Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pakastenäytteet ovat vahvin ase dopingia vastaan – mitalien uusjako mietityttää

”Urheilijan pitää saada oikeutta”, Olli-Pekka Karjalainen sanoo. Hän sai EM-kultansa 8 vuotta myöhässä.

Urheilu
 
Markku Niskanen / HS
Mika Poutala jäi täpärästi viidenneksi Vancouverin talviolympialaisten 500 metrillä. Nyt on tulossa ensimmäinen arvokisamitali.
Mika Poutala jäi täpärästi viidenneksi Vancouverin talviolympialaisten 500 metrillä. Nyt on tulossa ensimmäinen arvokisamitali. Kuva: Markku Niskanen / HS
Fakta

Wada valvoo

 Maailman antidopingtoimisto Wada julkaisee vuosittain luettelon urheilussa kielletyistä aineista ja menetelmistä urheilussa.

 Urheilija on itse vastuussa käyttämistään aineista.

 Dopingrikkomuksesta voidaan mitätöidä kilpailutulos, hylätä tapahtuman tulokset, määrätä urheilun toimintakieltoon tai antaa kirjallinen varoitus.

 Rangaistukset koskevat myös urheilijan taustalla toimivia henkilöitä, kuten valmentajia ja lääkäreitä.

 Dopingin käytöstä saa yleensä 1–4 vuoden toimintakiellon.

 Toistuvista rikkeistä voi saada elinikäisen toimintakiellon.

Olli-Pekka Karjalainen tietää, millaista on saada yleisurheilun arvokisamitali jälkipostissa.

Hän nousi moukarinheiton Euroopan mestariksi vasta kahdeksan vuotta kilpailun jälkeen.

Valkovenäläinen Ivan Tsih’an oli antanut Göteborgin kisoissa vuonna 2006 positiivisen dopingnäytteen. Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF hylkäsi hänen tuloksensa huhtikuussa 2014.

Heittouransa lopettanut Karjalainen saa myös MM-mitalinsa jälkilähetyksenä. Hän sijoittui Helsingin MM-kisoissa 2005 viidenneksi, mutta nousi Tsih’anin ja toisen valkovenäläisen Vadim Dzevjatousin käryjen myötä MM-pronssille.

Sitä mitalia ei tosin ole hänelle vielä lähetetty.

”Ne ovat minun mitaleitani. Jos urheilija on saanut rikoksen avulla hyötyä, se pitää ottaa pois. En puhu rahasta, vaan mitaleista. Vain niiden takia urheillaan”, Karjalainen sanoo.

HS nosti viime maanantaina esiin ajatuksen, ettei arvokisojen mitaleita panna enää uusjakoon, jos mitalistin näytteestä löytyy myöhemmissä tarkastuksissa kiellettyjä aineita.

Sen sijaan kärynnyt urheilija saisi elinikäisen kilpailukiellon ja menettäisi maineensa.

”Näkökantoja on monia. Lähtökohta on, että urheilijan pitää saada oikeutta”, Karjalainen sanoo.

Kansainvälinen olympiakomitea KOK ilmoitti äskettäin, että se tutkii uudestaan Pekingin 2008 ja Lontoon 2012 kesäolympialaisten dopingnäytteen. KOK käytti samaa pelotetta jo ennen Lontoon kisoja.

Nykysääntöjen mukaan KOK voi tutkia vanhoja näytteitä kymmenen vuotta ajassa taaksepäin. Aiemmin takalauta oli asetettu kahdeksaan vuoteen.

”Näytteiden pakastaminen on voimakkain ase, mitä dopingia vastaan on keksitty”, Karjalainen sanoo.

Hänen mielestään vanhojen näytteiden jälkianalysointi on välivaihe huippu-urheilussa.

”Elämme erikoisia aikoja. Toivottavasti mahdollisimman pian päästään siihen, että mitalit saadaan heti oikeisiin käsiin.”

Miltä tuntui, kun sait mitalin vasta jälkikäteen?

”Tuntui hyvältä. Mitali oli kovalla työllä ansaittu. Se harmittaa, että missasin tiettyjä hetkiä, kuten palkintojenjaon”, Karjalainen sanoo.

Suomen antidopingtoimikunnan lääketieteellinen johtaja Timo Seppälä ei tyrmää HS:n esittämää mallia, mutta muistuttaa, että takautuva rangaistus on vahva ja vakava pelote urheilijoille.

