Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vammasuman jälkeen: Näin HJK aikoo välttää viime kauden loukkaantumiskierteen

HJK menetti viime kaudella valtansa Veikkausliigassa loukkaantumisten takia, ja syksyllä kannattajat huusivat joukkueen fyysiselle valmentajalle Jaakko Piensoholle potkuja. Nyt Piensoho kertoo HS:lle, mistä vammasuma johtui ja mitä on muutettu.

Urheilu
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/2c53d48e2c1b76eae2dd9132fbfe468d77c46eac-2405838-HSHJK2401_03.jpg
Näillä keinoilla HJK pyrkii vähentämään vammoja tulevalla kaudella
HJK:lla oli viime kaudella 21 pelaajalla loukkaantumisia, joita oli kaiken kaikkiaan 40 kappaletta. Tulevaa kautta varten talven harjoituskaudelle on tehty muutoksia, joiden avulla vammojen pitäisi vähentyä. Liigajoukkueen fyysinen valmentaja Jaakko Piensoho kertoo, millaisista muutoksista on kyse.

Rampa mestari HJK kaatui vammoihinsa viime kaudella. Krasnodarissa Venäjällä elokuussa paljastui lopullisesti, miten rikkonainen joukkue oli.

HJK joutui lähtemään Venäjälle ilman Mac Kandjia, Demba Savagea, Veli Lampea ja Sebastian Sorsaa. Kolmella neljästä oli pehmytkudosvamma. HJK:n Eurooppa-liigan pudotuspelikierroksella kärsimän nöyryyttävän 1–5-tappion jälkeen myös Gideon Baah tuli kentältä nivusvamman kanssa pukukoppiin.

Pelaajien kasvoilta kuvastui Krasnodarin stadionin uumenissa pettymys tulokseen, mutta myös ahdistusta joukkueen tilasta.

Voi helposti sanoa, että lihasvammojen kasautuminen ja niiden määrä oli yksi suurimmista tekijöistä, miksi HJK menetti valta-asemansa Veikkausliigassa.

Mitä joukkueen valmennuksessa oli tehty väärin, kun lihasvammoja kertyi hälyttävän paljon kauden aikana?

HJK:n fyysisestä valmennuksesta vastaava Jaakko Piensoho kertoo nyt, että hänellä rupesi hälytyskellot soimaan europelien aikoihin.

”Loukkaantumisten määrän keskittyminen oli epäsuhdassa. Suurin piikki tuli euro-otteluiden aikaan, ja niiden jälkeen. Loukkaantumisia tulee, mutta ongelma oli siinä, että pitkälti kaikki loukkaantumiset olivat pehmytkudosvaurioita”, Piensoho kertoo Sonera-stadionin kenttätasolla sijaitsevassa fysiohuoneessa.

Tässä pienessä huoneessa tutkittiin kahden sinisen hierontapöydän päällä kauden aikana lukuisia lihasvammoja. Joukkueessa oli kauden aikana 40 loukkaantumista, ja niistä peräti 30 oli pehmytkudosvammoja. Pehmytkudosvammoja pystytään estämään oikeanlaisella harjoittelulla, siksi niiden esiintyminen oli huolestuttavaa.

Ensimmäiset keskustelut vammoista käytiin pelaajien kanssa toukokuussa, jolloin vammoissa oli jo nähtävissä selkeä trendi.

HJK:n valmennusryhmä, johon kuuluvat päävalmentaja Mika Lehkosuo, apuvalmentajat Vesa Vasara ja Toni Koskela sekä fyysisestä valmennuksesta vastaava Piensoho, rupesi Krasnodarin matkan aikoihin analysoimaan vammasaldoa ja jakamaan mahdollisia syitä sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin.

”Sisäisiä tekijöitä on useampia, kuten pelaajien kunto, voima ja liikkuvuus. Ulkoisia tekijöitä ovat kenttä, pelimäärät ja pelirytmi”, Piensoho kertoo.

Kauden aikana pelaajien voimatasot pysyivät testien mukaan vakaina, joten voima oli poissuljettu tekijä. Kauden alussa pelaajien kestävyysominaisuudet näyttivät juoksutestien perusteella riittäviltä. Se ei kuitenkaan ollut koko totuus.

