Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kumpi voitti vaaliväittelyn? Trumpista kirjan kirjoittanut Saska Saarikoski vastaa suorassa lähetyksessä klo 10
  • Kumpi voitti vaaliväittelyn? Trumpista kirjan kirjoittanut Saska Saarikoski vastaa suorassa lähetyksessä klo 10

Parhaan tiivistyksen vaisun urheiluvuoden tunnelmista esitti Tero Pitkämäki itse

Ei ole keihäsmiehen syytä, että urheiluvuosi oli harmaa ja kansa tuntui haluavan vaihtelua, kirjoittaa urheilutoimituksen esimies Esa Lilja.

Urheilu
 
Jussi Nukari
Tero Pitkämäki toivoi Urheilugaalassa, että vuoden kuluttua Suomen parasta urheilijaa päästäisiin palkitsemaan kovemmista suorituksista kuin nyt.
Tero Pitkämäki toivoi Urheilugaalassa, että vuoden kuluttua Suomen parasta urheilijaa päästäisiin palkitsemaan kovemmista suorituksista kuin nyt. Kuva: Jussi Nukari

Tero Pitkämäki osoitti kelpo pelisilmää pokatessaan tiistaina Vuoden urheilijan palkinnon.

Pitkämäki, joka on tyyliltään varovainen ja korrekti, osasi tiivistää illan tunnelman näppärästi: ”Me urheilijat. Koitetaan nyt tehdä hiukan parempia tuloksia, ettei tätä palkintoa ensi vuonna pokata pronssimitalilla.”

Tällä kiteytyksellä ja paremman olympiavuoden toivotuksella hän sai ansaitut aplodit.

Pitkämäki tuntui vihjaavan rivien välissä samaa, mitä moni pohti sosiaalisessa mediassa ääneen: olikos tämä vähän tylsää?

Miksi Vuoden urheilijan valinnassa oli valju maku?

Yleinen taso oli harmaa. Roope Tonteri, joka voitti lumilautailun MM-kisoissa kultaa ja hopeaa, keräsi Pitkämäen jälkeen toiseksi eniten ykköstiloja mutta jäi silti viidenneksi.

Moni olisi mielellään nähnyt Tonterin ykkösenä – raikkaana nimenä ja ennen kaikkea ei-keihäsmiehenä.

Mutta kuten Tonteri itse HS:n haastattelussa tiistaina sanoi, hänen voitoissaan kyseessä oli ”vähän kakkoskategorian kisat”. Tonteri olisi MM-kisojen sijaan lähtenyt X Games -tapahtumaan, jos olisi päässyt.

Toinen syy valjuun makuun lienee siinä, että Pitkämäen kaari on nähtävissä laskevana.

Hänet on aikaisemmin valittu Vuoden urheilijaksi maailmanmestarina ja MM-hopeamitalistina. Kolmas valinta näytti vanhan toistolta, heikommin perustein.

Tämä on osittain harhaa. Pitkämäen viime kauden toinen kova saavutus, Timanttiliigan kokonaiskilpailun voitto ensimmäisenä suomalaisena, on jäänyt MM-pronssin varjoon.

Valjuudessa mikään ei ole Pitkämäen syytä. Hän on seitsemällä arvokisamitalillaan enemmän kuin vuoden tai parin urheilija – kyseessä on yksi kaikkien aikojen suomalaisista urheilu-urista.

Sekään ei ole yksin Pitkämäen vika, että suomalaiset rakastavat yleisurheilua ja keihäänheittoa. Vain Leijonat pärjää Suomessa keihään arvokisafinaalille.

Ajatusleikki: jos Pitkämäen saavutukset nappaisi nuori ja nouseva keihäsnimi, sekin näyttäisi uudelta ja virkeältä.

Suuren yleisön vaihtelunhalua voi nähdä vaikka nettikyselyissä: HS:n äänestyksen voitti Jorma Kontio, Ylen vastaavan Petra Olli. Pitkämäki pärjäsi molemmissa huonosti.

Urheilutoimittajien liitto saa joka vuosi niskaansa saman lastin kuraa: väärin valittu. Valinta on aina jonkun mielestä syrjivä, typerä, vanhanaikainen tai loukkaava.

Valintakin halutaan ottaa liitolta pois, mutta missään nimessä liiton ei kannata luopua urheiluvuoden herkullisimmasta puheenaiheesta ja pitkästä perinteestä.

Ei aukotonta valintatapaa ole. Sama porina saadaan aikaan tuloksesta ja valitsijoista riippumatta. Väittelystäkin on komeat perinteet. Vuonna 1964 Pauli Nevala jäi Vuoden urheilijan valinnassa kolmanneksi vaikka voitti olympiakultaa. Eero Mäntyranta oli ykkönen.

Tuolloin Turun Urheilutoimittajien kerhossa järjestettiin varjotilaisuus, jossa Nevala julistettiin varjovoittajaksi ja palkittiin lisäksi televisiolla.

Tämän vuoden gaalassa pahastuttiin siitä, ettei Kimmo Timosen ainutlaatuista uraa muistanut kukaan.

Ensi vuonna lienee isosti jääkiekkoilijoiden vuoro.

Vuoden joukkue, nuori urheilija, urheilutapahtuma, vuoden valmentaja ja sykähdyttävin urheiluhetki on jo nyt korvamerkitty alle 20-vuotiaiden maajoukkueen tarinalle. Jos gaalan väki on ajan tasalla, silloin lavalle astelee myös Timonen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!