Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kommentti: Norjan urheilupomo ei edes tiedä mistä puhuu moralisoidessaan lisähapen käyttöä

Urheilu
 
Juha Metso
Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö esitteli vuonna 1999 Ramsaun MM-hiihdoissa lisähappimaskia.
Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö esitteli vuonna 1999 Ramsaun MM-hiihdoissa lisähappimaskia. Kuva: Juha Metso

Norjan media oli harvinaisen yksituumainen helmi–maaliskuun vaihteessa vuonna 2011, kun Matti Heikkinen voitti 15 km:n (p) hiihdon maailmanmestaruuden Oslon Holmenkollenilla.

Viesti oli se, että Heikkisen voiton myötä Lahden MM-hiihdoissa vuonna 2001 alkanut dopingskandaali voidaan vihdoin unohtaa.

Mutta ei sitä ole näköjään Norjassa vieläkään jätetty taakse. Ei ainakaan Norjan korkeimmassa urheilujohdossa.

Siitä kielii Norjan keskusurheilujärjestön ja olympiakomitean pääsihteerin Inge Andersenin pitkä ja pateettinen vuodatus, joka julkaistiin ensin Norjan yleisradioyhtiön NRK:n verkkosivuilla ja perjantaina Helsingin Sanomissa.

”Hiihtourheilu menetti näissä MM-kisoissa viattomuutensa. Hiihtomaa Suomi sai niin syvän haavan, ettei se ole parantunut kokonaan vielä tänäkään päivänä. Puhtaat maat, kuten Norja ja Ruotsi, ovat sen jälkeen dominoineet hiihdossa, ja Suomi on jäänyt kauas niiden taakse”, Andersen muun muassa kirjoitti ja luetteli nimeltä ne kuusi suomalaista hiihtäjää, jotka kärähtivät Lahdessa 2001.

Alkusysäyksenä Andersenin kirjoitukselle oli se, kun Suomen maajoukkuehiihtäjät testasivat lisähapen käyttöä lokakuussa Val Senalesin jäätikköleirillä Italiassa. Tämä on sittemmin aiheuttanut laajasti moralisoivia reaktioita Norjan ja Ruotsin mediassa.

Asia kuumentui uudelleen viime viikolla Tour de Ski -kiertueen aikana, kun ruotsalaislehti Expressen uutisoi, että Maailman antidopingtoimiston Wadan mukaan ja FIS:n mukaan lisähapen käyttö on sallittu myös kilpailuissa.

”Siksipä en ollutkaan uskoa silmiäni ja korviani, kun minulle selvisi Tour de Skin aikana, että Suomi on anonut lupaa voida käyttää hiihtokilpailuissa happimaskeja! Eikä kansainvälisellä hiihtoliitolla (FIS) ole sääntöä tämän estämiseksi. Maa, joka voitti veridopingilla, on siis valmis käyttämään uutta, keinotekoista apuvälinettä. Eivätkö he ole oppineet mitään?”, Andersen kirjoitti.

Tämä kappale paljastaa, että Andersen ei tiedä tarkalleen, mistä puhuu.

Ei Suomessa ole anottu mitään lupaa lisähapen käyttöön. Tuskin Norjassakaan haettaisiin FIS:ltä lupaa asiaan, joka on sallittu.

Huippuhiihdon maailmaa Andersen tuntee toki takavuosilta.

HS oli 1998 paikalla Italian Toblachissa lehdistötilaisuudessa, jossa silloinen Norjan naisten maajoukkuevalmentaja Inge Andersen joutui selittämään, miksi keskitason maajoukkuenaisesta Maj Helen Sorkmosta oli tullut ensimmäinen hiihtäjä, joka ei päässyt maailmancupissa starttiviivalle liian korkean hemoglobiiniarvon takia ja miksi asiasta kerrottiin vuorokauden viiveellä.

Selitys oli tietysti se, että Sorkmolla oli luonnostaan korkeat Hb-arvot eikä tapauksella ollut mitään tekemistä dopingin kanssa.

Sinänsä kohu lisähapesta ihmetyttää. Tai ehkä se kertoo huippuhiihdon nykyisestä ilmapiiristä. Tai vain siitä, että asialla olivat nimenomaan suomalaiset. Olisiko noussut mitään kohua, jos happimaskien kanssa olisivat harjoitelleet vaikkapa sveitsiläiset? Tuskin.

Kyse ei nimittäin todellakaan ole mistään ennen kuulumattomasta.

HS uutisoi Suomen maajoukkueen lisähapen käytöstä jo Ramsaun MM-hiihdoissa 1999. Silloin HS:n kuvassa silloinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö esiintyi naamallaan maski, jota muun muassa niissä kisoissa kolme MM-kultaa voittanut Mika Myllylä oli käyttänyt kilpailujen välillä palautumisen nopeuttamiseksi.

Jostain syystä asiasta ei silloin noussut minkäänlaista kohua, ei Norjassa eikä muuallakaan.

Kaksi vuotta myöhemmin Lahden MM-kisojen aikana, ennen dopingrysäystä, HS kertoi kuvan kera Jari Isometsän palautumisesta lisähapen avulla. Ei kohua.

HS Arkisto:

HS kertoi hiihtäjien happinaamarien käytöstä helmikuussa 1999: ”Happipönttö Myllylän apuna, päävalmentaja Kyrö kaipaa lisää käytännön yhteistyötä Kihun kanssa”

HS 14.12.1998: Norjan naisten maajoukkueen silloinen valmentaja Inge Andersen kommentoi hiihtäjänsä liian korkeita hemoglobiiniarvoja

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?