Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Teemu Selänne puolustaa kaukaloiden tappelijoita HS:n haastattelussa: ”Pelaajille oli turvallista, kun niitä oli siellä”

Selänne muistelee avoimesti ja lämmöllä poliiseja, jotka suojelivat häntä NHL-kaukaloissa. Nykyisin tähtipelaajien turvamiehet kuuluvat katoavaan pelaajatyyppiin.

Urheilu
 
Akseli Valmunen
Teemu Selänteen mukaan tappelijat pitivät pelin reiluna.
Teemu Selänteen mukaan tappelijat pitivät pelin reiluna. Kuva: Akseli Valmunen

Edmonton

NHL-kauden hienoin tapahtuma nähtiin jo tammikuun lopussa. Yli kaksimetrinen, nyrkeillään kahdeksan vuoden NHL-uran tehnyt John Scott pelasti jääkiekon ja tylsäksi sponsoreitten kestitystapahtumaksi vajonneen tähtien ottelun.

Samalla Scott pelasti maailman parhaan jääkiekkoliigan NHL:n. Itseltään, sanoisi moni.

Maailman parhaiden jääkiekkoilijoiden kolmella kolmea vastaan -taitojuhlan arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin yksi viimeisistä todellisista NHL-nyrkkisankareista ja raskaan sarjan miehistä.

Uransa loppua lähestyvä jättiläismäinen kaukalopoliisi, joka koko kahdeksan vuoden aikana hyökkääjänä oli tehnyt viisi maalia.

Lopussa NHL:n supertähtiluokkaan kuuluvat joukkuekaverit nostivat 120-kiloisen Scottin olkapäilleen juhlien häntä kuin sankaria.

Vaatimattomasti käyttäytyneen jääkiekkokaukaloitten Rockyn tarina vitsinä alkaneesta faniäänestyksestä NHL:n tähdistöottelun juhlituksi sankariksi oli niin uskomaton, ettei sellaista oltaisi voitu keksiä edes Hollywoodissa. Nyt tarinasta ollaan tekemässä elokuva, jonka käsikirjoittajaksi on ilmoittautunut maailmankuulu kirjailija Mitch Albom.

Kaukalossa toisten pelaajien turvallisuutta vartioivien nyrkkispesialistien aika on lähestulkoon ohi NHL:ssä. Pelin lisääntynyt nopeus on jättänyt perinteiset kovanaamat sivuun. Tämän vuosituhannen dynastiajoukkueet, kuten Chicago Blackhawks ja Los Angeles Kings peluuttavat nopeaa neljän ketjun peliä.

”NHL on jo monta vuotta ollut siinä pisteessä, että tappeluja on yritetty siivota pois, ja että nämä ’goonit’ häviäisivät”, sanoi Teemu Selänne HS:lle.

Tappelujen määrä on vähentynyt tasaisesti jo noin 20 vuoden ajan. Hockeyfights.com -sivuston mukaan tällä kaudella on nähty 0,28 tappelua ottelua kohden. Prosentteina laskettuna viiden minuutin jäähyjä tappelemisesta on annettu 23,17 % pelatuista otteluista.

Tappelu nähdään siis nykyisin vain noin joka neljännessä NHL-ottelussa. Vuosituhannen alussa niitä oli vielä joka toisessa. Kaudella 2001–2002 samat luvut olivat 0,65 ja 42.20 prosenttia. Otteluja, joissa nähtiin useampi kuin yksi tappelu käytiin 172. Tällä kaudella tuon luvun lasketaan putoavan noin 53:een.

Parhaimmillaan tappelijat nähtiin jaloina erityisen ritarikunnan edustajina, jotka noudattivat omaa keskinäistä kirjoittamatonta säännöstöään, koodia.

”Äärimmäisen arvokkaita pelaajia”, sanoo Selänne.

”Yleensä he ovat todellisia tiimijätkiä sekä erittäin arvostettuja ja mukavia persoonia muutenkin. Kaikki arvostivat heidän työtään. Usein heistä ja tähtipelaajista tuli muutenkin hyviä kavereita.”

Selänteen turvallisuudesta kaukalossa vastanneet Tie Domi ja George Parros esimerkiksi kuuluvat yhä suomalaislegendan hyviin ystäviin.

