Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vieläkö muistat nämä dopingkäryt: Ben Johnson, Lance Armstrong, Martti Vainio ja Lahti 2001 – HS listasi tunnetumpia dopingtapauksia

HS listaa tunnetuimpia dopingkäryjä meillä ja maailmalla.

Urheilu
 
Leif Weckström
Martti Vainio oli dopingkäryn jälkeen tiedotustilaisuuden keskipiste Los Angelesin olympialaisissa.
Martti Vainio oli dopingkäryn jälkeen tiedotustilaisuuden keskipiste Los Angelesin olympialaisissa. Kuva: Leif Weckström

Urheilusuorituksia on aina yritetty parantaa vippaskonstein ja kielletyillä aineilla.

HS listaa tunnetuimpia tapauksia meillä ja maailmalla:

Pikajuoksija Ben Johnson

Ben Johnson voitti olympiakultaa sadan metrin juoksussa ME-ajalla 9,79 Soulissa vuonna 1988. Kanadalainen sai kisojen aikana kahden vuoden kilpailukiellon jäätyään kiinni anabolisten steroidien käytöstä.

Johnsonin käry oli mullistava, koska se avasi monen silmät huippu-urheilun raadollisuuteen ja kovaan maailmaan. Hän yritti vielä paluuta, mutta kärysi uudestaan vuonna 1993. Hän sai elinikäisen kilpailukiellon ja kaikki tulokset mitätöitiin.

Balco-skandaali ja pikajuoksijat

Kalifornialainen Balco-laboratorio toimitti dopingaineita useille yhdysvaltalaiselle urheilijalle. Balco kehitti ensimmäisenä niin sanotun design-hormonin, THG:n.

Tunnetuimmat käryäjät olivat pikajuoksijat Marion Jones ja Kelly White. Kaikkiaan aineesta kärysi kolmisenkymmentä urheilijaa vuonna 2004.

Pikajuoksijoita on kärynnyt muutenkin paljon, kuten yhdysvaltalaiset Tyson Gay, Justin Gatlin ja Tim Montgomery, joka oli niin ikään sotkeutunut Balco-skandaaliin.

Kreikkalaiset pikajuoksijat

Myös kreikkalaisten pikajuoksijoiden Kostas Kenterisin ja Ekaterina Thanoun käryt kuuluvat olympiahistorian merkillisyyksiin. He jäivät kiinni Ateenan kisoissa 2004. Juoksijat eivät tulleet dopingtesteihin, vaan lavastivat itse onnettomuuden, jossa he olivat kaatuneet skootterilla ja joutuneet sairaalaan.

Pyöräilijä Lance Armstrong

Lance Armstrong voitti ennätyksellisesti seitsemän kertaa pyöräilyn Ranskan ympäriajon vuosina 1999–2005. Yhdysvaltalaisen ympäriltä paljastui hämmästyttävän laaja dopingvyyhti, jota hän itse pyöritti ja välitti aineita muille.

Samassa tallissa ajanut pyöräilijä kertoi Armstrongin käyttäneen steroideja, kasvuhormonia, epoa, testosteronia sekä kortisonia. Tammikuussa 2013 hän myönsi käyttäneensä dopingia kaikkien voittamiensa Ranskan ympäriajojen aikana. Armstrong menetti voittonsa ja palkintorahansa.

Valtiojohtoinen doping

Itä-Saksan koko urheilumenestys 1970–1980-luvuilla perustui valtiojohtoiseen dopingohjelmaan, johon urheilijat oli pakotettu. Sama järjestelmä oli myös Neuvostoliitossa.

Nyt laajasta dopingin käytöstä epäillään Venäjän yleisurheilua, jota uhkaa sulkeminen Rion olympialaisista ensi kesänä.

Man armeija

Kiinalaiset juoksijat tekivät useita ME-tuloksia 1990-luvulla. Aineiden käyttö kesti vuosia, ja valtiojohtoista dopingia valvoi juoksijoiden valmentaja Ma Junren.

Valmentajan mukaan kiinalaisten naisjuoksijoiden joukko nimettiin ”Man armeijaksi”, jonka tunnetuimpia nimiä olivat Qu Yunxia, Jiang Bo ja Dong Yanmei. Juoksijat välittivät asiasta paljastuskirjeen

Suomalaisia dopingtapauksia
Lahden MM-hiidot 2001

Suomalaishiihtäjien juhlat muuttuivat painajaiseksi, kun Jari Isometsä, Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Janne Immonen, Milla Jauho ja Virpi Kuitunen kärähtivät Hemohesin käytöstä ja saivat kahden vuoden kilpailukiellot.

