Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS-gallup: Doping saa kansan tuomion, enemmistö antaisi kärähtäneille elinikäisen kilpailukiellon

HS-gallupin mukaan dopingin edessä ei saa lannistua

Urheilu
 
Chris Cole / Getty Images
Painonnoston MM-kisoissa paljastui marraskuussa 24 dopingtapausta. Kansainvälinen painonnostoliitto julkaisi tiedon käryistä, ennen kuin urheilijoiden B-näytteet oli tutkittu.
Painonnoston MM-kisoissa paljastui marraskuussa 24 dopingtapausta. Kansainvälinen painonnostoliitto julkaisi tiedon käryistä, ennen kuin urheilijoiden B-näytteet oli tutkittu. Kuva: Chris Cole / Getty Images
Fakta

Näin tutkittiin

 TNS Gallup selvitti HS:lle, miten suomalaiset suhtautuvat dopingiin.

 Tutkimukseen osallistuneille esitettiin dopingia koskevia mielipiteitä, ja heiltä kysyttiin muun muassa käsityksiä dopingin yleisyydestä eräissä lajeissa.

 Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanava -internetpaneelissa 20.–25. marraskuuta 2015.

 Tutkimukseen haastateltiin 1 126 ihmistä.

 Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Suomalaisten kanta dopingiin on yhä tiukka, kertoo HS-gallup.

Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, ettei dopingin edessä saa lannistua: ”Tuulimyllyjä vastaan voi taistella. Ei saa antaa periksi. On yritettävä kovemmin.”

Suomessa dopingia ei kuitenkaan pidetä samalla tavalla ongelmana kuin esimerkiksi Venäjällä, jonka urheilijoita epäillään valtiojohtoisesta ja systemaattisesta dopingaineiden käytöstä.

TNS-gallup selvitti marraskuun lopulla Helsingin Sanomille suomalaisten suhtautumista dopingaineiden käytön yleisyyteen, uskomuksiin ja rangaistuksiin.

Kyselyn ajankohtana – 20.–25. marraskuuta 2015 – julkisuudessa olivat laajasti esillä juuri Venäjään liittyvät dopingpaljastukset, joiden takia kansainvälinen yleisurheiluliitto IIAF sulki venäläiset pois ensi kesän olympialaisista.

IAAF odottaa Venäjältä uskottavia toimia, mikäli maan urheilijat pääsisivät Rion kisoihin.

Vastaajista lähes puolet (44 prosenttia) on sitä mieltä, että doping on yleistä myös muissa maissa, ei pelkästään Venäjällä.

Artikkeliin liittyvät

Kysely ei kuitenkaan yksilöi sen tarkemmin, mitkä muut maat voisivat tulla kyseeseen.

Samaan aikaa Venäjän kanssa IAAF on tutkinut myös kenialaisia yleisurheilijoita.

Aiemmin on jäänyt kiinni muun muassa jamaikalaisia, yhdysvaltalaisia ja Itä-Euroopan maiden urheilijoita.

Niukka enemmistö (51 %) uskoo, etteivät useimmat suomalaiset huippu-urheilijat käytä urheilussa kiellettyjä aineita.

Silti varsin monella on yhä epäilys, ettei urheilu Suomessakaan ole puhdasta.

Vastaajista peräti 62 prosenttia on täysin sitä vastaan, että dopingin käyttö järkisyistä sallittaisiin, koska se on kuitenkin niin tavallista huippu-urheilussa.

Ammattiryhmistä ”oman onnensa sepät”, yrittäjät suhtautuvat dopingiin hieman myötämielisemmin kuin muut.

”Dopingia ei pidä sallia. Silloinhan kaikki käyttäisivät, koska se parantaisi suoritusta. Se taas aiheuttaisi massiivisia terveyshaittoja. Vanhemmat kieltäisivät urheilun lapsiltaan, joista tulisi narkkareita”, sanoo Suomen antidopingtoimikunnan lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä.

Enemmistö suomalaisista olisi valmis langettamaan kärähtäneelle urheilijalle elinikäisen kilpailukiellon.

Vastaajista yhteensä 55 prosenttia kannattaa dopingvalvonnasta vastaavilta viranomaisilta kovia rangaistuksia.

Suomen rikoslaissa on kriminalisoitu dopingaineiden laiton valmistus, maahantuonti ja levittäminen sekä hallussapito levittämistarkoituksessa.

Aineiden käyttöä ei sen sijaan ole kriminalisoitu, kuten Saksassa suunnitellaan. Saksassa aineiden käyttämisestä voisi saada kolmen vuoden vankeusrangaistuksen.

Kriminalisoinnista on keskusteltu aika ajoin myös Suomessa.

Seppälä ei kannata dopingin kriminalisointia, ja se tuskin toteutuu Saksassakaan. ”Dopingia on eriasteista, eikä sen käyttö sovellu rikoslakiin”, sanoo Seppälä. ”Dopingia voidaan käyttää vahingossa tai tahallaan.”

Seppälän mielestä nykyinen dopinglaki on siitä hullunkurinen, että se liitetään vahvasti urheiluun, vaikka se koskee koko kansaa.

