakkeli”

Urheilu
 
Aapo Laiho
Martti Jylhä hiihti lisähappinaamari päässään Val Senalesin jäätiköllä Italiassa lokakuussa.
Martti Jylhä hiihti lisähappinaamari päässään Val Senalesin jäätiköllä Italiassa lokakuussa. Kuva: Aapo Laiho

Suomalaishiihtäjien viime syksyn leireillä testaamasta lisähapen käytöstä nousi Tour de Skin aikana kohu Norjan ja Ruotsin lehdissä.

Ruotsalainen Expressen kertoi Kansainvälisen antidopingneuvoston Wadan sääntöjen sallivan lisähapen käytön kilpailuissa.

Tämän jälkeen Ruotsin hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Rikard Grip epäili lehden haastattelussa lisähapen käytön eettisyyttä. Norjan mieshiihtäjien päävalmentaja Trond Nystad vertasi puolestaan lisähapen käyttöön tarvittavaa naamaria Tähtien sodan Darth Vaderiin.

”En usko, että haluamme hiihtäjiemme näyttävän sellaisilta”, Nystad sanoi.

Suomen hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala on täysin eri linjoilla.

”Tästä on tehty taas järjetön spektaakkeli”, hän toteaa HS:lle.

Kulmala ihmettelee lisähapen käytöstä noussutta kohua. Hän muistuttaa, että kyseessä on täysin sallittu menetelmä, ellei lajiliiton tai kilpailujen omat säännöt sitä erikseen kiellä.

”Suomalaiset ja monet muutkin maat käyttivät lisähappea jo kauan sitten. Vuoden 2001 jälkimainingeissa [suomalaishiihtäjien joukkokäry Lahden MM-hiihdoissa] kaikki tällaisetkin menetelmät lopetettiin.”

Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö varmisti lisähapen käytön laillisuuden vuosi ennen Sotšin olympialaisia niin Wadalta, FIS:ltä kuin Suomen antidopingkomitealta. Olympiahiihtojen kisakeskus sijaitsi korkealla vuorilla, ja suomalaiset halusivat varmistaa, että muut maat eivät saa etua mahdollisen lisähapen käytöstä.

Lisähapen käyttö nopeuttaa palauttamista ja lisää suorituskykyä korkeassa ilmanalassa kilpailtaessa. Kansainvälinen olympiakomitea kielsi kuitenkin lisähapen Sotšissa, eikä hiihtäjille sallittu paineilmalaitteita vuorilla.

”Tämä ei ole uusi juttu, mutta aika-ajoin nousee muualla järjestön kohina tuolla muualla”, Kulmala toteaa.

”Ihmiset reagoivat, kun eivät tunne taustoja.”

Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen kuvaa lisähapen käytön tutkimusta normaaliksi asiantuntijatyöksi.

”Keskeinen asia on, että suomalaiset urheilijat ovat Wadan säännöstön alaisia”, Kärkkäinen painottaa HS:lle.

Suomalaiset hiihtäjät testasivat lisähapen käyttöä ja hyötyjä syksyllä kahdella korkeanpaikan leirillä.

Kulmala muistuttaa, että kyse on Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen ja Olympiakomitean johtamasta testiprojektista.

Hiihtoliitto ei omista testauksessa käytettävää laitteista, eivätkä happinaamarit pulloineen kulje mukana kisatapahtumissa. Hiihtoliitto ei ole myöskään tehnyt päätöksiä lisähapen käyttämiseksi kisoissa.

”Täytyy muistaa, että Suomi on halunnut tehdä tämän erittäin avoimesti alusta alkaen. Avoimuus on ainoa tapa toimia kun mietitään tulevia kotikisojakin ja siihen liittyvää historiaa.”

”Meillä ei ole mitään salaisia agendoja tai muita toimenpiteitä taustalla”, hän sanoo.

Kulmalan mukaan hiihtäjien ei tarvitse pohtia nyt lisähapen käytön eettistä puolta, koska kyse on Wadan sallimasta menetelmästä.

”Jokainen urheilija tekee sitten omat eettiset ratkaisunsa tai voivat todeta, että eivät edes hyödy koko menetelmästä.”

Hän pitää mahdollisena, että testit paljastavat lisähapen käytön hyödyt pieniksi vaivaan nähden.

”Tämä on erittäin yksinkertainen ja selkeä asia. Jos esimerkiksi käyttö kisatapahtumassa kielletään, niin sitten sitä ei käytettä. Mitään harmaita alueita ei ole.”

Toistaiseksi Wada ja Kansainvälinen hiihtoliitto FIS eivät ole tehneet mitään linjauksia esimerkiksi Lahden vuoden 2017 MM-hiihtojen osalta.

Myös Suomen antidopingtoimikunnan lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä kummeksuu lisähapesta Ruotsissa ja Norjassa noussutta kohua.

”En näe mitään erikoista, sillä jos menetelmä on aikoinaan keskusteltu Wadassa ja sovittu vapaasti käytettäväksi, niin miksi pitäisi sitten pitäisi enempi spekuloida.”

Seppälä muistuttaa, että lisähapen hyötyjä on selvitelty varsin vähän.

”Olen huomannut, että jotkut ovat verranneet sen tehoa jopa epoon. Se on ihan höpöhöpö-juttua, eikä voi pitää paikkansa.”

Hän uskoo, että lisähapen käyttöä koskevat linjaukset pysyvät ennallaan.

”Minusta tämä on niin hyvin aikoinaan keskusteltu, että muutoksia tuskin tulee. En usko, että Wada lähtee sitä muuttamaan. Se olisi sama, jos kiellettäisiin treeniväline, jolla vahvistetaan jalkalihaksia voimistelusalissa”, hän sanoo.

”Ei se sen kummallisempaa ole.

Expressenin haastattelema Sami Jauhojärvi totesi, että kukaan tuskin lähtisi kapuamaan happipullo selässä Tour de Skin päättävää Alpe Cermisin nousua. Hän myönsi, että lisähapen käyttö vaatisi omalla kohdallaan eettistä pohdintaa.

Jari Isometsä puolestaan arvioi Ilta-Sanomissa, että esimerkiksi sprinttiviestissä lisähapesta voisi olla paljon hyötyä, ja siksi sen käytön pitäisi olla kilpailussa kiellettyä suoritusta keinotekoisesti parantavana menetelmänä.

Harjoitustilanteissa Isometsä ei pidä lisähapen käyttöä eettisenä ongelmana.

Olympiakomitean Olli-Pekka Kärkkäinen sanoo, että happinaamarien käyttö kilpailutilanteessa ei alunperinkään ole ollut tarkoituksena. Hän pitää lisähapen mahdollisia hyötyjä vähäisinä. Hän ei myöskään yllättynyt, että asiasta nousi kohu.

Kärkkäinen pitää tärkeänä, että säännöt eri menetelmien käytöstä ovat mahdollisimman selkeitä.

Aapo Laiho
Lisähappipullon täyttölaite ja maskeja.
Lisähappipullon täyttölaite ja maskeja.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!