Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suomen yleisurheiluihmeen salaisuus: ”Tällainen kuvio pitäisi rakentaa mahdollisimman monelle urheiljalle"

Urheilu
 
Kalle Parkkinen
Wilma Murto on 20-vuotiaiden ME:n haltija ja voi menestyä myös olympialaisissa. Hänen päätavoitteensa on kuitenkin nuorten MM-kisoissa.
Wilma Murto on 20-vuotiaiden ME:n haltija ja voi menestyä myös olympialaisissa. Hänen päätavoitteensa on kuitenkin nuorten MM-kisoissa. Kuva: Kalle Parkkinen

Yleisurheilua on pidetty Suomessa jo auringonlaskun lajina. Vuoden aikana esiin on noussut kuitenkin lahjakkaita urheilijoita ja lisäksi muualta kuin perinteisestä menestyslajista keihäänheitosta.

Alisa Vainio alitti viime kesänä maratonin olympiarajan vain 17-vuotiaana. Sunnuntaina seiväshyppääjä Wilma Murrosta, 17, tuli 20-vuotiaiden ME-tuloksen haltija, kun hän hyppäsi Saksassa tuloksen 471.

Mistä nuoria ja menestyviä urheilijoita nyt tulee, SUL:n valmennuspäällikkö Jorma Kemppainen? Mitä nyt tehdään toisin kuin ennen?

”Kaiken pohjana on valtavan lahjakkaat, motivoituneet ja innostuneet urheilijat. Molempien kohdalla lahjakkaan urheilijan kohtaa myös hyvä valmennus”, Kemppainen sanoo.

Menestys ei tulevaisuudessa suinkaan ole tämän kaksikon harteilla. Taustalla on laaja joukko lupaavia urheilijoita.

”Viime vuonna 19- ja 22-vuotiaiden EM-kisoissa pisteille ylsi peräti 28 meidän yleisurheilijaa, kun kuusi vuotta aiemmin vastaavissa kisoissa vastaavalla lajiohjelmalla ylsi pisteille vain yhdeksän urheilijaa”, Kemppainen laskee.

Eivätkä Kemppaisen hyvät uutiset lopu tähänkään.

”Ainakin seuraavat 5–6 ikäluokkaa ovat hyviä. Niistä tulee hyviä urheilijoita ainakin maaottelutasolle.”

Suomessa on vahva kilpailujärjestelmä. Ohjaajia ja valmentajia koulutetaan koko ajan.

”Nämä peruasiat toimivat hyvin”, Kemppainen toteaa.

Uutta on se, että lahjakkaita urheilijoita ja parhaita valmentajia pyritään ohjaamaan aiempaa aktiivisemmin yhteen.

”Wilma on loistava esimerkki siitä mihin suomalaisessa valmennuksessa pyritään”, olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä muun muassa seiväshypystä vastaava Mika Lehtimäki sanoo.

Pienilläkin resursseilla voi saada aikaiseksi paljon, kun ne käytetään viisaasti. Murto esimerkiksi muutti Salosta Turkuun opiskelemaan urheilulukioon ja asuu nyt parin sadan metrin päässä harjoitushallista.

”Hänen valmentajansa on olympiakomitean ja urheiluakatemian yhteisesti palkkaama ammattivalmentaja, Turku tarjoaa seiväshyppyyn erinomaiset olosuhteet ja harjoituskaverina on Suomen tähän asti paras seiväshyppääjä Minna Nikkanen. Siinä se paketti on”, Lehtimäki kiteyttää.

”Tällainen kuvio pitäisi rakentaa mahdollisimman monelle.”

Kuinka paljon Wilma Murto voi vielä tänä vuonna hypätä?

”Mahdollisuuksia ei tarvitse rautalangasta vääntää, mutta niiden toitottamista pitää välttää. Vaikka Wilmalla kova kantti onkin, paineita on turha ainakaan meidän ryhtyä kasaamaan.”

”Hyvältähän tämä näyttää”, pika-aitojen olympia- ja MM-mitalisti Arto Bryggare toteaa.

Hän muistuttaa, että nuorten urheilijoiden pitää varautua loukkaantumisiin ja säilyttää maltti kuntoutumisessa.

”Suomessa on vähän huippulahjakkuuksia ja odotukset siksi kovat.”

”Itselläni ei malttia kuntoutumiseen aina ollut.”

Vesa Koivunen
Alisa Vainio on yleisurheilun uusia toivoja.
Alisa Vainio on yleisurheilun uusia toivoja.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?