Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jääpallo on sitkeä peli: ”Lajin tappajia on ollut Suomessa tämän tästä, mutta ei se ole mihinkään kuollut”

Päävalmentajan mukaan taakse on jäänyt aika, jolloin jääpallopelissä pakkasta oli enemmän kuin katsojia.

Urheilu
 
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
HIFK:n Aku Ojanen (kesk.) taisteli pallosta Lappeenrannan Veiterän Tero Liimataisen ja Joni Kauhasen kanssa tammikuun lopulla Helsingissä pelatussa ottelussa.
HIFK:n Aku Ojanen (kesk.) taisteli pallosta Lappeenrannan Veiterän Tero Liimataisen ja Joni Kauhasen kanssa tammikuun lopulla Helsingissä pelatussa ottelussa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Jääpallo Suomessa

 Ensimmäinen SM-turnaus Helsingissä meren jäällä 1908

 Ensimmäinen maaottelu Helsingin Pallokentällä 1919: Suomi–Ruotsi 4–1

 1 MM-kulta: 2004

 8 MM-hopeaa: 1957, 1963, 1967, 1987, 1989, 1999, 2011, 2016

 19 MM-pronssia

 Vuoden 2016 MM-hopeajoukkueessa 7 pelaajaa Suomen ja 10 pelaajaa Ruotsin liigasta

 Eniten mestaruuksia HIFK 17, Warkauden Pallo -35 ja Oulun Luistinseura 16

 2015 SM-kärki: Kampparit, HIFK, Veiterä

Jääpallomaajoukkue palasi Venäjältä MM-hopeat kaulassaan.

Mitalikahvien sijaan päävalmentaja Antti Parviainen on selvitellyt reissulla kadonneiden parikymmenen matkalaukun kohtaloa.

Suomessa jääpallon harrastajamäärä on pieni. Hätäisimmät ennustavat taivasalla pelattavan lajin kuolevan omaan mahdottomuuteensa.

”Jääpallon tappajia on ollut Suomessa tämän tästä, mutta ei se ole mihinkään kuollut”, murahtaa Parviainen, jonka peliura alkoi 1967 ja valmennusura 1983.

Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan jääpallon harrastajamäärä putosi vuosien 2001–2010 aikana 11 500:sta 2 500:aan, joista lisenssipelaajia oli 1 854.

”Luvut kääntyivät nousuun vuonna 2009”, tietää Jääpalloliiton toiminnanjohtaja Pekka Liikanen. ”Lisenssipelaajia on 3 100, eli olemme näissä oloissa kohtuullisen tapissa.”

Liigassa on yhdeksän seuraa kahdeksalta paikkakunnalta. Joukkueilla on käytössään tekojää, joka on Suomessa pelin elinehto.

Jäänpuutteen vuoksi perinteisiltä jääpallopaikkakunnilta Vaasasta ja Kemistä peli on kadonnut.

”Viimeiset 20 vuotta kunnat ovat säästösyistä lopettaneet ulkokenttiä ja niiden kunnossapitoa”, muistuttaa Jääpalloliiton varapuheenjohtaja Veijo Janhunen, joka on ollut Kampparien jäsen 1980-luvulta.

”Ennen vanhaan ulkojäälle pääsi itsenäisyyspäivänä ja vielä huhtikuun alussa höntsäämään kevyesti.”

Helsingissä tekojää jääpallolle löytyy Oulunkylän ja Kallion lisäksi Kontulasta. Vantaalla ja Espoossa ei ole tekojäätä.

Pääkaupunkiseudulla junioritoimintaa pyörittävät Liikasen mukaan ”kohtuullisen hyvin” valtaseurat HIFK ja Botnia sekä Vesta.

Jääpallon jatkuvuuden kulmakivi on junioritoiminta. Liitolla on 2020-strategia, joka kantaa työnimeä 5 000+5 000.

”On tarkoitus tutustuttaa jääpalloon vuosittain 5 000 uutta nuorta, joista lajin pariin siirtyvät nostavat lisenssipelaajien määrän vuoteen 2020 mennessä 5 000:een”, sanoo Liikanen.

Huippujääpallo kaipaa Suomeen hallia. Helsingin Malmilla on meneillään vakavahenkinen hallihanke ja muualla erilaisia virityksiä.

Malmille Kehä I:n varteen suunnitellun hallin kustannusarvio on kahdeksan miljoonaa euroa, ja rakennustöihin toivotaan päästävän vuoden 2016 aikana.

”Viimeiset kolme talvea on ollut 25 astetta pakkasta tai viisi astetta lämmintä eikä mitään siltä väliltä”, miettii Parviainen. ”Kuvittelin kasvavani koiranputkea, ennen kuin Suomeen saadaan jääpallohalli. Nyt uskon parempaan.”

Kuluvan talven jääpallon suurtapahtumat ovat kärsineet säästä. Vesimyrsky pilasi joulukuussa Porvoossa Suomen, Ruotsin ja Venäjän turnauksen. Tammikuussa pakkanen puri Oulunkylän jään pelikelvottomaksi Suomen cupin finaalissa.

Ruotsissa on 12 jääpallohallia ja viisi suunnitteilla.

”Ruotsista tulevat MM-tasolle ensimmäiset hallisukupolvet. Heidän jääpelikautensa on kolme kuukautta pitempi kuin meillä Suomessa”, sanoo Parviainen.

Jääpalloliigan katsojamäärät pyörivät jääkiekon Mestiksen lukemissa. Kevään bandyfinaalit vetävät paikkakunnasta riippuen 2 000–4 000 katsojaa.

”Aika, jolloin jääpallopelissä pakkasta oli enemmän kuin katsojia, on jäänyt taakse”, naurahtaa Parviainen. ”Botnia vetää väkeä hyvin ja HIFK kohtuullisen hyvin. Porvoossa käy lähes 1 000 ja Mikkelissä 600–700 katsojaa.”

Jääpallo pyrkii vuoden 2022 Pekingin olympiakisoihin. Päävalmentaja Parviaisen mukaan hakemus on perusteltu. ”Jos jääpallo pääsee mukaan, se on maailmalla rekisteröityjen urheilijoiden määrässä talvikisalajien kakkonen jääkiekon jälkeen.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!