Dopingsäännöistä vastaava maailman antidopingtoimisto linjasi vuosi sitten, että kiellettyjen aineiden käytöstä saa jatkossa vähintään neljän vuoden kilpailukiellon aiemman kahden vuoden sijasta.

Toinen käry johtaa elinikäiseen kilpailukieltoon, mutta käytännössä siitä on usein joustettu juridisin perustein.

HS-gallupissa suomalaisten kanta rangaistuksiin näyttää olevan ehdoton.

Kansa ei tunne armoa kärähtäneitä kohtaan – vain harvat antaisivat anteeksi kiinni jääneille.

Monessa maassa, kuten entisessä Itä-Saksassa, urheilijat käyttivät dopingia lääkärin valvonnassa – urheilija ei välttämättä tiennyt, mitä hänelle annettiin.

Vastaavasta voi olla kyse myös Venäjällä.

”Ajatellaan, että aineiden käyttö oli lääkärin valvonnassa turvallista. Yhtä hyvin lääkäri voisi antaa potilaalle arsenikkia”, vertaa Seppälä. Tilanne on vaikea, jos valtio määrää lääkäreitä antamaan dopingia.

Suomessa lääkärit noudattavat Seppälän mukaan kansainvälistä sopimusta, jolla on tarkoitus suojella urheilijaa valtiojohtoiselta dopingilta.

”Ettei anneta joukkueen tehdä urheilijalle dopingia.”

Oletko itse törmännyt Suomessa tapauksiin, että lääkäri on määrännyt urheilijalle dopingia?

”Lääkärit noudattavat Suomessa sääntöjä erittäin hyvin, mutta tiedän tapauksia, että urheilijalle on annettu anabolisia steroideja”, sanoo Seppälä.

Kuinka monta tällaista tapausta tiedät?

”Ehkä kolme.”

Vastaajille näytettiin satunnainen tusina urheilulajeja, joista heitä pyydettiin kertomaan, kuinka yleistä dopingin käyttö niissä olisi.

Vastanneet pitivät joukkuelajeja puhtaampina kuin yksilölajeja.

Yksittäisistä urheilulajeista suomalaiset epäilevät, että eniten käytetään dopingia painonnostossa, pikajuoksussa ja maastohiihdossa.

Pikajuoksua ovat mustanneet yhdysvaltalaisten ja jamaikalaisten huippujen dopingtapaukset, joista on tullut valitusten kautta hyvin erilaisia kilpailukieltoja.

Painonnoston mainetta selittää sen synkkä dopinghistoria.

Tuoreimmat käryt liittyvät marraskuussa Houstonissa pidettyihin MM-kisoihin. Kansainvälinen painonnostoliitto on julkaissut etukäteen tiedon, jonka mukaan kisoissa oli 24 dopingtapausta.

Suomessa käryjä ei saa julkistaa ennen kuin urheilijan molemmat näytteet – A- ja B-näyte – on analysoitu.

”Ilmeisesti kansainvälinen liitto haluaa A-näytteiden julkistamisella todistaa, että valvonta toimii. On urheilijan etu, että huijarit saadaan kiinni”, sanoo Suomen Painonnostoliiton toiminnanjohtaja Tomi Tolsa.

Kansainvälinen olympiakomitea yrittää valvoa painonnoston puhtautta. Jos jollakin maalla on systemaattisesti kolme neljä dopingkäryä kahden vuoden tarkkailujaksolla, se voidaan sulkea Rion 2016 olympialaisista.

Esimerkiksi Bulgarian nostajia tuskin nähdään joukkokäryn takia Riossa. Bulgaria on tosin valittanut urheilun vetoomustuomioistuimeen CAS:iin.

Tolsan mielestä kaikkien maiden pitää olla samalla viivalla.

”Se harmittaa, että kun Suomessa mennään säännöstöjen mukaan, muualla maailmalla ei, vaikka yksittäisiä käryjä sattuu meilläkin”, sanoo Tolsa.

Maastohiihto näyttää yhä kärsivän huonosta maineesta, vaikkei tutkimuksessa kysytty millään tavalla vuoden 2001 Lahden MM-hiihtojen vaikutuksesta.

Lähes seitsemän ihmistä kymmenestä arvelee, ettei hiihto ole puhdasta.

Se on Seppälän mukaan yhä yleinen epäluulo.

”Suomalaisilla hiihtäjillä tuskin on mahdollista käyttää, kun käytössä on biologinen passi ja testit.”

Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala myöntää, että mielikuva dopinglajista on harmillisen oikea.

”Lahden 2001 käryt sekä Juha Lallukan, Tero Similän ja virolaisten käryt ovat reaalimaailmaa”, sanoo Kulmala.

Lahdessa pidetään seuraavan kerran MM-hiihdot 2017. Kulmala on varma, että kisojen alla muistellaan vielä paljon 2001 tapahtumia.

”Hiihdon doping on herkullinen, mutta surullinen aihe.”

Kestävyysjuoksu ja heittolajit kärsivät lähes yhtä suuresta dopingongelmasta.

Uinnissa ja yleisurheilun hyppylajeissa esiintyy suomalaisten mielestä dopingia hieman vähemmän.

Lajeista puhtaimmat paperit saivat mäkihyppy, tennis ja alppihiihto, mutta täysin puhtaina niitäkään ei pidetä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!