Suomen joukkueen valmennusjohto oli päävalmentajansa Kari-Pekka Kyrön nimissä pitänyt Hemohesiä täysin sallittuna aineena. Se oli kuitenkin pantu kiellettyjen aineiden listalle ennen Lahden kisoja, mutta suomalaiset uskoivat sen olleen pelkkä pelote. Kyrö ei ole hakenut purkua toimintakiellolleen urheilussa.

Lauri Tarastin johtama komitea selvitti myöhemmin, että Hemohesin tarkoituksena oli peitellä erytropoietiinihormonin käyttöä. Epo parantaa keinotekoisesti veren hemoglobiinin kykyä kuljettaa happea elimistössä ja lihaksistossa.

Kestävyysjuoksija Martti Vainio 1984

Martti Vainio juoksi hopeaa 10 000 metrillä Los Angelesin kesäolympialaisissa 1984, mutta menetti mitalinsa käryn takia.

Hän oli antanut positiivisen näytteen aiemmin samana vuonna Rotterdamin maratonilla, mutta Suomen Urheiluliitto salasi tiedon. Vainion näytteessä oli anabolisia steroideja. Hän palasi kilpailukiellon jälkeen vielä juoksuradoille.

Hiihtäjä Kaisa Varis 2003 ja 2008

Kaisa Varis sai Lahden MM-hiihdoissa 2001 pronssia perinteisen tavan viidellätoista kilometrillä. Kaksi vuotta myöhemmin hän jäi kiinni Epon käytöstä Val di Fiemmen MM-hiihdoissa. Hän sai kahden vuoden kilpailukiellon.

Hän palasi ladulle ampumahiihtäjänä ja voitti yhden maailmancupin kilpailun, kunnes kärysi toistamiseen samasta aineesta tammikuussa 2008. Hän sai elinikäisen kilpailukiellon, jonka vetoomustuomioistuin CAS kuitenkin kumosi.

Kuulantyöntäjät Koistinen ja Tiisanoja

Markus Koistinen ei tullut koskaan Atlantan kesäolympialaisiin 1996, kun paljastui, että hän oli jäänyt kiinni istukkahormonin käytöstä. Koistinen myönsi käryn ja lopetti uransa.

Ville Tiisanoja työnsi ennätyksensä 21,09 metriä vuonna 2002. Häntä epäiltiin dopingista jo samana vuonna, kun hän jäi kiekonheittäjä Timo Tompurin kanssa kiinni Ranskan tullissa kielletyistä aineista. Kaksikko sai varoituksen. Vuonna 2006 Tiisanojan näytteestä paljastui testosteronin käyttöä. Hän lopetti uransa.

Juoksija Minna Lainio

Minna Lainio oli Suomen paras keskimatkojen juoksija, joka antoi positiivisen dopingnäytteen vuonna 1993. Hän vetosi käryn johtuneen e-pillereistä ja epänormaalista aineenvaihdunnasta. Lainio sai neljän vuoden kilpailukiellon, muttei koskaan myöntänyt käyttöään.

Maalivahti Stig Wetzell

Stig Wetzellin käry on kaikista surkuhupaisin suomalaisessa dopinghistoriassa. Hänen näytteestään löyty efedriiniä Suomessa pelatuissa jääkiekon MM-kisoissa vuonna 1974.

Maalivahti vakuutti syyttömyyttään. Käryn aiheuttajaksi epäiltiin banaania. Todellisuudessa joukkueen lääkäri oli antanut flunssaiselle pelaajalle kiellettyä lääkettä. Suomi menetti tapauksen takia kaikkien aikojen ensimmäisen MM-mitalinsa. Nykyään yhden pelaajan kärystä ei rangaista koko joukkuetta.

JANNE AALTONEN
Dopingkäryjen julkistaminen oli tiukka paikka Hiihtoliiton johdolle Lahden MM-kisoissa 2001.
Dopingkäryjen julkistaminen oli tiukka paikka Hiihtoliiton johdolle Lahden MM-kisoissa 2001.
Kimmo Mäntylä
Timo Tompuri ja Ville Tiisanoja kertoivat dopingkärystään. SUL:n silloinen puheenjohtaja Ilkka Kanerva kuunteli tarkkaavaisena
Timo Tompuri ja Ville Tiisanoja kertoivat dopingkärystään. SUL:n silloinen puheenjohtaja Ilkka Kanerva kuunteli tarkkaavaisena
Nikolai Jakobsen
Lance Armstrong osallistui vielä vuoden 2010 Ranskan ympäriajoon.
Lance Armstrong osallistui vielä vuoden 2010 Ranskan ympäriajoon.
Martti Kainulainen
Kostas Kenteris voitti yllättäen olympiakultaa 200 metrillä Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000. Kenteriksen kilpaura päättyi testipakoiluun ja kilpailukieltoon.
Kostas Kenteris voitti yllättäen olympiakultaa 200 metrillä Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000. Kenteriksen kilpaura päättyi testipakoiluun ja kilpailukieltoon.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!