Viimeisimmän NHL-työsulun päätyttyä nähtiin neuvottelujen tiedotustilaisuudessa liigan pelaajayhdistyksen puheenjohtajan Donald Fehr vierellä Parros ja Kevin Westgarth.

Princetonin yliopistossa loppututkinnon suorittaneet kovanyrkit toimivat pääneuvottelijoina liigan ja pelaajayhdistyksen välillä. Kumpikin on jättänyt sittemmin kaukalot. Westgarth jää viimeiseksi nimensä Stanley Cupin kylkeen saaneeksi puhtaaksi tappelijaksi. NHL:n kulttuuri on muuttunut.

Teemu Selänne pelasi ensimmäiset harjoitusottelunsa Winnipeg Jetsin paidassa jo 1988. Ura NHL-pelaajana alkoi syksyllä 1992 ja päättyi 22 vuotta myöhemmin. NHL on lähes koko tuon ajan yrittänyt vähentää tappeluja sääntömuutoksilla.

Visiiripakko. Ylimääräiset rangaistukset tappelujen aloittamisesta. Palkkakaton vuoksi tappeluspesialistin pitäminen kokoonpanossa on hankalaa.

”Muistan kun itse tulin liigaan, se oli selkeä peli”, sanoo Selänne.

”Jos sikailit toisen jengin tähtipelaajaa vastaan, oman jengin tähtipelaajaa tultiin sikailemaan. Se oli reilu peli. Kovaa saa pelata, mutta kaikki ylimääräinen sikailu loppui.”

”Oli sellainen rehti meininki. Ei mitään ylilyöntejä. Silloin oli pelaajilla itsellään oma vastuu. Sitten NHL-muutti instigator-säännön, eli jos menet kostamaan jollekin, saat kauheat sanktiot. Ennen vanhaan kun sitä ei ollut, vallitsi vähän sellainen villin lännen laki. Paha sai aina palkkansa.”

Koodi oli aina ollut olemassa pelaajien keskuudessa. Se sai hyvät miehet tekemään väkivaltaisia asioita, jotta peli pysyisi siistinä. Voidaan oikeastaan sanoa, etteivät tappelijat suojelleet pelkästään jääkiekon supertähtiä, vaan itse koodia. Itse peliä.

NHL-tappelijat hyväksyivät väkivallan ja tietyt käyttäytymissäännöt kuin samurait tai keskiaikaiset ritarit. Yleensä kahden raskaan sarjan miehen pudottaessa hanskansa he tekivät sen lopettaakseen jotain, jonka joku toinen oli aloittanut. Wayne Gretzky ja Jari Kurri pelasivat 1980-luvun lentävää firewagon-kiekkoa tietäen, että Dave Semenko tai Marty McSorley puuttuisivat heti asiaan, jos heitä kohtaan pelattaisiin rumasti.

Winnipeg Jets hankki Kris Kingin ja Tie Domin kesken Selänteen tulokaskauden suojellakseen The Finnish Flashia, jota vastustajat yrittivät pysäyttää keinolla millä hyvänsä.

”Peli meni todella rumaksi. Juuri sen takia Kris King ja Tie Domi hankittiin. Ja kyllä se muuttui heti. Ne oli tavallaan henkivakuutuksia niin seuralle kuin itsellekin. Sai pelata ja tehdä sitä hommaa, mistä minulle maksettiin.”

Selänteelle kovanaamojen liittyminen joukkueeseen oli helpotus.

”Olin ihan innoissani. Kyllä tiesin, mistä oli kyse. Olin katsonut Semenkoa ja Gretzkyä ja miten se homma oli toiminut.”

”Muistan, miten monta kertaa joku teki jotain hölmöä minulle. Detroitissa Tie Domi meni sanomaan, että hei kerran vielä ja mä meen vetään Steve Yzermania turpaan. Yzerman sanoi sitten omalle joukkuetoverilleen, että hei jätkä, lopeta toi pelleily.”

”Siinä oli sellainen kunnioitus. Ei menty sen linjan ulkopuolelle. Nykyään, jos teet jotain tuollaista, saat kauheat pelikiellot ja sen takia rotat hyppii silmille. Ei ole enää sellaista, että jos pelaa rumasti, niin ne tekee heti jotain sinulle.”

