Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sanna-Leena Perunka oli loistokunnossa, kun terveys petti: Puhuu sairastumisestaan vasta nyt, 16 vuotta myöhemmin

Valmistautumista olympialaisiin häiritsi edellisenä kesänä todettu aivokasvain.

Urheilu
 
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Sanna-Leena Perunka.
Sanna-Leena Perunka. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Kuka?

Sanna-LeenaPerunka

 Syntynyt 23. syyskuuta 1976 Rovaniemellä.

 Asuinpaikka Espoo.

 Entinen ampumahiihtäjä, huippuvuodet 1995–2005.

 Osallistunut 9 kertaa MM-kisoihin ja kerran olympialaisiin.

 Valmistunut luokanopettajaksi, opiskelee nyt urheilutoimittajaksi Laajasalon opistossa.

 Toiminut myös valmentajana maajoukkueessa ja nuorten MM-joukkueessa.

 Ylen ampumahiihdon asiantuntija.

Oslo

”Riemunkiljaisu Mäkäräisen voitosta meni vielä kokemattomuuden piikkiin”, HS:n urheilutoimittaja Jarmo Färdig kirjoitti joulukuussa vuonna 2014.

Riemunkiljaisija oli ampumahiihdon moninkertainen arvokisaedustaja Sanna-Leena Perunka, joka toi havainnoillaan lisäarvoa kisalähetyksiin.

Juttu jatkui: Jos oli Mäkäräinen vakuuttava kisassa, niin sitä oli myös kommentaattorina debyyttinsä tehnyt Perunka.

”Se oli kauniisti kirjoitettu. Ehkä olin vähän kokematon”, nauraa Perunka, joka toimii toista kautta Ylen kommentaattorina ja opiskelee urheilutoimittajaksi Laajasalon opistossa.

Perunka, 39, katosi ampumahiihtostadioneilta kuin varkain kauden 2005 jälkeen. Hän kilpaili maailmancupin tasolla kaikkiaan yksitoista kautta vuosina 1995–2005. MM-kisoista muistona on joukkuekisan pronssi 1998.

Harva muistaa, että Perunka oli kolmas maailmancupin takaa-ajossa Östersundissa vuonna 2002. Lähimmillään henkilökohtainen mitali oli vuonna 2003 Hanti-Mansiskissa. Puhdas ammunta makuulta olisi tuonut MM-hopeaa pikakisassa.

Maajoukkueen päävalmentaja Toni Roponen harmitteli silloin avoimesti suojattinsa kahdeksatta sijaa.

”Olisi jäänyt parempi mieli lopettaa, jos olisin saanut harjoitella terveenä ja kokeilla, olisiko minusta ollut mitalin ottajaksi tulevina vuosina”, Perunka sanoo Holmenkollenilla ampumahiihdon MM-kisoissa.

Hän ei jäänyt koskaan julkisuudessa selittelemään, miksi ura päättyi alle kolmikymppisenä. Jos elämä olisi mennyt toisin, hän olisi kilpaillut Kaisa Mäkäräisen kanssa.

”Yleensä urheilija unohdetaan, kun hän lopettaa”, sanoo Perunka, joka valmistui luokanopettajaksi vuonna 2010. Pahojen selkävaivojen takia opettajantyö on jäänyt toistaiseksi.

Hänellä on hermo kiinni ligamentin, nivelsiteen arpikudoksessa. Siitä aiheutuu kipuja, eikä hän pysty istumaan kunnolla.

Oslon MM-kisoihinkin hän tuli laivalla ja autolla, jossa sai penkin selälleen.

Vuonna 2002 hän kilpaili Salt Lake Cityn talviolympialaisissa, vaikka hänellä oli todettu edellisenä kesänä aivokasvain. Siitä ei ollut lopulta haitta, ja se todettiin myöhemmin hyvänlaatuiseksi. Kasvain vaikutti kuitenkin siihen, ettei hän voinut harjoitella normaalisti eikä valmistautua olympialaisiin vaaditulla tavalla.

Julkisuudessa hän pystyy puhumaan sairastumisestaan vasta nyt, kuusitoista vuotta myöhemmin.

”Urheilija ei aina halua kertoa itsestään niin paljon. Siksi kritiikki tuntui pahalta, vaikka ymmärsin, että sitä pitää olla”, Perunka sanoo.

Jälkeen päin ajatellen 20. sija takaa-ajossa oli hieno suoritus, tuohon aikaan pelkästään tavanomainen.

Suomalainen ampumahiihto on syvässä kriisissä sinä päivänä, kun Mäkäräinen lopettaa. Hyvät neuvot ovat nyt kalliita.

”Suomessa valmennusjärjestelmä ei ole toiminut kuin hetkittäin. Menestys on ollut yksittäisten valmennusparien, urheilijan ja valmentajan harteilla.”

Perungan mukaan Suomessa pitää ottaa oppia Norjasta, jossa ampumahiihtäjät ja maastohiihto tekevät paljon yhteistyötä.

Hiihtovalmentaja Steinar Mundal on mukana naisampumahiihtäjien valmennuksessa.

”Norjalaiset parantavat entisestään hyvää järjestelmäänsä”, Perunka sanoo.

Yleisellä tasolla hän haluaa purkaa yhden myytin suomalaisesta huippu-urheilusta.

”On vanhakantaista ajattelua, ettei kokenut urheilija tarvitse apua. Pitää olla toisinpäin: mitä korkeammalla tasolla huippu-urheilija on, sitä tarkempaa valmennuksen täytyy olla.”

Ampumahiihdon MM-kisoissa on keskiviikkona naisten 15 kilometrin normaalimatkan kilpailu. TV2 klo 14.00.

Jaakko Julkunen
Sanna-Leena Perunka Kontiolahden maailmancupin kisassa vuonna 1997.
Sanna-Leena Perunka Kontiolahden maailmancupin kisassa vuonna 1997.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!