Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jäinen Kirnun mutka syy SM-latujen rajuun alamittaisuuteen – taustalla turvallisuustekijät

Radat olivat luonteeltaan nopeat ja keli oli nopea, mutta pääselitys ajoille oli ratojen alamittaisuus.

Urheilu
 
Markku Ulander / Lehtikuva
Matti Heikkinen (vas.) voitti lauantaina 15 km:n kilpailun, jossa todellinen matka oli 13,7 kilometriä. Heikkisen perässä hiihti osan matkaa Antti Ojansivu, joka sijoittui kuudenneksi.
Matti Heikkinen (vas.) voitti lauantaina 15 km:n kilpailun, jossa todellinen matka oli 13,7 kilometriä. Heikkisen perässä hiihti osan matkaa Antti Ojansivu, joka sijoittui kuudenneksi. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Imatra. SM-hiihtojen ladut Imatran Ukonniemessä olivat lauantaina alamittaiset turvallisuussyistä.

Kisojen tekninen asiantuntija Jussi Prykäri kertoi sunnuntaina HS:lle, että alkuperäisiä 3,3:n ja 3,75 km:n ratoja lyhennettiin, koska ns. Kirnun mutka oli liian jäinen.

Lauantain normaalimatkan kilpailuissa Krista Pärmäkosken ja Matti Heikkisen voittoajat olivat poikkeuksellisen nopeat 10:n ja 15 km:n kilpailuissa.

Radat olivat luonteeltaan nopeat ja keli oli nopea, mutta pääselitys ajoille oli ratojen alamittaisuus.

Pärmäkosken rannetietokoneen gps-mittari näytti matkan olleen 9,1 kilometriä.

Heikkinen kertoi HS:lle, että hänen mittarinsa näytti miesten kisan pituudeksi 13,7 kilometriä.

Kirnun mutka oli käytössä perjantain sprinttiradalla, ja silloin osa mitalisteista toi esiin mutkan haasteellisuuden jäisen pohjan takia.

”Mutka kului sellaiseen kuntoon, että turvallisuussyistä sitä ei voinut käyttää”, Prykäri sanoi.

Sääntöjen mukaan ratojen pituudessa sallitaan viiden prosentin toleranssi. Kympin kisan oikea pituus saa siis vaihdella 9,5:n ja 10,5 kilometrin välillä. Vastaavasti 15 kilometrillä vaihteluväli on 14,25–15,75.

Näin siis Imatralla kilpailtiin periaatteessa sääntöjen vastaisilla laduilla. ”Se oli tuomarineuvoston päätös, joka sai hyvää palautetta”, Prykäri sanoi.

Myös sunnuntain viesteissä hiihdetään alamittaisia ratoja.

Prykärin arvion mukaan naisten osuus on oikeasti noin 4,7 ja miesten 9 kilometriä.

Perjantain sprinttirata oli monien kärkihiihtäjienkin mielestä turhan pitkä (1,6 km).

Prykärin mukaan vuoden 2018 olympialaisissa Etelä-Koreassa odottaa sprinttirata, joka on luonteeltaan hyvin samantyyppinen.

”Siellä on vielä kolme vaihtoehtoa, mutta radan pituus tulee olemaan noin 1,5 kilometriä, ja kokonaisnousu on sama kuin täällä eli 60 metriä”, sanoi Prykäri, joka nimitettiin jo vuonna 2014 seuraavien olympialaisten hiihdon tekniseksi asiantuntijaksi.

Prykäri muistutti Imatran sprinttiradan pituutta kritisoineille, että esimerkiksi Sotšin olympialaisissa miesten sprinttirata oli pidempi kuin Imatralla.

Sotšin sprintin olympiavoittajan, Norjan Ola Vigen Hattestadin voittoaika 1,8 km:n radalla oli noin 3.38.

Suomen mestarin Juho Mikkosen voittoaika Imatralla oli pyöristettynä 3.13.

Olympiaradan kokonaisnousu oli 62 metriä eli jopa yli normien mukaisen maksimin (60).

Prykärin mukaan Imatran sprinttiladulla tehtiin kilpailun jälkeen perjantai-illan pimeydessä muutostöitä, jotka oli määrä tehdä jo kesällä.

”Kaadettiin yksi iso puu ja pätkä aitaa moottorisahalla. Ne unohtuivat kesällä.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!