Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Norjan olympiakomitean pääsihteeri: Miksi veridopingilla voittanut maa on valmis käyttämään taas keinotekoista apuvälinettä?

Pankkiryöstäjät ja kelmit käyttävät maskeja, eivät hiihtäjät. Eikö Suomi ole oppinut dopingskandaalistaan yhtään mitään, Norjan olympiakomitean pääsihteeri Inge Andersen ihmettelee. Teksti on julkaistu torstaina Norjan yleisradion verkkosivuilla.

Urheilu
 
Inge Andersen
Aapo Laiho
Martti Jylhä hiihti jäätiköllä happinaamari päässään Val Senalesin jäätiköllä Italiassa viime lokakuussa.
Martti Jylhä hiihti jäätiköllä happinaamari päässään Val Senalesin jäätiköllä Italiassa viime lokakuussa. Kuva: Aapo Laiho

Oli talvi 2001, MM-kisat järjestettiin Lahdessa. Toimin Norjan naisten maastohiihtomaajoukkueen päällikkönä ja valmentajana. Mutta kaikkiaan kuusi Norjan kultamitalia jäi kamalimman urheilumuistoni varjostamaksi: Hiihtomaa Suomi päätyi yhden historian suurimman dopingskandaalin kouriin.

He olivat sankareita ja esikuvia, joita suomalaiset pojat ja tytöt ihailivat. Kunnes kupla puhkesi. Eivät he mitään sankareita olleet, vaan douppaajia. He olivat voittaneet vilpillä ja epärehellisyydellä. Nimet muistuvat yhä edelleen mieleen.

Janne Immonen, Jari Isometsä, Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä, Milla Jauho ja Virpi Kuitunen.

He eivät olleet yksittäisiä poikkeuksia, jotka olivat tehneet sen päälliköidensä ja johtajiensa takia. Se oli tietoista, järjestelmällistä ja raakaa peliä, josta maajoukkueen päälliköt, johtajat ja lääkärit olivat luoneet strukturoidun ja pitkäaikaisen dopingohjelman.

Hiihtourheilu menetti näissä MM-kisoissa viattomuutensa. Hiihtomaa Suomi sai niin syvän haavan, ettei se ole parantunut kokonaan vielä tänäkään päivänä. Puhtaat maat, kuten Norja ja Ruotsi, ovat sen jälkeen dominoineet hiihdossa, ja Suomi on jäänyt kauas niiden taakse. Douppaaminen tulee kalliiksi. Ei ainoastaan järjestelmän uudelleenrakentamisen ja uusien hiihtäjien kannalta, vaan sen lisäksi budjetti heikkenee. Suomen opetusministeriön laskelman mukaan maa menetti Lahden hiihtoskandaalin jälkeisinä vuosina 12 miljoonaa euroa.

Suomessa järjestettävät uudet MM-kisat ovat tuoneet tilanteeseen valoa ja ovat askel eteenpäin. Vuoden 2017 MM-kisat on myönnetty Suomelle, tälläkin kertaa Lahdelle. Tämä on loistava mahdollisuus rakentaa uutta kansakunnan hiihtomainetta. Suomi voi näyttää urheiluyleisölle, että se on jättänyt vanhat likaiset jutut taakseen.

Siksipä en ollutkaan uskoa silmiäni ja korviani, kun minulle selvisi Tour de Skin aikana, että Suomi on anonut lupaa voida käyttää hiihtokilpailuissa happimaskeja! Eikä kansainvälisellä hiihtoliitolla (FIS) ole sääntöä tämän estämiseksi. Maa, joka voitti veridopingilla, on siis valmis käyttämään uutta, keinotekoista apuvälinettä. Eivätkö he ole oppineet mitään?

En ollut onneksi ainoa, joka reagoi asiaan voimakkaasti. Harrastajat, urheilujohtajat, lääkärit ja dopingasiantuntijat ovat ilmaisseet selkeästi, että tämä ei ole toivottu kehityssuunta hiihtourheilussa. Ei ole oikeaa urheilua yrittää voittaa kilpailijansa happitankki selässä ja maski kasvoilla! Oli myös ilahduttavaa nähdä, miten nopeasti Norjan hiihtoliitto reagoi asiaan lähettämällä FIS:lle kirjeen, jossa pyydetään pikaista selvitystä Kansainvälisen hiihtoliiton kannasta.

Kaudella, jona Norja on ollut valtavan menestyksekäs maastohiihdossa, voi ehkä ymmärtää, että muut maat saattavat tuntea tarvetta käyttää arveluttavia apuvälineitä lyödäkseen hiihtäjämme. Mutta kannattaa muistaa, että Norjan nykyinen paikka kansainvälisessä maastohiihdossa perustuu toimintamalliin, jonka keskeisiä arvoja ovat olleet rehellisyys ja puhtaus. Norjan menestys ei perustu alppimajoihin ja happimaskeihin. Asia on itse asiassa aivan päinvastoin!

Vuonna 2003 Norjan urheiluneuvosto Indrettstinget päätti alppimajan ja happimaskin käyttämisen totaalikiellosta. Tätä päätöstä Norjan urheilijat ovat uskollisesti noudattaneet. Tämä on kääntänyt positiivisesti painopisteen luonnollisiin keinoihin parantaa suorituksia; suurempi voima ja kestävyys, parempi tekniikka, systemaattinen ja tieteellinen asennoituminen ruokavalioon ja elintapoihin. Jos Idrettstinget olisi 2003 sallinut alppimajat, emme ehkä olisi menestyneet niin hyvin kuin nyt menestymme.

Asia oli jälleen esillä viime vuonna, jolloin Norjan uimaliitto, yleisurheiluliitto ja ampumahiihtoliitto ehdottivat kiellon kumoamista. Happimaskeille ja alppimajoille sanottiin ei vielä suuremmalla enemmistöllä kuin vuonna 2003 – 157:sta edustajasta ainoastaan 21 äänesti niiden puolesta.

Ylivoimainen oli myös enemmistön päätös siitä, että Norja tulee jatkossa tekemään työtä alppimajojen ja vastaavien suoriutumista edistävien menetelmien kansainvälisen kieltämisen eteen.

Aikana, jona yleisurheilua ravistele jälleen doping, jonka Venäjän antidopingtyö paljasti, on tärkeämpää kuin koskaan, että joku nousee taistelemaan puhtaan urheilun puolesta. Siinä työssä alppimajojen ja happimaskien kiellollakin on paikkansa. Me norjalaiset voimme johtaa tätä taistelua paremmalla auktoriteetilla ja uskottavuudella kuin useimmat muut maat. Tuloksistamme on nähtävissä, että tulosta tuottavat aivan muut asiat kuin keinotekoiset apuvälineet.

Suunnilleen vuoden kuluttua MM-kisat käydään taas Suomessa. Odotan jännityksellä sitä, miten suomalainen hiihto suoriutuu ja nousee kuopastaan. Lahden häpeän stadionilla ei nähdä Star Warsin Darth Waderia muistuttavia hiihtäjiä, vaan terveitä metsien miehiä ja naisia.

Inge Andersen on Norjan olympia- ja paralympiakomitean pääsihteeri. Hänen kirjoituksensa on julkaistu torstaina Norjan yleisradion NRK:n verkkosivuilla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?