Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sattuma ratkaisi jääkiekkoilija Kari Elorannan lajin

Lahtelaispuolustajan ura huipentui Calgaryn olympiahopeaan – mutta vain futiksessa hän on Suomen mestari.

Urheilu
 
Veli-Pekka Leppänen
Lauri Rotko
”Vasta kun 22-vuotiaana lähdin täältä Lahdesta Erkki Laineen kanssa pelaamaan Leksandiin Ruotsiin, ajattelin että tästä voisi tulla ammatti”, sanoo Kari Eloranta tutussa hallissa.
”Vasta kun 22-vuotiaana lähdin täältä Lahdesta Erkki Laineen kanssa pelaamaan Leksandiin Ruotsiin, ajattelin että tästä voisi tulla ammatti”, sanoo Kari Eloranta tutussa hallissa. Kuva: Lauri Rotko
Kolme nopeaa

Mieleenpainuvimmat turnaukset

1 Olympialaiset 1988

”Suomen ensimmäinen arvokisamitali, vihdoin. Lyötiin Kanada ja Neuvostoliitto. Oli unohtumaton elämys ottaa vastaan hopea. Suomen urheilukansakin oli odottanut mitalia kauan ja ansaitsi sen.”

2 Lake Placidin olympialaiset 1980

”Tulimme lopulta neljänneksi. Oli monta kunnon matsia, kuten viimeinen peli (2–4-tappio) kullan voittanutta USA:ta vastaan, ja myös Neuvostoliittoa ja Ruotsia vastaan johdettiin pitkään.”

3 Moskovan MM-kisat 1986

”Hirveä pettymys hukata mitali, kun Ruotsi nousi viime minuutilla 2–4:stä 4–4:ään. Olin 30-vuotias ja luulin, etten ikinä ehdi saada mitalia. Lähdin hallista ja painelin Moskova-joen rantaa pitkälle ennen kuin vähän alkoi helpottaa.”

”Kari, onhan tuo urheilu hyvä harrastus, mutta et sinä sillä koskaan leipääsi tule ansaitsemaan”, napautti varttuneempi opettajatar Kari Elorannalle Lahden lyseon lukiossa 1970-luvulla.

Kului pari vuotta, kun Eloranta jo ansaitsi leipänsä urheilulla – jääkiekkoilemalla ammatikseen Leksandissa Ruotsissa, pian NHL:n Calgary Flamesissa – ja sitten monissa muissa seuroissa. No, ehkei se ole ainut pedagoginen huomio, joka on osunut vikaan tässä maailmassa.

Lahtelaisen Isku-Areenan katsomossa istuu tuttu, yhä jykevä hahmo, ja viiksetkin tallella. Puhetta tippuu hämäläisen harvakseltaan, mietityin lausein.

Kaukalossakin ”Piri” Eloranta oli tolkun ja harkinnan mies, kiekollinen pakki, joka pelasi roiskimatta ja ruhjomatta, pelisilmän ja millintarkkojen avausten varassa. Valmentajana hänellä on joskus voinut kiehahtaa.

Vahvat ominaisuudet kantoivat Elorannan kiekkoilijana pitkälle: olympiahopealle, liki 300 NHL-peliin, kauden parhaaksi eli ”kultakypäräksi” Ruotsin pääsarjassa, kahdesti Sveitsin mestariksi…

Oli melkoista sattumaa, että ”Piristä” tuli jääkiekkoilija. Hän oli nuori monilahjakkuus, jolle riitti lajeja ja ottajia.

”Sain 16-vuotiaana kutsun maajoukkueleirille sekä futiksessa että lätkässä. Ne pidettiin samaan aikaan, ja kun sattui olemaan talvi, tuntui luontevalta mennä lätkäleirille”, kertoo karkauspäivänä 60 vuotta täyttävä Eloranta. ”Kummankin valmentaja edellytti osanottoa, tai kutsut maajoukkueleirille loppuvat. Niin ykköslajini valikoitui.”

Tykkänään ei futiskaan jäänyt. Eloranta on sikäli erikoinen kiekkoilija, ettei hänellä päälajissaan ole SM-kultaa – mutta jalkapallossa on kaksikin.