”Se on tietysti hassua, että kymmenen vuotta sitten painetut tuloskirjat eivät enää pidä paikkaansa”, Seppälä naurahtaa.

Painonnosto on laji, jossa tulee paljon käryjä. Ehkä juuri siitä syystä lajiin on vakiintunut tapa, ettei tuloksia muuteta vuosia jälkeenpäin.

Käryn sattuessa painonnostajan tulos kyseisessä kilpailussa hylätään, ja hän saa pitkän kilpailukiellon.

”Siitä ei ole käsittääkseni erillistä sääntöä. Niin on vain toimittu”, Painonnostoliiton toiminnanjohtaja Tomi Tolsa sanoo.

Yleisurheiluun ei ainakaan vielä ole mietitty vastaavaa muutosta.

IAAF:n hallituksen piti miettiä suhtautumistaan dopingilla saatuihin sijoituksiin viime kokouksessaan, mutta aihetta ei ehditty käsitellä.

”Asia voi olla esillä seuraavassa kokouksessa kesäkuussa. Silloin ollaan viisaampia myös Venäjän tilanteesta”, sanoo Antti Pihlakoski, joka istuu IAAF:n hallituksessa.

Hänellä ei ole henkilökohtaista kantaa. ”Mutta asiaa on hyvä pohtia. Siihen olen tyytyväinen, että vanhoja näytteitä voidaan tutkia kymmenen vuoden takaa.”

Voitaisiinko dopingista arvokisoissa kärynneiden sijat jättää kokonaan täyttämättä? Kukaanhan ei voi taata, että neljänneltä sijalta mitaleille nostettu urheilija on sen puhtaampi kuin muutkaan.

”Tulevaisuuden kannalta kaikki keinot on tuotava esiin”, Pihlakoski sanoo.

Juridisesti KOK ja Maailman antidopingtoimisto Wada voivat tutkia jäämiä vain niistä dopingaineista, jotka ovat olleet kiellettyjä silloin, kun arvokisat on pidetty.

KOK ja Wada eivät voi tutkia, ovatko urheilijat käyttäneet nykyistä kohuainetta meldoniumia, toiselta nimeltään mildronaattia esimerkiksi Lontoon ja Pekingin kesäolympialaisissa, Sotšin toissa talven olympialaisista puhumattakaan.

”Olisikin mielenkiintoista selvittää, kuinka kauan meldoniumia on käytetty”, Pihlakoski sanoo.

WADA kielsi sydänlääkkeenä tunnetun meldoniumin tämän vuoden alussa. Aine parantaa sydämen hapenottokykyä.

Pihlakosken tietojen mukaan venäläiset varoittivat heti seuraavana päivänä urheilijoitaan, kun heille tuli tieto ensimmäisestä meldonium-kärystä.

Tiistaina meldoniumista kärysi kymmenen venäläistä painijaa ja maanantaina kolme keskimatkan juoksijaa.

”Meldoniumia on käytetty vitamiinina tai rautalääkkeenä”, Pihlakoski sanoo.

Hän odottaa, että Venäjä toimittaa IAAF:lle kesäkuuhun mennessä päivitetyn raportin, miten se on hoitanut laajaa dopingongelmaansa.

Vasta sen jälkeen IAAF päättää, saavatko maan yleisurheilijat kilpailla elokuussa Rion kesäolympialaisissa. KOK saattaa asettaa omia ehtojaan.

”Vielä eivät ole raportit lähteneet laulamaan.”

Suomi on saamassa mitalin pikaluistelussa samalla tavalla kuin Karjalainen moukarissa. Pavel Kulizhnikov voitti kultaa 500 metrillä matkakohtaisissa MM-kisoissa helmikuussa. Mika Poutala hävisi silloin pronssin kuudella sekunnin tuhannesosalla.

Venäläisen hylkääminen nostaa Poutalan mitaleille. ”Päällimmäinen tunne oli pettymys, ei ilo”, Poutala sanoi.

Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Olli-Pekka Karjalaisen EM-hopea vaihtui kultaan vasta kahdeksan vuotta myöhemmin.
Olli-Pekka Karjalaisen EM-hopea vaihtui kultaan vasta kahdeksan vuotta myöhemmin.
DYLAN MARTINEZ / Reuters
Itsekin myöhemmin kärähtänyt Abeba Aregawi voi nousta jälkikäteen olympiamitaleille.
Itsekin myöhemmin kärähtänyt Abeba Aregawi voi nousta jälkikäteen olympiamitaleille.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!