”Kauden aikana tuli vastaan se, että pelaajien yleinen ja paikallinen aerobinen kunto ei ollut riittävä. Analyysin perusteella näytti siltä, että pelaajat eivät palaudu rasituksesta. Yleistä aerobista harjoittelua ruvettiin tekemään johdetummin, samoin erilaista kohdelihasharjoittelua”, Piensoho kertoo.

Yleinen aerobinen kunto tarkoittaa verenkierto- ja hengityselimistön kestävyyskuntoa. Paikallinen aerobinen kunto lihaskestävyyttä.

Elokuun puolivälissä HJK teki muutaman pelaajan kanssa juoksuanalyysiä käyttämällä suomalaisyrityksen älyhousuja, jotka mittaavat etu- ja takareiden aktiviteettia. Tulokset antoivat viitteitä siitä, että lihastyö lisääntyi uudella tekonurmella.

Syyskuussa valmennusjohto kuvasi koko joukkueen hyppyharjoituksia erilaisilla alustoilla: pehmeällä ja kovalla tekonurmella sekä luonnonnurmella. Videoista otettiin pysäytyskuvia siitä hetkestä, kun pelaaja laskeutui alustaan.

”Uuden tekonurmen joustokerros aiheutti sen, että pakaralihakset jännittyivät viiveellä. Jos takareisi jännittyy ennen pakaralihasta, silloin työ tehdään takareidellä. Pidemmällä ajalla takareidelle tulee silloin liikaa kuormitusta. Se oli selkeä löydös”, Piensoho sanoo.

HIFK harjoitteli samalla tekonurmella, ja HJK:ssa verrattiin joukkueiden harjoitusmääriä. Vertailu oli kuitenkin hankalaa, kun asiaan vaikuttivat muun muassa harjoitusintensiteetti, pelaajien kuormittaminen ja palautuminen.

Piensohon mukaan HJK:n harjoituksissa lisättiin keskivartalon ja lantionseudun tukiharjoittelua. Hyppytestien seurauksena HJK rupesi harjoittelemaan mahdollisimman paljon luonnonnurmella.

”Saimme sillä tavalla kuormitusta vähennettyä takareisistä ja lantionseudulta.”

Loukkaantumisista oli muodostunut lumipalloefekti. 21. syyskuuta pelatun RoPS-ottelun jälkeen joukkueessa oli 11 loukkaantunutta pelaajaa. ”Piensoho ulos”, huusivat kannattajat, kun avausjaksolla oli tullut kolme loukkaantumista.

Piensohon mukaan korjaustoimien ansiosta loukkaantumiskierre katkesi loppukaudesta.

Piensoho toimi Lehkosuon ja Vasaran apuna FC Hongassa. Silloin Hongan joukkueessa ei ollut loukkaantumissumia, mutta joukkue harjoittelikin tuolloin kesäkaudella luonnonnurmella ja talvisin kovilla tekonurmilla.

”Ei ollut kokemusta siitä, miten paljon uudet tekonurmet rasittavat lantionseutua”, Piensoho sanoo.

Mitä olisi voinut tehdä toisin?

”Paikallista ja yleistä aerobista harjoittelua olisi voinut tehdä toisin, ja sen me teemme toisin tällä haavaa.”

Ennen viime kautta joukkue harjoitteli vähemmän aerobisesti, ja harjoittelu oli dynaamisempaa ja sisälsi enemmän niin sanottuja räjähtäviä suorituksia. Nyt harjoittelussa on toinen kaava.

”Panostamme enemmän aerobiseen kestävyysvoimaharjoitteluun harjoituskauden alussa. Kauden lähestyessä tulee enemmän räjähtävämpää voimaharjoittelua”, Piensoho sanoo.

Erään pelaajan mukaan joukkue harjoittelee nyt kovempaa niin ajallisesti kuin määrällisestikin.

”Joukkueen ja pelaajien terveys paranee, kun keskitymme asioihin, joita analyysissä on selvinnyt. Eihän tämä ole vain minun show. Tässä on paljon ihmisiä auttamassa toisiaan. Muutos tulee tiimityöstä”, Piensoho sanoo.

Näillä keinoilla HJK pyrkii vähentämään vammoja tulevalla kaudella. HS.fi/hstv
Pekka Elomaa
HJK:n fyysinen valmentaja Jaakko Piensoho (oik.) veti pelaajille lämmittelyharjoituksia Talin hallissa viime viikolla.
HJK:n fyysinen valmentaja Jaakko Piensoho (oik.) veti pelaajille lämmittelyharjoituksia Talin hallissa viime viikolla.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!