Hän tuli NHL:stä kesälomiksi pelaamaan futista topparina Kuusysissä. ”Saatiin Keijo ’Velho’ Voutilaisen valmentamana kahdesti kultaa, 1982 ja 1986. Sehän oli Kuusysin huippuaikaa.”

Lahden jääkiekkopiireissä Eloranta oli saanut 1970-luvulla hyvää opastusta, tehokkainta ehkä Ilpo Koskelalta, MM-kisojen all stars -puolustajalta.

”Ilpo oli valtavan vakuuttava esikuva. Uskon, että pelityyliinikin on tietämättäni tarttunut joitakin piirteitä häneltä.”

Eloranta viihtyi myös NHL-kaukaloissa. Kanadalaisessa Calgary Flamesissa oli mukana muutamia pohjoismaisia pelaajia, kuten ruotsalaiset Kent Nilsson ja Håkan Loob, ja kotimaasta Pekka Rautakallio ja Kari Jalonen.

”Kapeaan kaukaloon ja suoraviivaisempaan peliin oli aluksi sopeutumista, mutta pääsin aika pian sinuiksi. Puitteethan siellä on suuret, ja 20 000:n yleisömeri antaa pelaamiseen mielettömän latingin.”

1980-luku oli Edmonton Oilersin kultakautta. Eloranta myöntää, että kiirettä piti, kun vastassa juonivat Wayne Gretzky ja Jari Kurri, takanaan Paul Coffeyn tasoinen pakki.

”Valmentaja tykkäsi laittaa minut ja lujaa taklaavan Paul Baxterin puolustamaan tätä Edmontonin ykkösryhmää vastaan.”

Eloranta ei vähättele rahan merkitystä osana ammattiurheilua: ”Sopimuksia tehtäessä se oli tärkein osa, ja halusin tietysti kunnon korvauksen siitä, mitä annoin menestyksemme eteen. Tosin nykyään NHL:n palkkataso on jo jotakin aivan toista kuin 80-luvulla.”

Mukanaolo hopeaa 1988 voittaneessa Calgaryn olympiajoukkueessa pysyy makeimpana hetkenä Elorannan uralla. Valmentaja Pentti Matikaiselta riitti luottamusta 32-vuotiaalle konkarille, joukkueen varakapteenille, ja Eloranta pelasi eheät kisat.

”Aloitimme heikosti, mutta paransimme pian. Läheinen pelikaverini Erkki Laine upotti Kanadankin kahdella maalillaan, ja loppuun saakka meni nappiin. Hopea tuntui todella hienolta siksikin, että saimme sen entisessä pelikaupungissani.”

Eloranta lopetti pitkän peliuransa nelikymppisenä. Urheilusta on herunut paljon: pysyviä ystävyyksiä ja muistoja pitkin maailmaa.

”Jääkiekko on antanut lähes kaiken, mitä minulla on. Eikä pelijännitystä ja pukukoppihenkeä korvaa mikään. Kun olin hiljattain vuoden poissa kopista, kaipasin sinne voimakkaasti.”

Eloranta on valmentanut pitkin Suomea ja Eurooppaa. Tällä hetkellä hän kuuluu lahtelaisen Pelicansin valmennusryhmään.

Parin tunnin kuluttua hallissa alkaa liigapeli. Eloranta katsoo kelloaan: kohta on taas aika siirtyä sinne – pukukoppiin.

Vesa Klemetti
Kari Eloranta on voittanut kahdesti SM-kultaa jalkapallossa Kyysysin riveissä, 1982 ja 1986. Kuva vuoden 1982 HJK–Kyysysi-ottelusta. Kuvassa vasemmalta Kari Eloranta, Kari Martonen ja Esa Pekonen.
Kari Eloranta on voittanut kahdesti SM-kultaa jalkapallossa Kyysysin riveissä, 1982 ja 1986. Kuva vuoden 1982 HJK–Kyysysi-ottelusta. Kuvassa vasemmalta Kari Eloranta, Kari Martonen ja Esa Pekonen.
Vesa Oja
Kari Eloranta juhli jääkiekkohopeaa Calgaryn olympialaisissa 1988.
Kari Eloranta juhli jääkiekkohopeaa Calgaryn olympialaisissa 1988.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?