Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jopa kanadalaiset painijat ovat käyttäneet hiihtoa kuohuttavaa lisähappea

Tutkija hyväksyy lisähapen harjoittelussa

Urheilu
 
Juha Metso
Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö esitteli vuonna 1999 Ramsaun MM-hiihdoissa lisähappimaskia.
Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö esitteli vuonna 1999 Ramsaun MM-hiihdoissa lisähappimaskia. Kuva: Juha Metso
Tästä on kyse

Lisähapen käytöstä nousi mediakohu

 Suomen hiihtäjät kokeilivat lokakuun jäätikköleirillä Italiassa lisähappea.

 Asiasta nousi kohu Norjan ja Ruotsin mediassa.

 Kohu sai uusia kierroksia, kun ilmeni, että Maailman antidopingtoimiston Wadan ja Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n mukaan lisähapen käyttö on sallittu myös kilpailuissa.

Suomen hiihtäjien syksyn vuoristoleirillä tapahtuneesta lisähapen käytöstä ja siitä syntyneestä mediakohusta on saattanut syntyä käsitys, että kyse olisi jostakin uudesta menetelmästä.

Päin vastoin. Lisähappea on käytetty kestävyysharjoittelussa laajasti ja kauan eri puolilla maailmaa.

”Kanadalaiset painijat käyttivät jo 1980-luvulla vuoristoleirillään lisähappea”, Urheilulääketieteen säätiön ja Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen yksikön tutkimusjohtaja Juha Peltonen kertoi HS:lle ensimmäisestä kuulemastaan tapauksesta.

Liikuntatieteen tohtori ja liikuntafysiologian dosentti Peltonen on yksi eniten lisähapen käyttöä urheilussa tutkineista suomalaisista. Hän on julkaissut aiheesta puoli tusinaa artikkelia kansainvälisissä tiedejulkaisuissa.

Peltosella, entisellä kilpasoutajalla, on selkeä mielipide lisähapen käytöstä huippu-urheilussa.

”Kilpailuissa ei, harjoittelussa kyllä. Toivottavasti lisähapen käyttö kielletään kilpailujen aikana”, sanoi Peltonen, joka vuonna 2002 valmistuneessa liikuntafysiologian väitöskirjassaan tutki muun muassa sisäänhengitysilman happimäärän vaikutusta elimistön rasitusvasteeseen ja suorituskykyyn.

Kohu lisähapesta käynnistyi lokakuussa, kun Suomen maajoukkuehiihtäjät testasivat lisähapen käyttöä Val Senalesin jäätikköleirillä Italiassa.

Tämä on sittemmin aiheuttanut laajasti moralisoivia reaktioita Norjan ja Ruotsin mediassa.

Asia kuumeni uudelleen viime viikolla Tour de Ski -kiertueen aikana, kun ruotsalaislehti Expressen uutisoi, että Maailman antidopingtoimiston Wadan ja Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n mukaan lisähapen käyttö on sallittu myös kilpailuissa.

Peltosen mukaan kilpailemisesta happipullo selässä olisi valtava hyöty.

”Jos ei käyttäisi lisähappea, olisi käyttäjiin verrattuna eri viivalla. Mutta kilpaileminen lisähapen avulla olisi hölmöläisen hommaa ja urheilun periaatteille vierasta”, Peltonen sanoi.

Viime viikolla spekuloitiin, olisiko lisähapesta hyötyä esimerkiksi sprinttiviestissä vuoroaan odottavalle hiihtäjälle.

”Tuoreitten sveitsiläistutkimusten mukaan lisähappi vaikuttaa kyllä palautumisen aikana, mutta tämä hyöty ei näytä siirtyvän palautumista seuraavaan rasitukseen. Lisähapesta onkin hyötyä ennen kaikkea rasituksen aikana, ei niinkään ennen sitä tai sen jälkeen”, Peltonen totesi.

Harjoittelussa lisähapesta on hyötyä nimenomaan korkealla vuoristossa.

Lisähapella pystytään korkealla luomaan lyhyeksi ajaksi olot, jotka vastaavat meren pinnan tasolla harjoittelua. Tällöin voidaan tehdä myös vauhdikkaita tehoharjoituksia.

”Se on vähän sama tilanne, jos uimari käyttää räpylöitä saadakseen harjoituksessa lisää vauhtia tai pikajuoksija kuminauhaa”, Peltonen vertaa.

Peltosen mukaan lisähappea on käytetty maailmalla vuoristoharjoittelussa hiihdon lisäksi muun muassa juoksussa, uinnissa, soudussa ja pyöräilyssä.

HS uutisoi Suomen maajoukkueen lisähapen käytöstä jo Ramsaun MM-hiihdoissa 1999.

Silloinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö esiintyi HS:n kuvassa kasvoillaan maski, jota muun muassa niissä kisoissa kolme MM-kultaa voittanut Mika Myllylä oli käyttänyt kilpailujen välillä palautumisen nopeuttamiseksi.

Kaksi vuotta myöhemmin Lahden MM-kisojen aikana, ennen dopingrysäystä, HS kertoi kuvan kera Jari Isometsän palautumisesta lisähapen avulla.

Kummallakaan kerralla asiasta ei noussut minkäänlaista kohua, ei Norjassa eikä muuallakaan.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!