Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Roope Tonterin mukaan lumilautailu voi jakautua kahtia: ”Kilpailuilla mennäään vielä

Tonterin mukaan osa lautailijoista kilpailee ja osa kuvaa

Urheilu
 
Rio Gandara / HS
Roope Tonteri miesten slopestylen finaalissa Sotšin olympialaisissa.
Roope Tonteri miesten slopestylen finaalissa Sotšin olympialaisissa. Kuva: Rio Gandara / HS
Kuka?

Roope Tonteri

 23-vuotias, syntynyt 18. maaliskuuta 1992 Valkealassa, joka nykyään kuuluu Kouvolaan.

 Voitti tänä vuonna MM-kultaa lumilautailun big airissa ja hopeaa slopestylessa. 2013 MM-kultaa molemmissa lajeissa.

 Johtaa lumilautailun WST-kiertueen lumikourun yhteiskisaa.

 Urheilun lisäksi opiskellut Vuokatissa matkailupalvelujen tuottamista.

Lumilautailija Roope Tonteri ajeli tiistain lumimyräkässä kotoaan Kouvolan Valkealasta kohti Helsinkiä.

”Eihän tämä ole mitään, normaalia talvea”, hän tuumi HS:lle auton kyydistä, juuri parturista päästyään.

Kun vuodessa kertyy parisataa matkapäivää, koti on aina siellä, missä kulloinkin on lumilaudan kantokassi.

”Ei mulla oikeastaan ole kotia ollenkaan. Tai huomenna [keskiviikkona] se on Kiinassa ja sen jälkeen Sveitsissä.”

Tonteri otti Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) järjestämissä lumilautailun MM-kisoissa tammikuussa kaksi mitalia: kultaa big airista ja hopeaa slopestylesta. Vaisuhkon urheiluvuoden mittapuulla nämä suoritukset riittivät hyvin kamppailuun Vuoden urheilijan tittelistä.

Jonkin toisen lajin edustajalla voisi olla helpompaa kuin Tonterilla.

Pari vuotta sitten, kun Tonterilla oli kaksi MM-kultaa, ei valinta siltikään kohdistunut häneen.

”Tavoitteita ei kannata juuri asettaa. Meidän lajimme ei aina tunnu valinnassa pärjäävän, vaikka menestystä olisikin. Jos tulee menestystä, se on minulle yksi pokaali ja hieno tulos. Mutta vielä enemmän se olisi hieno juttu lautailulle. Se tarkoittaisi, että laji on hyväksytty perinteisten hiihdon, mäkihypyn ja keihäänheiton luokkaan.”

Tonteri arvelee, että suomalaisten asenne lautailuun on viime vuosina muuttunut.

”Se on olympialaji, ja olemme menestyneet.”

Silti hän ajattelee, ettei lautailu vieläkään ole urheilulaji.

”Se on elämäntapa.”

Mutta elämäntavassakin jokin on muuttumassa ja ammattimaistumassa.

”Yhä enemmän näkee, että valmentaja sanoo laskijalle, mitä pitää tehdä. Minusta se ei ole oikea tapa rakentaa lautailu-uraa. Kyllä laskiessa pitää itse tehdä ratkaisut. Ja homman pitää lähteä hauskanpidon ja kavereiden kanssa olemisen kautta.

”Itse en edes mene laskemaan, jos ei parin viikon putken jälkeen ole oikea fiilis. Suklaakin maistuu pahalta, jos sitä vetää liikaa”, Tonteri miettii.

Hän uskoo, että kilpailu lajissa kiristyy. Ja toivoo samalla, ettei se kiristyisi liikaa ja muuttaisi lajia.

”Mutta kyllä se varmasti kiristyy. Rahaakin liikkuu enemmän.”

Tonteri kertoo yhden konkreettisen muutoksen: nykypäivän laskijat harjoittelevat uusia ja yhä vaikeampia temppujaan ilmapatjojen ja pehmusteiden varassa.

”Sillä minimoidaan loukkaantumisriskit.”

Muuttuneen harjoittelun takia lajikin muuttuu.

”Patjoilla harjoitelleet tuntuvat nousevan koko ajan korkeammalle korokkeelle. Aikaisemmin jos testasi kuivalla maalla ja jokin meni pieleen, oli puoli vuotta sivussa loukkaantuneena.”

Tonterin mukaan kehitys voi johtaa lajin jakautumiseen. Osa kilpailee entistä totisemmin, osa keskittyy videoiden tekemiseen.

”Tulee kuvauspuoli ja kisapuoli. Kesäisin sitten kisapuoli treenaa patjoilla ja kuvauspuoli ottaa lomaa”, hän naurahtaa.

Kumpaan ryhmään aiot itse kuulua?

”Kisoilla mennään vielä. Mutta kuvaaminen on aika paljon rennompaa. Siinä voi keskittyä enemmän tyyliin, ei tekniikkaan.”

Lumilautailussa kaikki maailman huiput eivät ole paikalla FIS:n MM-kisoissa.

Kuinka korkealle itse arvostat MM-mitalisi?

”Onhan ne tietenkin nimeltään maailmanmestaruuskisat. Täysiä piti laskea. Mutta on ne myös vähän kakkosluokan kisat laskijoiden keskuudessa.”

Maailman kovimmat laskijat olivat samaan aikaan X-Games-tapahtumassa.

Sitten Tonteri kääntää huumoriksi:

”Oma laskeminen on sillä tasolla, että jos pystyssä pysyy, niin se riittää. Seppo Rätyä lainatakseni: ’Niitä mitaleja jaetaan joka toinen vuosi, ei muuta kuin hakee pois vain’.”

Entäpä jos voitat Vuoden urheilijan tittelin, voitko jäädä juhlimaan sitä?

”Ei oikein pysty. Mulla on aamulla lääkäri ja sen jälkeen lento”, Tonteri suunnitteli ennen Urheilugaalan alkua.

Vuoden urheilijan valinta ei ehtinyt HS:n tähän painokseen.

Antti Hämäläinen
Roope Tonteri on lumilautailun big airin hallitseva maailmanmestari.
Roope Tonteri on lumilautailun big airin hallitseva maailmanmestari.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!