Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kävisikö šakkimestari vuoden parhaaksi Suomessa?

Vuonna 2010 kolme olympiakultaa ei riittänyt vuoden parhaaksi Norjassa.

Urheilu
 
Carina Johansen / NTB
Maailman ykköspelaaja, norjalainen Magnus Carlsen (oik.) kohtasi maailman kakkospelaajan Fabiano Caruanan šakkilaudan ääressä viime kesänä Stavangerissa.
Maailman ykköspelaaja, norjalainen Magnus Carlsen (oik.) kohtasi maailman kakkospelaajan Fabiano Caruanan šakkilaudan ääressä viime kesänä Stavangerissa. Kuva: Carina Johansen / NTB

Kuvitelkaapa, jos hiihtäjä Marit Bjørgen olisi suomalainen.

Bjørgen on voittanut urallaan yli 30 arvokisamitalia, yli 70 maailmacupin osakilpailua, maailmancupin kokonaiskisan neljästi ja päälle vielä Tour de Skin kertaalleen.

Saavutuksillaan Bjørgen olisi ollut Suomessa Vuoden urheilija -veikkausten kärkeä lähes jatkuvasti vuodesta 2003, jolloin hän voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa.

Toisin on Norjassa.

Bjørgenin massiivinen menestys on riittänyt sikäläiseen vuoden urheilijan, Årets Idrettsnavnin, titteliin vain kerran. Björgen oli ykkönen vuonna 2005, jolloin hän otti Oberstdorfin MM-laduilta kolme kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin.

Myös vuosi 2010 oli Bjørgenin juhlaa, sillä hän nappasi Vancouverin olympialaduilta jälleen kolme kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin – mutta jäi vuoden urheilijan valinnassa toiseksi.

Norja on mahtava urheilumaa, ja tuolloin vuoden paras oli suuremman kestävyyslajin, maantiepyöräilyn, maailmanmestari ja Ranskan ympäriajon etappivoittaja Thor Hushovd.

Norjassa naiset näyttävät pärjäävän miehiä heikommin, kun valitaan vuoden urheilijaa.

2000-luvulla vain keihäänheittäjä Trine Hattestad ja ampumahiihtäjä Tora Berger ovat tulleet valituiksi.

Petter Northugillakin titteleitä on kaksi, vaikka ura on mitalien valossa vaatimattomampi kuin Bjørgenillä. Vertailun vuoksi: Suomessa nainen on ollut ykkönen kuudesti 2000-luvulla.

Ennakkoluulottomilta norskit vaikuttavat siinä mielessä, että 2013 he valitsivat ykköseksi šakin maailmanmestarin Magnus Carlsenin.

Norjassa ja Suomessa urheilutoimittajat ovat valinneet vuoden parhaan urheilijan 1940-luvulta saakka. Ruotsissa sen sijaan on useita titteleitä.

Svenska Dagbladet -lehti jakaa vuosittain arvostetun Bragdguldet- eli urotekomitalin.

Sen vei viime vuonna uimari Sarah Sjöström, pitkän radan kaksinkertainen maailmanmestari.

2014 Sjöström nappasi myös toisen tunnustuksen, Ruotsin radion jakaman ja kuuntelijoiden äänestämän Jerring-palkinnon. Se myönnetään vuoden parhaasta urheilusuorituksesta.

Ruotsissa naiset jyräävät. Bragdguldet-mitalin voitti 2014 naisten hiihdon viestijoukkue, 2012 triathlonisti Lisa Nordén ja 2011 uimari Therese Alshammar. Ruotsin urheilugaalassa on vuodesta 2000 palkittu vuoden nais- ja miesurheilija. Jalkapalloilija Zlatan Ibrahimović on voittanut tittelin neljä kertaa.

Tanskassa kansallinen olympiakomitea ja Jyllands-Posten-lehti ovat palkinneet vuoden urheilijan vuodesta 1991.

Uimarit Lotte Friis ja Jeannette Ottesen, tennistähti Caroline Wozniacki, jousiampuja Maja Jager ja triathlonisti Camilla Pedersen ovat pitäneet huolen, että viime vuosina naiset ovat vieneet tittelin. 2015 ykkönen tosin oli mies, meloja René Holten Poulsen.

Islanti taas on palloilukansaa. 2000–2015 titteli on mennyt kahdesti uimarille ja kerran seiväshyppääjälle, muuten aina käsi-, kori- tai jalkapalloilijalle.

Vuoden 2015 paras oli uimari Eygló Ósk Gústafsdóttir. Hän oli uinnin lyhyen radan EM-kisoissa 100 metrin selkäuinnissa pronssilla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?