”Kun pelattiin Chicagoa vastaan Winnipegissä, Steve Smith veti muutaman kerran poikittaisella minua niskaan maalin edessä. Tie Domi meni sanomaan, että kerran vedät vielä, niin sitten putoat.”

”Smith teki vielä kerran ja joutui pudottamaan hanskat. Hän kaatui oman jalkansa päälle. Sääri- ja pohjeluu poikki, yhdeksän kuukautta pois kehästä. Kyllä hän varmaankin sen jälkeen alkoi miettiä, että kannattikohan sitä tehdä? Tämä on vain yksi esimerkki.”

Pelaajien omavastuun sijasta NHL:n pelaajaturvallisuusosasto seuraa otteluja tarkasti ja rankaisee rumista teoista sakoilla sekä pelikielloilla. Tuomarit siistivät peliä. Tuloksena tappelujen määrä on pudonnut 1960-luvun lopun lukuihin.

”Totta kai ymmärrän kolikon toisenkin puolen. Pelaajien turvallisuus on NHL:n vastuulla, pelaajat ovat esikuvia, tappelijoista halutaan eroon ja pelistä siistiä. Mutta minä koin, että pelaajille oli turvallista, kun niitä oli siellä.”

NHL:ää vastaan on nostettu kaksi eri joukkokannetta entisten pelaajien kärsimien aivotärähdysongelmien vuoksi. Vielä kymmenen vuotta sitten kukaan ei puhunut oikeudenkäynneistä. Selänne ottaa asian vakavasti.

”Minullekin kävi pari kertaa niin, että lähti taju, ja pari päivää sen jälkeen pelattiin, eikä todellakaan ollut ihan terävä olo. Mutta silloin ei kukaan vielä tiennyt, miten vaarallisia aivotärähdykset ovat.”

”Nykyään on turvallisempaa ja standardit, jos tulee aivotärähdyksen tapainen juttu. Heti otetaan viikon tai kymmenen päivän pakkolepo. Joutuu huilaamaan ja tehdään kaiken maailman testejä.”

Alle 20-vuotiaiden MM-kisat pelattiin täysin ilman tappeluja. Stanley Cupin pudotuspeleissä tappelujen määrä laskee aina lähes olemattomiin.

Jääkiekko on kehittynyt jokaisella osa-alueella. Maalivahdit ovat parempia. Jokainen kenttäpelaaja luistelee paremmin, käsittelee kiekkoa paremmin ja laukoo paremmin kuin NHL-pelaajat sukupolvi sitten. Sama pätee tappelijoihin. Pelaajat ovat paljon isompia kuin aikaisemmin. Nykyajan tappelijat ovat jättiläisiä.

NHL sanoo hyvästit nyrkkisankareille, ennen kuin joku kuolee kaukalossa saamansa iskun seurauksena. Paluuta entiseen ei enää ole. Villin lännen laki on vaihtunut päähän kohdistuneista taklauksista annettaviin rangaistuksiin.

”Aika on tietysti muuttunut”, sanoo Selänne.

”Mikä on sitten oikein, en lähde siihen sanomaan. Mutta omalla pelaajaurallani oli turvallista pelata.”

Brian Donough
Chicagon Bryan Marchment taklasi Winnipegin Teemu Selännettä kovaa syyskuussa 1993. Selänne paiskautui jäähän ja sai tilanteessa lievän päävamman.
Chicagon Bryan Marchment taklasi Winnipegin Teemu Selännettä kovaa syyskuussa 1993. Selänne paiskautui jäähän ja sai tilanteessa lievän päävamman.
SHAUN BEST
Kovanyrkkinen Tie Domi (vas.) palkattiin Winnipeg Jetsiin pitämään huolta Teemu Selänteestä. Domi teki työtään tappelussa Chicagon Cam Russelia vastaan joulukuussa 1993.
Kovanyrkkinen Tie Domi (vas.) palkattiin Winnipeg Jetsiin pitämään huolta Teemu Selänteestä. Domi teki työtään tappelussa Chicagon Cam Russelia vastaan joulukuussa 1993.
Pia Inberg
Teemu Selänne nimesi rotweilerinsa ystävänsä mukaan: Tie ja Domi.
Teemu Selänne nimesi rotweilerinsa ystävänsä mukaan: Tie ja Domi.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?