Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Aitajuoksija Oskari Mörön neljän kuukauden painajainen on ohi – koko ura oli vaarassa

Mörö toipui 400 metrin juoksun Suomen mestariksi pahan lonkkavaivan jälkeen.

Urheilu
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Toipuminen piinaavasta lonkkavaivasta pelotti Oskari Möröä. Nyt kaikki on taas hyvin, ja harjoittelu jatkuu täysillä.
Toipuminen piinaavasta lonkkavaivasta pelotti Oskari Möröä. Nyt kaikki on taas hyvin, ja harjoittelu jatkuu täysillä. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Kuka?

Oskari Mörö

 Syntynyt 31. tammikuuta 1993 Lohjalla.

 Asuinpaikka: Helsinki.

 181 cm / 71 kg.

 Seura: Esbo IF.

 Valmentaja: Atte Pettinen.

 Päälaji: 400 metrin aitajuoksu, ennätys 49,08 (SE).

 Aikuisten EM-kisoissa 8:s vuonna 2014.

 Suomen mestari 2012, 2014 ja 2015.

 Opiskelee osin etänä liikunnanohjaajaksi Vierumäen urheiluopistolla.

Seiväshyppääjä Matti Monosen voitto oli sykähdyttävin hetki viime viikonloppuna yleisurheilun SM-halleissa Tampereella.

Hän palasi hallimestariksi kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Vammakierre katkaisi neljä viimeisintä kautta.

Aitajuoksija Oskari Möröltä pääsi samoissa kisoissa vähintään yhtä syvä helpotuksen huokaus kuin Monoselta.

Mörö toipui 400 metrin juoksun Suomen mestariksi neljän kuukauden lonkkavaivan ja painajaisen jälkeen. Aitajuoksua hän ei vielä kokeillut.

”Koko kausi olisi voinut olla ohi, olympialaiset ja kaikki muu”, Mörö sanoo.

Pahimmassa tapauksessa Mörö olisi voinut sanoa moro urheilu-uralleen.

Mörö nousi aitajuoksun sensaatioksi vuoden 2014 EM-kisoissa Zürichissä. Hän aitoi kisoissa SE:n 400 metrillä, 49,08 sekuntia. Aitajuoksun loppukilpailussa hän jäi jo väsyneenä viimeiseksi, mutta kahdeksas sija oli paljon enemmän kuin etukäteen ajateltiin.

”Ensi kesältä voi odottaa vielä enemmän. Oskun kehitys kulkee sykleissä. Huonoa vuotta seuraa hyvä. Olen todella luottavainen”, sanoo valmentaja Atte Pettinen, joka seuraa Mörön harjoittelua Myllypuron Liikuntamyllyssä.

Viime kausi meni Möröltä osin plörinäksi. Kausi alkoi hyvin, mutta sitten alkoivat lonkkavaivat. ”Minulla on aina ollut huono sisäkierto lonkassa. Liikkuvuus on ollut huono, ja sitten tuli vielä pientä repeämää.”

Varmana pidetty nuorten EM-mitali vaihtui Tallinnassa viidenteen sijaan. Käytännössä kausi loppui jo elokuussa. ”Minulla oli kovat odotukset vuoden 2014 jälkeen, mutta aina ei mene, kuten haluaa.”

Syksyllä näytti jo siltä, että hän joutuu leikkauspöydälle. Operaation sijasta alkoi kova kuntoutus OMT-fysioterapeutti Jari Malisen johdolla.

”Hänelle kiitos, että pääsen taas kisaamaan. Onneksi ei tarvinnut leikata”, Mörö sanoo.

Juoksemaan Mörö pääsi kunnolla vasta vuoden alussa Etelä-Afrikassa.

”Lämpö sulatti paljon”, sanoo Mörö, joka tekee yhä paljon lonkkaa vahvistavia harjoituksia ja saa akupunktiohoitoa.

Lonkkavaivan takia Mörö joutui opettelemaan uuden aitomistekniikan. Hän ei voinut ponnistaa aidalle oikea jalka edellä.

Uusi, vasen jalka edellä -tekniikka, jää pysyväksi. ”Käytännössä sillä ei ole isoa merkitystä. Kaksi ensimmäistä aitaa tuntuu vielä oudolta.”

Viime kaudesta viisastuneena Mörö lähtee ensi maanantaina uudestaan Etelä-Afrikan lämpöön. Suomen kevätsäät ovat arvaamattomia, eikä hän halua antaa tasoitusta eurooppalaisille kilpailijoilleen.

Toinen leiri Potchefstroomin yliopistokaupungissa kestää kuukauden. Huhti–toukokuussa on vielä harjoitusleiri Malagan suunnalla Espanjassa.

Mitään ei jätetä sattuman varaan, sään takia.

Etelä-Afrikassa on tarkoitus myös kilpailla. Ohjelmassa on joko 300 metrin tai 400 metrin juoksu 15. maaliskuuta.

Vuosi sitten hän juoksi Etelä-Afrikassa 300 metrin SE:n, 33,63. Hiljalleen alkaa myös aitominen, kun lonkka alkaa olla kunnossa.

Valmentaja Pettisen mukaan suunnitelmissa on myös pitää yhteinen leiri Kariem Husseinin kanssa, mutta se ei ole varmaa.

Sveitsiläinen Hussein on 400 metrin aitojen hallitseva Euroopan mestari. Hän urheilee samassa zürichiläisessä urheiluseurassa kuin Tapani Taavitsainen. Hän oli Suomen parhaita pituushyppääjiä 1970-luvulla ja on asunut kellobisneksiensä takia vuosikausia Sveitsissä.

Sen sijaan yhteinen harjoitusjakso virolaisen EM-hopeamitalistin Rasmus Mägin kanssa ei toteudu.

”Olisi hienoa päästä katsomaan, miten kovemmat jätkät tekevät hommia”, Pettinen sanoo.

Ensi kesänä Mörön tavoitteena on juosta kaksissa arvokisoissa, EM-kilpailuissa heinäkuussa ja Rion olympialaisissa elokuussa.

”Ei ainakaan huonommin kuin Zürichissä”, Mörö sanoo tähtäimestään. Rioa varten Mörön on rikottava kisaraja 49,40 sekuntia.

Uran iso maali on kuitenkin vuoden 2020 olympialaisissa. Mörö on Tokiossa 27-vuotias.

”Silloin on iskun paikka.”

Kaisa Rautaheimo / HS
Oskari Mörö suuntaa harjoittelemaan lämpimään.
Oskari Mörö suuntaa harjoittelemaan lämpimään.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?